Auraamattomuus, jää ja polanteet – ammattiautoilijoita huolettaa

Teiden hoito huolettaa ammatikseen autoilevia, jotka ovat havainneet tienhoidon talvihaasteita eri puolilla Suomea, eritoten Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Ammatikseen kuljettavat ovat huolissaan talvisesta tienhoidosta. Teiden ajettavuus eli talvisten haasteiden taltuttaminen on liikenne- ja työturvallisuuskysymys, tähdentävät auto- ja kuljetusalan järjestöt yhteisessä kannanotossaan.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Rahtarit ry, Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ja Linja-autoliitto tuovat tiedotteeseen esiin, että auraamattomuus, jää ja polanteet ovat alkutalvena kiusanneet autoilijoita eri puolilla Suomea. ”Ensimmäisten lumisateiden yhteydessä, teiden huono kunto ja auraamattomuus hämmästyttivät tienkäyttäjiä Itä- ja Pohjois-Suomessa.”

Väylävirasto uudisti talvihoidon toimintalinjoja kolme vuotta sitten, ja useiden teiden kunnossapitoluokkia nostettiin. Vaikka tienkäyttäjien arviot teiden kunnosta ja niiden hoidosta ovat kokonaisuutena jonkin verran parantuneet, järjestöjen saaman palautteen perusteella yksittäisten poikkeuksellisten olosuhteiden huomioiminen on heikentynyt.

Järjestöjen mukaan lumimyräkkään tai äkillisesti tapahtuvaan tienpinnan jäätymiseen ei reagoida riittävän nopeasti. Tästä aiheutuu kuljetusten viivästymistä ja pahimmillaan onnettomuuksia.

Ammattiautoilijoita edustavien järjestöjen mukaan ratkaisu olisi ennakoiva kunnossapito, joka estää suistumis- ja kohtaamisonnettomuuksia, kun auraaminen, hiekoitus tai suolaaminen käynnistetään ennen kuin tilanne tien päällä on vaarallinen.

Tavara liikkuu valtaosin kumipyörin

Väylien hyvä kunto on monella tapaa tärkeä tavoite. Tieverkon ongelmat, kuten nopeuden vaihtelua sekä väistöliikkeitä aiheuttavat vauriot, sohjo ja jää, lisäävät polttoaineen kulutusta ja päästöjä, järjestöt huomauttavat.

”Perustienpito on maamme toimintavarmuudesta huolehtimista. Tavaratonneistamme 86 prosenttia kuljetetaan maanteitse. Ihmiset tarvitsevat tavaroita arkeen ja työhön.”

Lisää rahaa tienhoitoon!

Teiden kunto on huolettanut myös Suomen suurinta autoilijoiden etujärjestöä. Autoliitto on kritisoinut teihin käytettävien kunnostusrahojen tason vuosittaista poukkoilua. ”Nykyinen tilanne, jossa esimerkiksi maantieverkon perusväylänpidon rahoitustaso vaihtelee voimakkaasti vuosittain ei ole hyvää omaisuuden hoitoa.”

Autoliiton näkemys kiteytyy lausunnossa, joka liittyy valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan vuosille 2021–2032. Samaisessa lausunnossaan Autoliitto toteaa, että ”tiestön korjausvelka on saatava laskuun ja rahoitustasoa on nostettava merkittävästi selonteossa esitettyä korkeammalle tasolle, mikäli Suomi ja suomalaiset halutaan pitää liikkeessä.”

Näillä keinoilla kohti parempaa

Ammattiautoilijoiden järjestöt ovat samoilla linjoilla: tienhoidon rahoitus olisi saatava kuntoon. Routavaurioiden, tienreunojen murenemisen ja tienpinnan liukkauden aiheuttamat liikenneonnettomuudet olisivat estettävissä kestävällä tienpidolla. Ja se vaatii myös rahaa.

Järjestöt kirjaavat keinoja talvitienhoidon kohentamiseksi:

• Tienhoidon määrärahoja on korotettava tuntuvasti. Suomen tulee ottaa esimerkkiä Ruotsista, jossa liikenneinfrainvestointien arvo on yli kaksinkertainen Suomen investointeihin nähden.
• Kunnossapidon ennakointiin on panostettava entistä enemmän sekä digitaalisin ratkaisuin – kuten ajoneuvoihin asennettavilla seurantalaitteilla, kelikameroilla ja keliennusteilla – että paikan päällä havainnoiden.
• Kunnossapidon valvontaan on kiinnitettävä enemmän huomiota. Digitaalinen valvonta on hyvä pohja, mutta lisäksi tarvitaan myös ihmisten suorittamaa valvontaa tien päällä.
• Urakka-alueiden rajat eivät saisi näkyä tienkäyttäjälle heikkona ja hyvänä tienhoidon laatuna samalla tieosuudella. Ajokokemuksen tulee olla hyvälaatuinen koko reitillä, jos mahdollista.
• Urakointialueiden kokoa on rajoitettava siten, että hoitoalueen pituus on korkeintaan 50 km tienhoitoyksikköä kohden.
• Talvitienhoidon kannalta kriittiset paikat on tunnistettava nykyistä paremmin ja hoidettava ne kuntoon useamman kerran päivässä ja ennakoiden. Ylläpitohoitoa, kuten aurausta ja hiekoitusta, on tehtävä myös ennakoiden ja jo hyvän kelin vallitessa, ennen kuin tilanne on päässyt liian pahaksi.
• Kunnossapidossa olisi tunnustettava joukkoliikenteen reitit ja aikataulut nykyistä paremmin alan yritysten, liikennettä järjestävien viranomaisten ja esimerkiksi kuntien sivistystoimen kanssa koulukuljetuksia järjestettäessä. Kysymys ei ole yksinomaan väylistä, vaan myös joukkoliikenteen turvallisuudesta, saavutettavuudesta ja esteettömyydestä

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Rahtarit ry, Autoliikenteen Työnantajaliitto ry, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry ja Linja-autoliitto, yhteiskannanotto , Autoliitto