Autoliitto liikenneturvallisuudesta: rahoitus kuntoon ja vastuut selkeiksi

Suomessa kuolee vuosittain yli 200 ihmistä tieliikenteessä. Epäkohtaan yritetään vaikuttaa vuosia 2022–2026 koskevalla liikenneturvallisuusstrategialla, jonka valmistelu on loppusuoralla.

Suomessa kuolee vuosittain yli 200 ihmistä tieliikenteessä, eikä uhriluku ole vuosikausiin ollut merkittävässä laskusuunnassa.

Tähän epäkohtaan yritetään osaltaan vaikuttaa valmisteltavalla valtakunnallisella liikenneturvallisuusstrategialla vuosiksi 2022–2026. Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla tehty valmistelu on nyt edennyt loppusuoralle ja eri tahoilla on mahdollisuus kertoa kantansa aikeiden painotuksista ja puutteista.

Kaiken taustalla on kunnianhimoinen tavoite: nollavision mukaisesti kaikkien liikennemuotojen tulisi olla vuoteen 2050 mennessä niin turvallisia, ettei kenenkään tarvitsisi kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä.

Erityisen tärkeä on välitavoite: puolittaa tieliikennekuolemat vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa yli sataa uhria vähemmän vuodessa.

Keskimäärin 252 kuollutta vuosittain

Suomessa tieliikennekuolemien määrä laski alle kolmensadan ensimmäisen kerran nykyaikana vuonna 2009. Vuosien 2009–2020 välillä onnettomuudet tieliikenteessä ovat vaatineet vuosittain keskimäärin 252 ihmisen hengen.

Lausunnossaan valtioneuvoston periaatepäätökseksi liikenneturvallisuusstrategiasta Autoliitto pitää nollavisiota tavoittelemisen arvoisena, mutta huomauttaa, että sen saavuttaminen vaatii myös resursseja, joita ei kuitenkaan ole strategian eikä periaatepäätöksen mukaan juurikaan luvassa.

”Tarvittavien toimenpiteiden kirjo on laaja eivätkä ne rajoitu liikenteeseen ja liikennepolitiikkaan. Esimerkkinä tästä on ison riskitekijän liikenteessä muodostaviin päihde- ja mielenterveysongelmiin puuttuminen.”

Epämääräisiä linjauksia

Suomen suurimman autoilijoiden etujärjestön mukaan yksi liikenneturvallisuusstrategian heikkouksista on se, että lukuisat toimenpiteet on esitetty hatarasti.

”Nimettyjä vastuutahoja on useita ja se, miten asiaa tulisi viedä eteenpäin jää epämääräiseksi. Vaikka kyseessä on strategia, olisi siinä tärkeää olla enemmän konkretiaa”, Autoliitto kritisoi.

Missä rahoitus?

Autoliiton mukaan on epäkohta, ettei varsinkaan uusiin liikenneturvallisuutta kohentaviin toimenpiteisiin ole osoitettu rahoitusta. Tästä seuraa ilmeinen vaara, että tärkeitäkin toimenpiteitä jää toteuttamatta.

”Sen sijaan riskinä on se, että kotitalouksien ja elinkeinoelämän toimeentuloon vaikuttavia toimenpiteitä, joilla ei ole suoraa valtiontaloudellista vaikutusta, toteutetaan liian heppoisin perustein liikenneturvallisuuteen vedoten.”

Autoliiton viestintäpäällikkö Jukka Tolvanen oudoksuu linjauksia, joiden mukaan mihinkään ei ole luvassa lisää rahaa, mutta kovasti toivotaan kaikkea tapahtuvan.

Tolvasta kummastuttaa, että Periaatepäätöksen vaikutukset -osiossa mainitaan erikseen, että toimenpiteet rahoitetaan suuntaamalla nykyistä toimintaa ja olemassa olevia määrärahoja toimenpiteiden toteutukseen ja että mahdollisiin lisärahoitustarpeisiin otetaan kantaa normaaliin tapaan valtion talousarvioita koskevin päätöksin.

– Käytännössä löysää väärin suunnattua rahaa ei kuitenkaan liene kovin paljon, jotta sitä uudelleen suuntaamalla saavutettaisiin merkittäviä tuloksia.

Autoliitto kiteyttää lausunnossa kantanaan, että Suomessa liikenneturvallisuus on korkealla tasolla ja kaikki helpot ja halvat keinot on jo käytetty. Tilanteen kohentaminen käy siis varsin haastavaksi.

”Mitä pienemmäksi liikenneonnettomuuksien määrä laskee, sitä vaikeampaa ja haastavampaa on löytää oikeat toimenpiteet niiden poistamiseksi.”

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

a:5:{i:0;s:6:"107455";i:1;s:6:"108275";i:2;s:5:"94127";i:3;s:5:"82899";i:4;s:6:"101387";}