5.5.2024 Matkailu Coves de Artà Mallorcalla – kun kivet tippuvat Teksti Vesa Eskola Kuva Vesa Eskola Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Mallorcalla on useampi hieno tippukiviluola. Cuevas del Drach on näistä tunnetuin ja siksi myös jonotetuin kohde. Coves de Artà on vähemmän tunnettu, ja sinne pääsee useammin vähemmällä jonotuksella. Toki fiksu ostaa liput verkosta etukäteen ja varaa näin oman vierailuaikansa jonottamatta. Cuevas del Drach eli lohikäärmeen tippukiviluolat sijaitsevat Mallorcan itäosissa aivan Porto Criston sataman vieressä. Ajoaikaa sinne kertyy Palmasta noin tunti. Niistä noin puoli tuntia pohjoiseen sijaitsevat puolestaan Coves de Artà eli Artàn tippukiviluolat.Jos liikkeellä ollaan vilkkaimman turistiajan ulkopuolella, molempiin on mahdollista tutustua jopa saman päivän aikana. Parhaat selfiet saa Drachin luolissa, koska siellä on vettä eli maanalainen järvi. Soutelu siellä tuottanee runsaimmat some-tykkäykset. Lippu aikuiselle kustantaa 17 euroa ja lapselta 10 euroa. Kannattaa huomioida, että jo 14-vuotiaat lasketaan tässä kohteessa aikuisiksi.Liput Coves de Artàlle maksavat puolestaan aikuisille 16 euroa ja 7–12-vuotiaille 8 euroa. Alle 7-vuotiaat pääsevät luoliin ilmaiseksi.Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyyKuin fantasiaelokuvan kulisseissaCoves de Artàlla kävellään oppaan perässä kuivaa maata pitkin. Hienoja kuvia saa toki täälläkin koko ajan, joskin luolien valaistus on hieman haastavampi. Näyttävät ja korkeat luolat takaavat kuitenkin hienon kokemuksen.Luolia on useampi, ja ne ovat eri tasoissa. Luolasta toiseen edetään usein portaita pitkin, ja osa portaista on hyvin jyrkkiä. Liikuntarajoitteisten kannattaa tiedostaa tämä. Kävelymatka luolien sisällä on yhteensä noin 700 metriä.Luolien suosion vuoksi vierailuaika on rajattu ja koko noin 35–40 minuuttia kestävä kiertokävely seurataan oppaan perässä. Tarjolla on runsaasti tietoa, mutta samalla luolista ei ehdi nauttia ehkä niin paljon kuin kaikki haluaisivat. Tämä on kuitenkin arkipäivää lähes kaikkialla, missä turisteja on liikkeellä todella paljon.Nopeastikin luolien läpi käveltäessä on selvää, että kivimuodostelmia on monenlaisia, ja myös se on selvää geologiaa vähemmän tunteville, että kivilajeja on erilaisia. Juuri siksi luolassa olisi hauska viettää aikaa pidempäänkin.Hienoin pylväistä on noin 17 metriä korkea kuningatar, jonka ohi kuljetaan kaksi kertaa.Valo- ja äänishow kohokohtanaYhdessä luolissa pysähdytään vähän pidemmäksi aikaa, ja vierailijoita ilahdutetaan muutaman minuutin kestävällä valo- ja äänishow’lla. Tämä luola on nimetty helvetiksi, joten valoshow on vähemmän yllättäen hyvin punavärivoittoinen.Hienoin luolista on kuitenkin se ensimmäinen, jonka kautta luoliin tullaan – ja jonka kautta myös poistutaan. Kalkkikivi on saanut luolassa monia erilaisia muotoja, ja jokainen varmasti näkee kivimuodostelmissa omanlaisiaan kuvia – vähän samaan tapaan kuin pilvitaivasta tuijotettaessa.Jokaisella luolaverkoston kahdeksasta luolasta on omanlaisensa luonne ja tyyli, ihan kuin luonto olisi halunnut sisustaa ne kaikki vähän eri tavalla.Äiti maan historiaTippukiviluolat ovat syntyneet pitkän ajan tuloksena. Kalkkikiviluolaverkosto on kerrostunut muinaiselle merenpohjalle jurakaudella noin 200-150 miljoonaa vuotta sitten. Kalliot sisältävät simpukankuorien jäänteitä ja luurankoja eliöistä, jotka asuttivat meriä noihin aikoihin.Ajan myötä – noin 15 miljoonaa vuotta sitten – nämä merestä nousseet kerrokset nousivat muodostaen sekä Alpit että Pyreneiden vuoristot. Afrikan ja Euroopan mantereiden törmäyksen seurauksena nämä merenalaiset kivet kohosivat, saivat uusia muotoja ja murtuivat valtavien geologisten voimien vaikutuksesta. Tiivistynyt kalkkikivi jakautui lukuisiin murtumiin, ja vesi virtasi noiden murtumien läpi. Nämä kallion murtumat näkyvät yhä luolan katossa, josta tippukivet ovat kasvaneet jura-ajan kalliomateriaalin epäjatkuvuuskohtia seuraten.Coves de Artà on siis luonnon synnyttämä luola, joka on muodostunut maanalaisten vesien aiheuttaman kalkkikiven liukenemisen seurauksena. Maanalaiset vedet virtaavat