Päivän kuva: kaupunki, jonka tunnetuin maamerkki ei itse koskaan käynyt siellä

Chemnitz. Kaupunki, joka ei kilkuttele monella kovin suuria kelloja. Kuulostaa itäiseltä. Oikein, entisessä elämässään se oli vuosina 1953–1990 Karl-Marx-Stadt. Vuonna 2025 se on Euroopan kulttuuripääkaupunki.

Itä-Saksa. Se sosialismin aatetta levittävä Saksa, josta Neuvostoliitto yritti muokata esikuvaa kommunismille – tottelivathan saksalaiset tunnetusti paremmin komentoja ja sääntöjä kuin Neuvostoliiton omat kansalaiset.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kunniaa sosialismin sankarille

Tammikuun 1. päivänä 1953 SED:n (Sozialistische Einheitspartei Deutschlands) keskuskomitea julisti uuden alkaneen vuoden Karl Marx -vuodeksi. Haluna oli juhlistaa "tieteellisen sosialismin” perustajan 135-vuotispäivää näyttävästi useilla erilaisilla toimenpiteillä.

Leipzigin yliopisto sai uuden nimen, Karl Marxin rintakuvat pystytettiin sekä Berliiniin että Jenaan ja yksi kokonainen kaupunki sai luvan kantaa herran nimeä. Näin Chemnitzistä tuli 10. toukokuuta 1953 Karl-Marx-Stadt.

Chemnitz ei ollut kuitenkaan ykkösvaihtoehto. Alunperin tuo kunnia piti langeta Eisenhüttenstadtille, mutta kun Stalin kuoli saman vuoden maaliskuussa, ensimmäisestä sosialistisesta kaupungista tuli ilman muuta Stalinstadt.

Toisena listalla oli Leipzig, mutta se säästyi nimenvaihdokselta, koska sille oli messukaupunkina suunniteltu oma roolinsa porttina muuhun maailmaan. Niinpä kunnia lankesi lopulta Chemnitzille.

Vanha nimi kunniaan

Kun muuri murtui vuoden 1989 lopulla, Karl-Marx-Staditin asukkaat ilmaisivat pontevasti mielipiteensä siitä, että kaupungin vanha nimi, Chemnitz, pitäisi palauttaa. Kansalaisaloitetta seuranneessa kansanäänestyksessä 76 prosenttia äänensä antaneista oli samaa mieltä, joten 1.6. 1990 Karl-Marx-Stadista tuli taas Chemnitz. Siis reilut neljä kuukautta ennen kuin Saksat virallisesti yhdistyivät.

Chemnitz ei ole noussut vuosien varrella varsinaiseksi turistirysäksi, ja syykin on selvä. Ei siellä nyt niin paljon ihmeteltävää ole. Vuonna 1971 leveäkatuiseen ja avaraan ydinkeskustaan pystytetty komea ja 7,1 metriä korkea Karl Marxin pää seisoo toki yhä komeasti paikallaan. Yhdessä jalustan kanssa patsaskokonaisuudella on korkeutta vaikuttavasti yli 13 metriä. Kadun nimi oli tuolloin tietysti Karl-Marx-Allee, nykyään se kulkee nimellä Brückenstrasse.

Ja suurin vitsihän tässä koko hommassa piilee tietysti siinä, ettei Karl Marx itse koskaan käynyt Chemnitzissä. Ja jos ette myöskään sitä tienneet, Chemnitzin ystävyyskaupunki on ollut vuodesta 1961 lähtien Tampere.

Teksti ja kuvat: Vesa Eskola