Autoliitto vinkkaa: näin ohitat jättirekan

Suomen teillä liikkuu rekkoja, joiden suurin sallittu kokonaispituus on peräti 34,5 metriä – sellaisen yhdistelmän ohittaminen ottaa aikaa.

Suomen teillä liikkuu kansan suussa jättirekoiksi nimettyjä tavaraliikenteen työjuhtia, joiden kokonaispituus voi olla pisimmillään peräti 34,5 metriä. Tämän on mahdollistanut vuosi sitten käyttöön otettu asetusmuutos. Uudistuksessa kuorma-auton suurin sallittu pituus nousi aiemmasta 12 metristä 13 metriin, puoliperävaunuyhdistelmän pituus nostettiin 16,5 metristä 23 metriin ja muiden yhdistelmätyyppien suurin sallittu kokonaispituus 25,25 metristä 34,5 metriin.

Uudistuksen myötä on mahdollista kytkeä kolme perävaunua kahden sijasta kuorma-auton perään.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Nelostie pitkien rekkojen väylä

PITKÄ-kyltti rekan perässä kertoo perässä ajavalle, mistä on kyse. Viranomaisten mukaan eniten näitä HCT-rekkoja liikkuu nelostiellä Mäntsälän kohdalla, jossa yli 30-metrisiä kulkee arkisin molempiin suuntiin reilu 50 yksilöä vuorokaudessa molempiin suuntiin. Yli 30-metrisiä rekkoja on Suomessa liikenteessä hieman yli 300 ajoneuvoyhdistelmää.

Suomen tiestö sopii pääosin pitkille rekoille, vaikka aivan kaikista maantieliittymistä ei pysty ajamaan yli 30-metrisillä rekoilla. Pitkien rekkojen merkitys on suurin pisimmillä kuljetusväleillä esimerkiksi pääkaupunkiseudulta Pohjanmaalle, Kainuuseen ja pohjoisimpaan Suomeen.

Tilaa ja aikaa

Mitä pidempi yhdistelmä on kyseessä, sitä enemmän sen ohittaminen vaatii tilaa ja aikaa. Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen kehottaa aina harkitsemaan huolella, onko ohitustarve todellinen.

Turvallisen ohituksen takaamiseksi ohitusnäkemän tulisi olla vähintään kolminkertainen arvioituun ohitusmatkaan nähden turvallisen ohittamisen varmistamiseksi. Ohitusnäkemä tarkoittaa tyhjää, nähtävissä olevaa tieosuutta ohituspäätöstä tehtäessä. On hyvä myös mieltää, että auton tullessa vastaan, lyhenee ohitukseen käytettävä tieosuus molemmista päistä.

– Ohitukseen kuluvaa matkaa on todella, todella vaikea arvioida. Arviointivirheillekin tulee jättää varaa.

Ajansäästö olematon

Tehdäänpä pari laskelmaa. Yhdistelmä liikkuu ajoneuvokohtaisen nopeusrajoituksen puitteissa noin 80 km/h nopeudella. Vaikka autoilija sen ohittaisikin, on hetken päästä todennäköisesti seuraavan yhdistelmän perässä. Tämä tietää sitä, että 100 km/h keskinopeus normaalilla maantiellä on ohituksista huolimatta utopiaa.

Ajansäästö esimerkiksi 50 kilometrin matkalla jää alle viiteen minuuttiin – mutta riskit, polttoaineenkulutus ja päästöt kasvavat jokaisen tehdyn ohituksen myötä.

– Monelle autoilijalle edessä ajavan raskaan yhdistelmän ohittaminen tuntuu olevan pakkomielle. Itse ohittelen yhdistelmiä lähinnä vain moottoritiellä ja ohituskaistallisilla tieosuuksilla. Muuten jään ajamaan neljän sekunnin turvavälillä niiden perään, Teppo Vesalainen summaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Pitkä peittää risteyksen pitkään

Kun pitkä yhdistelmä kääntyy päätielle tai pois siltä, se peittää risteyksen pitkäksi aikaa. Se, että yhdistelmä peittää risteyksen 30 sekunnin ajaksi, ei ole mitenkään tavatonta.

– On hyvä muistaa, että päätietä 80 km/h nopeudella lähestyvä ajoneuvo liikkuu tänä aikana 660 metriä.

Liukkaus saattaa hidastaa yhdistelmän liikkeellelähtöä ja kääntymistä vielä entisestään. Lisäksi on huomattava, että sivutieltä tuleva yhdistelmä ei käännyttyään kiihdy normaaliin matkanopeuteen aivan hetkessä vaan myös kiihdyttäminen vaatii aikaa – paljon aikaa.

– Mikäli risteyksessä on suojateitä tai pyörätien jatkeita, on myös mahdollista, että tietä ylittävä kevyt liikenne pakottaa yhdistelmän pysähtymään, jolloin kääntyminen taukoaa ja koko risteys on hetkellisesti tukossa, Vesalainen muistuttaa.

Turvallisuus säilynyt

– Ennen pitkien rekkojen yleistymistä oltiin laajasti huolissaan siitä, miten ne vaikuttavat liikenneturvallisuuteen. Ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella voin todeta, että pitkille rekoille asetetut turvallisuusvaatimukset ovat olleet toimivia ja liikenneturvallisuus ei ole heikentynyt. Esimerkiksi risteysalueet voivat olla haastavia HCT-rekoille, mutta yhteispelillä on pärjätty ilman vakavia ongelmia, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin johtava asiantuntija Otto Lahti kertoo.

Traficomin mukaan rekkojen pituuden kasvattaminen on todettu yhdeksi merkittävimmistä tavoista pienentää maanteiden tavaraliikenteen hiilidioksidipäästöjä.

– Tästä syystä Suomen kokemukset HCT-rekoista ja niihin liittyvä lainsäädäntömme ovat kiinnostaneet viranomaisia ja elinkeinoelämää ympäri Eurooppaa, kertoo Lahti

Risteykset haastavia

Pitkien HCT-yhdistelmien tuoma tilantarve risteyksissä on Autoliiton Vesalaisen mukaan haastavaa. Muiden tienkäyttäjien on syytä ymmärtää, että jättirekan kuljettaja joutuu monissa risteyksissä tinkimään sekä ryhmitys- että kääntymissäännöistä.

– Ryhmitys- ja risteysalueilla ei siis ole järkevää ajaa tällaisen yhdistelmän rinnalle vaan on varauduttava antamaan sille riittävästi tilaa. Talvikaudella lumipenkat ja -kasat kaventavat risteyksiä ja tuovat näin oman lisähaasteensa pitkän yhdistelmän kuljettajalle.

Perävaunujen oikaisun lisäksi on varauduttava siihen, että yhdistelmän eri osien kulmat ja ylitykset liikkuvat myös sivusuunnassa – eri puolelle, minne yhdistelmä on kääntymässä. Mahdolliset ohjaavat akselit lisäävät sivuttaissiirtymien yllätyksellisyyttä.

Teksti Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto, Otto Lahti/Traficom Lähteet: Traficom, Väylä, Autoliitto

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy