5.5.2024 Matkailu Coves de Artà Mallorcalla – kun kivet tippuvat Teksti Vesa Eskola Kuva Vesa Eskola Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Mallorcalla on useampi hieno tippukiviluola. Cuevas del Drach on näistä tunnetuin ja siksi myös jonotetuin kohde. Coves de Artà on vähemmän tunnettu, ja sinne pääsee useammin vähemmällä jonotuksella. Toki fiksu ostaa liput verkosta etukäteen ja varaa näin oman vierailuaikansa jonottamatta. Cuevas del Drach eli lohikäärmeen tippukiviluolat sijaitsevat Mallorcan itäosissa aivan Porto Criston sataman vieressä. Ajoaikaa sinne kertyy Palmasta noin tunti. Niistä noin puoli tuntia pohjoiseen sijaitsevat puolestaan Coves de Artà eli Artàn tippukiviluolat. Jos liikkeellä ollaan vilkkaimman turistiajan ulkopuolella, molempiin on mahdollista tutustua jopa saman päivän aikana. Parhaat selfiet saa Drachin luolissa, koska siellä on vettä eli maanalainen järvi. Soutelu siellä tuottanee runsaimmat some-tykkäykset. Lippu aikuiselle kustantaa 17 euroa ja lapselta 10 euroa. Kannattaa huomioida, että jo 14-vuotiaat lasketaan tässä kohteessa aikuisiksi. Liput Coves de Artàlle maksavat puolestaan aikuisille 16 euroa ja 7–12-vuotiaille 8 euroa. Alle 7-vuotiaat pääsevät luoliin ilmaiseksi. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Kuin fantasiaelokuvan kulisseissa Coves de Artàlla kävellään oppaan perässä kuivaa maata pitkin. Hienoja kuvia saa toki täälläkin koko ajan, joskin luolien valaistus on hieman haastavampi. Näyttävät ja korkeat luolat takaavat kuitenkin hienon kokemuksen. Luolia on useampi, ja ne ovat eri tasoissa. Luolasta toiseen edetään usein portaita pitkin, ja osa portaista on hyvin jyrkkiä. Liikuntarajoitteisten kannattaa tiedostaa tämä. Kävelymatka luolien sisällä on yhteensä noin 700 metriä. Luolien suosion vuoksi vierailuaika on rajattu ja koko noin 35–40 minuuttia kestävä kiertokävely seurataan oppaan perässä. Tarjolla on runsaasti tietoa, mutta samalla luolista ei ehdi nauttia ehkä niin paljon kuin kaikki haluaisivat. Tämä on kuitenkin arkipäivää lähes kaikkialla, missä turisteja on liikkeellä todella paljon. Nopeastikin luolien läpi käveltäessä on selvää, että kivimuodostelmia on monenlaisia, ja myös se on selvää geologiaa vähemmän tunteville, että kivilajeja on erilaisia. Juuri siksi luolassa olisi hauska viettää aikaa pidempäänkin. Hienoin pylväistä on noin 17 metriä korkea kuningatar, jonka ohi kuljetaan kaksi kertaa. Valo- ja äänishow kohokohtana Yhdessä luolissa pysähdytään vähän pidemmäksi aikaa, ja vierailijoita ilahdutetaan muutaman minuutin kestävällä valo- ja äänishow’lla. Tämä luola on nimetty helvetiksi, joten valoshow on vähemmän yllättäen hyvin punavärivoittoinen. Hienoin luolista on kuitenkin se ensimmäinen, jonka kautta luoliin tullaan – ja jonka kautta myös poistutaan. Kalkkikivi on saanut luolassa monia erilaisia muotoja, ja jokainen varmasti näkee kivimuodostelmissa omanlaisiaan kuvia – vähän samaan tapaan kuin pilvitaivasta tuijotettaessa. Jokaisella luolaverkoston kahdeksasta luolasta on omanlaisensa luonne ja tyyli, ihan kuin luonto olisi halunnut sisustaa ne kaikki vähän eri tavalla. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Äiti maan historia Tippukiviluolat ovat syntyneet pitkän ajan tuloksena. Kalkkikiviluolaverkosto on kerrostunut muinaiselle merenpohjalle jurakaudella noin 200-150 miljoonaa vuotta sitten. Kalliot sisältävät simpukankuorien jäänteitä ja luurankoja eliöistä, jotka asuttivat meriä noihin aikoihin. Ajan myötä – noin 15 miljoonaa vuotta sitten – nämä merestä nousseet kerrokset nousivat muodostaen sekä Alpit että Pyreneiden vuoristot. Afrikan ja Euroopan mantereiden törmäyksen seurauksena nämä merenalaiset kivet kohosivat, saivat uusia muotoja ja murtuivat valtavien geologisten voimien vaikutuksesta. Tiivistynyt kalkkikivi jakautui lukuisiin murtumiin, ja vesi virtasi noiden murtumien läpi. Nämä kallion murtumat näkyvät yhä luolan katossa, josta tippukivet ovat kasvaneet jura-ajan kalliomateriaalin epäjatkuvuuskohtia seuraten. Coves de Artà on siis luonnon synnyttämä luola, joka on muodostunut maanalaisten vesien aiheuttaman kalkkikiven liukenemisen seurauksena. Maanalaiset vedet virtaavat läpäisemättömän kerroksen yli ja rapauttavat hitaasti ylimmät savikerrokset, kunnes ne lopulta romahtavat