30.11.2023

Dieselit vähenevät, mutta silti yhä yli 700 000 autoa ajossa

Kuva Moottorin arkisto

Dieselien suosion laskun taustalla ovat dieselpolttonesteen ja bensiinin kuluttajahintaerojen tasoittuminen, kilpailevien käyttövoimien runsastunut mallivalikoima sekä tiukentuneet päästörajat – ja käyttövoimaverokin vaikuttaa. Keskivertodieselautoilla ajetaan hieman yli 20 000 kilometriä vuodessa, kun keskivertobensiiniauton ajokilometrit ovat noin 11 000 kilometriä.

Heitä on joukossamme yhä runsaasti! Vuoden 2022 lopussa Suomen teillä oli ajossa eli liikennekäytössä 719 927 dieselhenkilöautoa.

Dieselautojen osuus ensirekisteröinneistä on vähitellen vähentynyt 2010-luvulla vuoden 2008 huippuvuodesta, jolloin lähes puolet ensirekisteröidyistä henkilöautoista oli dieselkäyttöisiä, selviää Autoalan Tiedotuskeskuksen keräämistä tiedoista.

Dieselien suosion laskun syy on ilmiselvä: dieselpolttonesteen ja bensiinin kuluttajahintaerojen tasoittuminen. Myös lataushybridien kysynnän kasvu ja mallivalikoiman monipuolistuminen ovat vähentäneet dieselien kysyntää.

Monia autoilijoita kismittää, että dieselautoilijat joutuvat maksamaan käyttövoimaveroa näinä kalliina dieselin litrahintojen aikoina.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Päästörajat tiukentuneet

Osansa kehityksessä eli dieselien suosion muutoksissa on ollut myös päästörajojen tiukentumisella, joissa on ollut monta aiempia käytäntöjä tiukentavia vaiheita.

Päästöjen määrää säätelevät aiempaa kireämmät Euro 6 -säädökset tulivat voimaan vuonna 2014, ja niihin on tullut vuosien varrella paljon erilaisia alaluokkia koskevia säädöksiä. Esimerkiksi syksyllä 2018 käyttöön tulleet Euro6d-pakokaasusäädökset kavensivat tarjolla olevien dieselkäyttöisten henkilöautomallien valikoimaa.

Tällä hetkellä vallitseva vaatimus on Euro 6d-ISC-FCM ja ensi vuonna astuu voimaan vaatimus Euro 6e.

Osatekijä dieselautojen houkuttelevuuden rapautumisessa on myös Euroopan eri kaupungeissa määrätyillä ympäristövyöhykkeillä, joiden sisälle ei välttämättä ole – ainakaan vanhemman sukupolven – dieselhenkilöautoilla asiaa. Kaupunkien ilmansaasteiden taltuttaminen ajokieltoalueiden avulla on noussut keskusteluun myös Suomessa.

Keski-ikä rapiat 11 vuotta

Dieselautoja kuitenkin riittää, sillä romutusikäisistä autoista vain pieni osa on dieselkäyttöisiä. Syynä tähän on, että dieselautojen osuus autokannasta lähti kasvuun vasta vuosina 2007–2008.

Dieselautojen osuutta kasvattaa myös käytettyjen autojen maahantuonti – moni ulkomailta Suomeen tuotu käytetty auto on dieselkäyttöinen.

Vuoden 2022 lopussa liikennekäytössä olevien dieselautojen keski-ikä oli noin 11,3 vuotta, bensiiniautojen keski-ikä noin 14,4 vuotta.

Ladattavien hybridien keski-ikä oli vuoden 2022 lopussa noin 3,3 vuotta, täyssähköautojen keski-ikä noin 1,9 vuotta ja kaasuautojen keski-ikä noin 6,9 vuotta.

Vuosien 2011–2017 suuret ikäluokat

Liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Autoalan Tiedotuskeskuksesta taustoittaa, että dieselautojen ”suuret ikäluokat” sijoittuvat erityisesti vuosille 2011–2017, jonka jälkeen dieselin osuus ensirekisteröinneissä lähti laskuun.

