Ajoterveys on arvioijalle haaste – lääkärit toivovat lisää koulutusta

Liikenneturvan ja Suomen Liikennelääketieteen Yhdistyksen (SLLY) lääkäreille tekemän kyselyn mukaan lääkärit ovat kiinnostuneita ajoterveyteen liittyvistä asioista, mutta arviointiin tarvitaan myös lisää tietoa ja koulutusta.

Erilaiset sairaudet ja lääkitykset voivat vaikuttaa kuljettajan ajokykyyn. Liikenneturvan ja Suomen Liikennelääketieteen Yhdistyksen (SLLY) lääkäreille tekemän kyselyn mukaan lääkärit ovat kiinnostuneita ajoterveyteen liittyvistä asioista, mutta ajoterveyden arviointiin tarvitaan myös lisää tietoa ja koulutusta.

Liikenneturva korostaa, että jokaisen kuljettajan vastuulla on tarkkailla omaa ajokuntoaan ja sen muutoksia. Tätä varten on laadittu myös itsearviointiopas, jonka avulla terveystilan alustava kartoittaminen onnistuu kotisohvaltakin. Pelkästään vastaanottokäynnin varaan ajoterveyden arviointia ei ole syytä jättää.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Keskustelu käyntiin vastaanotolla

Liikenneturvan ja SLLY:n kyselyyn vastanneet lääkärit kokivat, että ajoterveyden puheeksi ottaminen on varsin luonteva osa potilaan muuta hoitoa. Vaikka keskustelunavaus vastaanotolla mielletään vaivattomaksi, kehitettävääkin riittää.

Yli puolet lääketieteen ammattilaisista koki, että heillä tulisi olla lisää tietoa sairauksista johtuneista onnettomuuksista ja eri ikäryhmille tyypillisistä onnettomuuksista. Lisää koulutusta kaivattiin myös ajoterveyden arviointiohjeiden soveltamiseen.

– Monet lääkärit tarvitsevat yleisen tiedon lisäksi täsmätietoa heidän alansa potilaiden liikennelääketieteellisten kysymysten käytännön ratkaisuissa. Esimerkiksi päivystystyössä voi joutua perehtymään kuljettajaan, jonka epäillään vammojen lisäksi saaneen sairauskohtauksen. Työterveyslääkäri tekee usein ajoterveysarvioita ammattikuljettajille ja pyrkii ratkomaan heidän erityiskysymyksiään. Monisairaan kuljettajan kohdalla tarvitaan myös onnistunutta yhteistyötä, kertoo Suomen Liikennelääketieteen Yhdistyksen puheenjohtaja, dosentti Alpo Vuorio.

– Kulmakivenä ajoterveyden arvioinnin kehittämisessä on koulutus siitä, miten eri sairaudet vaikuttavat ajokykyyn. Tarvittaessa on osattava myös konsultoida. Ajopoliklinikoita voi hyödyntää vaativissa arviointitapauksissa, Vuorio täydentää.

Ajoterveys puheeksi

Tarvittaessa lääkärin tulisi ottaa ajoterveys puheeksi myös muissa potilaskohtaamisissa kuin ikään sidotuissa määräaikaistarkastuksissa. Moni kyselyyn vastanneista lääkäreistä koki, että selkeät käytännöt helpottavat sitä, että asia tulee puheeksi ja huomioitua.

Liikennelääketieteen erityispätevyystoimikunnan puheenjohtaja, erikoislääkäri Minna Lipasti toivoo enemmän liikennelääketieteeseen perehtyneitä lääkäreitä. Tavoitteena on, että ympäri Suomen saadaan kattava verkosto ajoterveysasioihin perehtyneitä ammattilaisia.

– Erityisesti tarvetta vaikuttaisi olevan työterveyshuollossa ja terveyskeskuksissa, sillä näissä joudutaan usein ottamaan kantaa monisairaiden kuljettajien sekä esimerkiksi päihteiden käyttäjien ajokykyyn. Monisairaan kuljettajan kohdalla mikään yksittäinen sairaus ei välttämättä muodosta erityistä riskiä liikenneturvallisuudelle, mutta sairauksien yhteisvaikutus voi olla liikenneturvallisuusriski, Lipasti pohtii.

Itsearviointi kuljettajan vastuulla

Lääkärit kokivat, että potilaiden informoimiseen kannattaa panostaa. Lääkärien kokemuksen mukaan potilaat eivät ole järin oma-aloitteisia ajoterveyden asioissa. Yli puolet kyselyyn vastanneista lääkäreistä koki, ettei iäkäs kuljettaja usein tiedosta ajokykynsä heikentymistä.

– Tietty ikä itsessään ei tee kuljettajasta riskiä liikenteessä. Erilaiset sairaudet sekä lääkitykset voivat heikentää liikenneturvallisuutta. Näiden vaikutusta ajamiseensa tulee havainnoida, Liikenneturvan suunnittelija Mia Koski painottaa.

Liikenneturvan laatiman Itsearviointioppaan avulla voi havainnoida normaaleja ikääntymiseen kuuluvia muutoksia omassa ajamisessa ja lisäksi tarvetta hakeutua lääkäriin.