läpäisemättömän kerroksen yli ja rapauttavat hitaasti ylimmät savikerrokset, kunnes ne lopulta romahtavat ja jättävät onkalon, jonka peittävät muut kalkkikivikerrokset, jotka pysyvät paikoillaan kaarevan muotonsa vuoksi. Kaaren yli virtaava vesi on täynnä kalsiumbikarbonaattia, joka suodattuu hitaasti pienten halkeamien läpi.Kun vesipisarat ilmestyvät luolan kattoon ylimääräisen hiilihapon irtoamisen seurauksena, ne laskeutuvat liuenneen kalkkikiviaineksen ympärille. Näin muodostuu vähitellen tippukivi. Kun pisarat puolestaan putoavat, kalsiumbikarbonaatti säilyy, ja se laskeutuu maahan muodostaen omanlaisensa tippukiven. Ajan kuluessa nämä kaksi tippukivien syntytapaa yhdistyvät ja muodostavat pylväitä ihmeellisine muotoineen.Ja vaikka kallion ikä luolissa on noin 175-150 miljoonaa vuotta, luolien muodostuminen on tapahtunut paljon myöhemmin viimeisen 15 miljoonan vuoden aikana.Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyyAurinkoa tai sadetta pakoonMallorca on ulkoilmasaari, jossa riittää tekemistä hyvällä säällä. Siksi luolissa kannattaa käydä joko sateisena päivänä, jolloin ulkosalla ei viihdy niin hyvin – tai vaihtoehtoisesti kuumana päivänä, sillä luolissa on viileämpää. Lämpö luolissa on ulkopuolella vallitsevasta säästä riippuen noin 17–22 astetta. Kosteusprosentti on melko korkea.Ja kun pimeästä luolasta lähdetään lopulta pois, vierailijaa odottaa hieno näkymä merelle. Se on se kuuluisa valo tunnelin päässä.Coves d’Arta kotisivut: https://www.cuevasdearta.com/en/ Lue lisää Kaikki artikkelit 6.4.2025 Matkailu Hyvä syy käydä luostarissa: munkit tykkäsivät panna ja polttaa 3.4.2025 Matkailu Sardiineja, sardiineja, sardiineja ja vielä lisää sardiineja! 1.4.2025 Matkailu Päivän kuva: Ankkurien hautausmaalla 30.3.2025 Matkailu Erilainen museo Saksassa: keskiössä kuolema ja hautaaminen 28.3.2025 Matkailu Göta Kanalia Tukholmasta Göteborgiin: aikamatka halki Ruotsin 27.3.2025 Automatkailu Autoreissu Euroopassa – nyt helpottaa: Vihreän kortin voi esittää kännykältä 24.3.2025 Matkailu Viikonloppu Valenciassa – kulttuuria ja historiaa rennosti 23.3.2025 Matkailu Montmartre: Pariisin rakastettu ja vihattu pieni kylä suurkaupungin sydämessä ei jätä koskaan kylmäksi 22.3.2025 Kotimaanmatkailu Moottori 100 vuotta: Koronakuplassa Ranualla Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 6.4.2025 Kuluttajat Škodan kaksoismassavauhtipyörä hajosi vuosia autokaupan jälkeen – myyjälle lasku, voimansiirron pitää kestää enemmän 6.4.2025 Liikenne Moottori 100 vuotta: löysimme Suomen hiljaisimman tien 5.4.2025 Vety Näin erottuu massasta toisen sukupolven Hyundai Nexo, joka tarjoaa yli 700 päästötöntä kilometriä viiden minuutin tankkauksella 6.4.2025 Lentokoneet Suomen Ilmavoimienkin yhteyskoneena toimiva Pilatus PC-12 päivitettiin maailman kehittyneimmällä ohjaamojärjestelmällä 6.4.2025 Ajatuksia autoista Kaksi Volvoa ja menneiden aikojen haikailu johtokunnan neuvotteluhuoneessa – Ajatuksia autoista 5.4.2025 Ajoneuvot Škoda Elroq RS on hot hatch nykymakuun ja kaikkien aikojen nopeimmin kiihtyvä tuotanto-Škoda 27.3.2025 Uutinen Ajokortin ylläpito käy kalliimmaksi – ikäkuskien kukkarolla käydään 31.3.2025 Lentokoneet Japan Airlines toi Boeing 777-300ER:n kesäkaudeksi Helsinki-Vantaalle, vaikka on jo eläköittämässä tätä maailman suurinta kaksimoottorityyppiä 1.4.2025 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: moottorin vikavalo syttyi heti, mitä muuta vikaa vanhasta Toyota Prius -hybridistä löytyi? 3.4.2025 Koeajo Maistiainen: MG Cyberster GT – aito urheiluauto pilkkahinnalla 27.3.2025 Uutinen Ajokortin ylläpito käy kalliimmaksi – ikäkuskien kukkarolla käydään 11.3.2025 Autoilu Nakkaatko renkaat ulkovarastoon säilytykseen? Se saattaa pilata kumit ennätysajassa 25.3.2025 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: ostimme vanhan diesel-Mersun tilalle lähes 300 000 km ajetun Toyota Prius -hybridin 17.3.2025 Uutinen Tiettävästi Suomen ainoiden Rivian R1T -sähköautojen omistaja Aapo Huovila: ”Paras käyttöauto, mikä minulla on koskaan ollut” 6.3.2025 Autoilu Täytyykö peltoautokin liikennevakuuttaa? – Näin vastaa asiantuntija