Taustana kehitykselle ovat dieselautojen kannalta Euro 6:n 1. sukupolven vaatimusten voimaantulo vuonna 2014, WLTP-mittausta edellyttänyt Euro 6c vuonna 2018 ja RDE-mittausta edellyttänyt Euro 6d-TEMP vuonna 2019.

– Euro 6d-muutokset nostivat selvästi dieselautojen valmistuskustannuksia, sillä RDE-mittauksen raja-arvojen alittaminen edellyttää käytännössä autoilta SCR-katalysaattoria ja/tai laihaseoskatalysaattoria, Kalenoja toteaa.

tankkaus_bensan_hinta_8_2022_MJ

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Paljonko taivaalle tupruaa?

Nokivasara-nimellä on jonkin verran perusteita, sillä dieselautojen haitalliset päästöt ovat tilastofakta.

Dieselautojen hiukkas- ja typen oksidi -päästöt ovat aiemmin olleet huomattavasti bensiiniautoja suurempia, mutta Euro 6-säädökset ovat alentaneet huomattavasti näiden päästöjen määrää. Uusimpien dieselautojen lähipäästöt ovat lähes samat kuin uusien bensiiniautojen.

Dieselautojen energiatehokkuus sen sijaan on tavanomaisia bensiiniautoja parempi, sillä dieselmoottorin hyötysuhde on bensiinimoottoria parempi. Dieselauton hiilidioksidipäästöt ovat 10–15 prosenttia samankokoista bensiiniautoa alemmat.

Kalenojan mukaan dieselautojen osuus henkilöautojen hiilidioksidipäästöistä Suomessa on noin 35 prosenttia.

– Päästöjen osuus on suurempi kuin dieselautojen osuus autokannasta, sillä dieselautot ovat keskimäärin uudempia kuin bensiiniautot, joten niiden ajokilometrit ovat vielä verrattain suuria. Lisäksi dieselautojen suoritetta kasvattaa se, että ne ovat tyypillisesti isompia ja käyttötalouden takia (käyttövoimavero) niitä suositaan erityisesti silloin, kun ajokilometrien määrä on suuri, Kalenoja kertoo.

Dieselin seassa voidaan käyttää enemmän uusiutuvia komponentteja kuin bensiinissä, mikä laskee dieselautojen hiilidioksidipäästöjä selvästi. Esimerkiksi viime vuonna uusiutuvien polttoaineiden osuus myydystä dieselistä oli noin 18 prosenttia.

– Mutta koska dieselautoilla ajetaan selvästi bensiiniautoja enemmän, suhteellinen osuus päästöistä kasvaa suuremmaksi kuin autojen osuus kannasta, Kalenoja valistaa.

Keskivertodieselautoilla ajetaan hieman yli 20 000 kilometriä vuodessa, kun keskivertobensiiniauton ajokilometrit ovat noin 11 000 kilometriä.

Dieselien osuus henkilöautojen ensirekisteröinneistä vuosittain on ollut seuraava (vuosi/osuus):

2015 35,68 %

2016 33,16 %

2017 30,41 %

2018 24,01 %

2019 19,14 %

2020 14,66 %

2021 10,80 %

2022 8,62 %

1–10/2023 5,83 %

Lähteet: Autoalan Tiedotuskeskus / Netwheels Oy, Mittaristo ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, liikenneasioiden rekisteri, Tilastokeskus

Yhä pihimpiä uusia henkilöautoja

Tuoreimpien tietojen eli kuluvan vuoden 9 ensimmäisen kuukauden aikana ensirekisteröityjen dieselhenkilöautojen hiilidioksidipäästöt (WLTP) olivat keskimäärin 147,5 g/km. Nykydieselit ovat yhä vähäpäästöisempiä, sillä vuonna 2019 dieselautojen keskipäästöt olivat 162,3 g/km.

Ensirekisteröityjen henkilöautojen päästöt tänä vuonna (1–9/2023) olivat keskimäärin 65,8 g/km.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähteet: Autoalan Tiedotuskeskus / Netwheels Oy, Mittaristo ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, liikenneasioiden rekisteri, Tilastokeskus

a:4:{i:0;s:6:"147740";i:1;s:6:"145037";i:2;s:6:"150290";i:3;s:6:"133374";}

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat