Autoliitto ottaa kantaa opetuslupaopetuksen laatukeskusteluun – ”se on hyvin erikoista”

Nuorten liikenneturvallisuus on noussut isoksi puheenaiheeksi ja liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee ajokorttilakiin muutoksia. Autokoululiitto on kritisoinut nykyistä opetuslupajärjestelmää, vaikka opetusluvalla tuotetaan laadukkaimpia kuljettajia. Syyt ovat elinkeinopoliittiset.

Viime päivinä on uutisoitu, että yhä harvempi kokelas läpäisee ajotutkinnon ensimmäisellä yrityksellä. Autokouluala vaatiikin kaikille ajokorttia suorittaville lisää pakollista koulutusta. Erityisesti opetuslupaopetus on ollut alan hampaissa. Autokoululiitto haluaa, että opetusluvalla opettamisen ehtoja kiristetään, ja että opetusluvan saamisen edellytyksenä olisi opettajan pakollinen tieto- ja taitotason arviointi esimerkiksi ajo- ja teoriakokeella.

– Autokouluala on julistanut olevansa erittäin huolissaan opetuslupaopetuksen tasosta. Se on hyvin erikoista, sillä opetuslupaoppilaista 62 prosenttia läpäisi viime vuonna ajotutkinnon ensimmäisellä yrittämällä, kun autokouluoppilaiden läpimenoprosentti oli 52. Vielä räikeämpi ero on teoriakokeessa, jonka läpäisi ensimmäisellä yrityksellä peräti 88 % opetuslupaoppilaista. Autokoulussa oppinsa saaneista vain 72 % selvitti teoriakokeen kerralla, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen luettelee.

– Läpimenoprosentit kelpasivat Autokoululiitolle edunvalvonnan argumenteiksi vuosien ajan silloin kun autokoululaiset menestyivät kokeissa paremmin, mutta kun tilanne muuttui, niillä ei olekaan enää merkitystä.

Vaikka autokouluala verhoaa vaatimukset opetuslupaopettajien tutkinnoista ja pakollisen autokouluopetuksen lisäämisestä liikenneturvallisuudesta huolehtimisen alle, niin taustalta löytyvät elinkeinopoliittiset syyt.

– Opetusmäärien lisääminen nostaisi autokouluopetuksen hintaa. Pakollista autokouluopetusta halutaan lisää myös opetuslupalaisille, jotta opetuslupa ei muuttuisi entistä houkuttelevammaksi, Nieminen toteaa.

– Nykyisessä mallissa oleva minimimäärä pakollista opetusta riittää joillekin, mutta ei kaikille. Opettajan ammattitaitoa on saada oppilas ymmärtämään, milloin tämä on valmis kuljettajantutkintoon. Se, että moni ei läpäise ajokorttilakiuudistuksen myötä tiukentunutta ajokoetta on osoitus kokeen toimivuudesta.

Parempaan päin

Liikenneturvallisuus on parantunut koko ajan. Nykyinen ajokorttilaki astui voimaan 1.7.2018. Vuosina 2014–2017 tapahtui keskimäärin 9 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, jossa oli kuljettajana 17- tai 18-vuotias henkilö. Vuosina 2019–2023 tällaisia onnettomuuksia tapahtui vuodessa keskimäärin 7,5. Viime vuonna luku oli kahdeksan. On hyvä huomata myös se, että ajokortillisten 17–18-vuotiaiden määrä on kasvanut vuoden 2018 lopusta vuoden 2024 loppuun 48 prosentilla.

– Julkisesta keskustelusta saa helposti kuvan, että nuorten liikenneturvallisuus olisi huonontunut merkittävästi. Se kuva on väärä. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää nuorten liikenneturvallisuuden parantamiseksi entisestään. Tämä on erittäin tärkeä asia, Nieminen sanoo.

– Uudet toimenpiteet pitää kohdentaa oikein eli sääntöjen rikkojiin. Seuraamusjärjestelmää pitäisi kiristää niin, että nuorille liikenneturvallisuuden vaarantajille määrättäisiin entistä kovempia ajokieltoja, enemmän pakollista ajokieltokoulutusta sekä madallettaisiin kynnystä uusinta-ajokokeen määräämiselle. Hyvin käyttäytyvää ja vastuunsa kantavaa ylivoimaista enemmistöä ei pidä rangaista.

– On erittäin tärkeää, että kaikki päätökset ajokorttilakiasiassa tehdään tietoon perustuen eikä yksittäisten toimijoiden heittojen pohjalta. On selvitettävä tarkkaan syy- ja seuraussuhteita ja tehtävä mahdollisia muutoksia sen perusteella.