ja jättävät onkalon, jonka peittävät muut kalkkikivikerrokset, jotka pysyvät paikoillaan kaarevan muotonsa vuoksi. Kaaren yli virtaava vesi on täynnä kalsiumbikarbonaattia, joka suodattuu hitaasti pienten halkeamien läpi. Kun vesipisarat ilmestyvät luolan kattoon ylimääräisen hiilihapon irtoamisen seurauksena, ne laskeutuvat liuenneen kalkkikiviaineksen ympärille. Näin muodostuu vähitellen tippukivi. Kun pisarat puolestaan putoavat, kalsiumbikarbonaatti säilyy, ja se laskeutuu maahan muodostaen omanlaisensa tippukiven. Ajan kuluessa nämä kaksi tippukivien syntytapaa yhdistyvät ja muodostavat pylväitä ihmeellisine muotoineen. Ja vaikka kallion ikä luolissa on noin 175-150 miljoonaa vuotta, luolien muodostuminen on tapahtunut paljon myöhemmin viimeisen 15 miljoonan vuoden aikana. Aurinkoa tai sadetta pakoon Mallorca on ulkoilmasaari, jossa riittää tekemistä hyvällä säällä. Siksi luolissa kannattaa käydä joko sateisena päivänä, jolloin ulkosalla ei viihdy niin hyvin – tai vaihtoehtoisesti kuumana päivänä, sillä luolissa on viileämpää. Lämpö luolissa on ulkopuolella vallitsevasta säästä riippuen noin 17–22 astetta. Kosteusprosentti on melko korkea. Ja kun pimeästä luolasta lähdetään lopulta pois, vierailijaa odottaa hieno näkymä merelle. Se on se kuuluisa valo tunnelin päässä. Coves d’Arta kotisivut: https://www.cuevasdearta.com/en/ Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Lue lisää Kaikki artikkelit 11.6.2026 Matkailu Viron Saarenmaa nyt lyhyen lennon päässä 10.6.2026 Laivat Tiedätkö, montako miljoonaa ihmistä matkusti punaisilla Viking Linen aluksilla vuonna 2025? 9.6.2026 Matkailu Tiedätkö, montako miljoonaa ihmistä matkusti Tallink Siljan aluksilla viime vuonna? 9.6.2026 Kotimaanmatkailu Matkavinkki: mehukkaat burgerit valtaavat Helsingin 6.6.2026 Matkailu Podetko matkakuumetta, mutta määränpää on hukassa? – Matkahuollolla on ratkaisu 5.6.2026 Laivat Tiedätkö, montako kansallisuutta matkusti Eckerö Linen Finlandialla viime vuonna? 5.6.2026 Matkailu Viron pirskahteleva elämys – laatusiiderin syntysijoilla Pärnussa 4.6.2026 Laivat Tiedätkö, kuinka monta linja-autoa kulki Wasalinen aluksella vuonna 2025? 3.6.2026 Matkailu Pärnu – ainutlaatuinen rantahelmi Kommentoi artikkelia Peruuta vastausVoit kommentoida artikkelia kirjautumalla sisään. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 10.6.2026 Kuluttajat Autoilija pysäköi väärälle alueelle muutaman metrin päähän oikeasta – pysäköinti oli maksettu, valvontamaksuja kertyi silti kolme 9.6.2026 Laivat M/S Silja Serenade, merentutkimusalus vuodesta 1998 - ottaa 3 000 tieteellistä merivesinäytettä jokaisella matkallaan 10.6.2026 Koeajo Koeajo: Peugeot 308 SW GT – uusi tekniikka tekee tyylikkäästä farmarista vakuuttavamman 7.6.2026 Koeajo Koeajossa suomalaisten suuresti suosima vuosimallin 1973 Fiat 600, joka on itse asiassa oikeasti Seat - ja kovin pätevästä syystä 9.6.2026 Koeajo Maistiainen: valitsisitko Toyota Hiluxin diesel-kevythybridinä vai sähköautona? 4.6.2026 Koeajo Tätä vuosimallin 1990 Toyota Hiace 4WD:tä täytyy kohdella silkkihansikkain, sillä sen sisäänajo on vielä pahasti kesken 4.6.2026 Ajokortit Vanhaa ajokorttia ei enää tarvitse palauttaa Traficomille – uudistus tuo satoja tuhansia euroja säästöä 7.6.2026 Koeajo Koeajossa suomalaisten suuresti suosima vuosimallin 1973 Fiat 600, joka on itse asiassa oikeasti Seat - ja kovin pätevästä syystä 3.6.2026 Liikenne Onko tässä Suomen sekavin liikenneympyrä? 6.6.2026 Huutokauppahelmet Kimi Räikkösen signeeraama, 38 kilometriä ajettu Alfa Romeo Giulia Quadrifoglio Racing Edition n:o 1/35 - Huutokauppahelmet 4.6.2026 Koeajo Tätä vuosimallin 1990 Toyota Hiace 4WD:tä täytyy kohdella silkkihansikkain, sillä sen sisäänajo on vielä pahasti kesken 4.6.2026 Ajokortit Vanhaa ajokorttia ei enää tarvitse palauttaa Traficomille – uudistus tuo satoja tuhansia euroja säästöä 7.6.2026 Koeajo Koeajossa suomalaisten suuresti suosima vuosimallin 1973 Fiat 600, joka on itse asiassa oikeasti Seat - ja kovin pätevästä syystä 14.5.2026 Päivän kuva Tunnistatko tämän Helsingissä Saksan kilvissä ja testiteippauksissa liikuskelleen auton? 15.5.2026 Ajoneuvot Katumaasturissa 2,5-litrainen ahtamaton bensiinimoottori ja perinteinen automaattivaihteisto: 150 kilometriä ajoa keskikulutuksella 5,3 l/100 km