30 vuotta tragediasta: vähemmän tunnettuja faktoja M/S Estoniasta

Estonia oli tuiki tavallinen matkustaja-autolautta ennen kohtalokasta yötä 28. syyskuuta 1994. Kuitenkin myös aluksen 14-vuotiseen käyttöhistoriaan liittyy mielenkiintosia yksityiskohtia.

Estonian tragediaa ei pidä koskaan unohtaa, eikä sitä unohdeta varsinkaan aluksen kotimaassa Virossa, jota haveri luonnollisesti eniten kosketti. Viron kuuluisassa merimuseossa eli Meremuuseumissa on meneillään Estonialle omistettu erikoisnäyttely. Se avautui 28.9.2024 ja on avoinna 30.3.2025 asti merimuseon päärakennuksessa Lennusadamissa.

Moottori kävi tutustumassa tuohon puhuttelevaan näyttelyyn äskettäin, ja kuten kuvauksesta käy ilmi, tuossa näyttelyssä käydään läpi koko laivan tarina Papenburgin telakalta Suomenlahden pohjaan. Tuohon 14 vuoden mittaiseksi muodostuneeseen käyttöuraan mahtuu mielenkiintoisia faktoja.

Rakennettiin Saksassa vuonna 1980 ennätysajassa

Alus, joka sai IMO-tunnuksen eli laivojen eräänlaisen rekisteritunnuksen IMO 7921033, ja joka tultiin lopulta tuntemaan hirveän kohtalon kokeneena Estoniana, rakennettiin silloisen Länsi-Saksan Papenburgissa Meyer Werftin telakalla vuonna 1980. Sama telakka oli tehnyt monia muitakin aluksia Viking Linelle.

Aluksen tilaaja oli Viking Linen alavarustamo Rederi AB Sally, jolla oli kova kiire saada uusia laivoja kovasti kasvavaan Itämeren laivaliikenteeseen.

Papenburgissa laitettiinkin oikein hihat heilumaan.

Rakennussopimus telakan kanssa allekirjoitettiin 11. syyskuuta 1979. Aluksen kölinlasku tapahtui jo 18. lokakuuta samana vuonna. Valmista tuli ennätysajassa, vain reilun yhdeksän kuukauden kuluttua rakennussopimuksesta, 20. kesäkuuta 1980, ja niin pian kuin alus saatiin Suomen vesille, sen neitsytmatka koitti 5. heinäkuuta 1980.

Viking Sally itse asiassa aloitti liikennöinnin niin hätäisesti, että kaikki sen hytit eivät olleet neitsytmatkaan mennessä kalustetut. Näin ollen se teki ensimmäiset matkansa vajaalla matkustajakapasiteetilla.

Oli Itämeren toiseksi suurin matkustaja-autolautta

1970- ja 1980-lukujen taite oli varsinaista matkustaja-autolauttojen nousukautta. Viking Sallykin rakennettiin vastaukseksi vuonna 1977 lanseeratun GTS Finnjetin kaltaisille suurille matkustaja-autolautoille, ja näin siitä tehtiin vertailukohtiinsa nähden kookas.

Itse asiassa 155,4 metriä pitkä, 24,2 metriä leveä ja bruttovetoisuudeltaan 15 600 GT:n Viking Sally oli neitsytmatkansa aikaan Itämeren toiseksi suurin matkustaja-autolautta.

Jäi vaille sisarlaivoja

IMO 7921033 ei koskaan saanut suoria sisarlaivoja, mikä on melko harvinaista. Tavallisesti ison laivan monimutkainen suunnittelutyö halutaan monistaa kustannustehokkuuden nimissä.

Kuitenkin, kun Viking Linen alavarustamo Rederi AB Sally tilasi aluksen, siis Viking Sallyn, sen piirustuksiin otettiin piirteitä lähes samaan aikaan tilatuista Viking Songista ja Viking Sagasta sekä Diana II:sta. Viking Sallysta tehtiin kuitenkin pidempi, ja sen ylimmät kannet olivat hyvin erilaiset mainittuihin ikätovereihin nähden. Edellisessä kappaleessa mainittu kilpailupaine vaati Sallylta suurempaa kapasiteettia.

Viking Sallysta ja myöhemmin Estoniasta tuli siten myös rakenteeltaan ainutlaatuinen laiva.

Palveli yhteensä neljää eri varustamoa

IMO 7921033:n käyttöhistoriaan mahtuu yhteensä neljä eri varustamoa. Viking Sally palveli Viking Linea Turku - Maarianhamina - Tukholma -reitillä vuosina 1980 - 1990.

Viking Linelta alus siirtyi varustamojen erinäisten yrityskuvioiden jälkeen suoraan Silja Linen väreihin, joskin sen ajama reitti säilyi täysin samana. Näin laivasta tuli Silja Star.

Vain parin vuoden käytön jälkeen Silja Line siirsi aluksen tytäryhtiölleen Wasa Linelle, uudelleennimeten ja -brändäten sen. Wasa King alkoi ajaa pohjoisempana Vaasan ja Uumajan välistä laivareittiä.

Vuonna 1993 aluksen osti Wasa Linen liikenteestä virolais-ruotsalainen Estline, jolla oli meneillään kymmenen vuoden mittainen yksinoikeus Viron ja Ruotsin väliseen laivaliikenteeseen. Estlinelle siirryttyään aluksesta tuli vasta hiljattain Neuvostoliiton alta itsenäistyneen Viron ylpeys, ja se kastettiin juhlallisesti nimelle Estonia.

Estonialla on ollut ainakin kahdeksan kaimaa

Estlinelle oli hyvin luonnollista nimetä alus Estoniaksi, ja yhtä luonnollista se on ollut ainakin kahdeksalle virolaiselle tai venäläiselle laivalle sitä ennen.

Estoniaksi nimettyjä purjelaivoja tai -jahteja on rakennettu vuosina 1921 ja 1945, höyrylaivoja 1889, 1903, 1912 ja 1936 sekä dieselkäyttöisiä aluksia 1922 ja 1960.

Nykyisin Eckerö Linellä on Helsingin ja Tallinnan välisessä liikenteessä M/S Finlandia. Vastaavasti myös Finlandioiksi nimettyjä laivoja tunnetaan jopa ainakin 1700-luvulta lähtien, eikä mikään estä nimeämästä aluksia Finlandiaksi jatkossakin.

Estonian voi sitä vastoin sanoa olevan laivan nimenä pysyvästi jäädytetty.

Lähteet: Viron merimuseo, varustamot