Ekotekoja Itämerellä – näillä keinoin varustamot keventävät ympäristökuormaa

Vastuullisuus ja hiilijalanjäljen pienentäminen merimatkoilla tarkoittavat monia toimia ja kunnianhimoisia tavoitteita – ja talkoisiin osallistuvat myös matkustajat lisämaksujen kautta.

Laivayhtiöt ovat käyneet moniin vastuullisuustoimiin, joilla hillitään päästöjä, säästetään energiaa ja ehkäistään ruokahävikkiä. Päästötoimiin sysivät kansainväliset velvoitteet, mutta myös matkustajien toiveet. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan peräti 68 prosenttia risteilymatkustajista kertoo olevansa valmis maksamaan merielämyksensä päästöjen vähentämisestä.

Moottori kysyi kolmelta Itämerellä toimivalta varustamolta, kuinka ne aikovat vähentää matkustaja-alustensa hiilijalanjälkeä.

Polttoainevalinta vaikea yhtälö

Vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttö vähentää meriliikenteen päästöjä ja hiilijalanjälkeä, mutta niihin siirtyminen ei ole yksinkertaista jo yksistään sen vuoksi, että alusten käyttöikä on vuosikymmeniä.

Alaa edustava Suomen Varustamot ry on tuonut esiin, että ”polttoainekustannusten kasvun lisäksi, uusiutuvien polttoaineiden riittävään saatavuuteen liittyy epävarmuutta.”

Ala muistuttaa, että Suomi on riippuvainen meriliikenteen sujuvuudesta ja kilpailukyvystä, sillä 95 prosenttia viennistä ja tuonnista kulkee meriteitse.

Yhteistä eri varustamoiden ja matkustaja-alusten ympäristötoimille on vähentää turhaa vedenkulusta, hukkalämmön syntymistä, tehostaa kierrättämistä ja vähentää ruokahävikkiä esimerkiksi erillisin pienin valmisannoksin. Matkavauhdin optimointi vähentää kulutusta ja samaan pyritään potkurien vaihdolla tai uudenlaisella vedenvastusta vähentävällä pohjamaalauksella.

Meriliikenteen liittyminen päästökauppajärjestelmään tietää matkailijoille ensi vuonna lisämaksuja.

Tutkija: muutokset todennäköisesti hitaita

Moottorin haastattelema Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija ja matkailututkija Mikko Manka arvioi, kuinka matkailun vastuullisuuden teemat tulevat lähitulevaisuudessa vaikuttamaan risteilymatkailuun.

Tarttuvatko lentohäpeän kaltaiset tuntemukset myös risteilymatkailijoihin ja miten vastuullisuus ylisummaan vaikuttaa suomalaisten matkailutapojen muutoksiin?

– Keskustelu varmasti herää ja on osin jo herännytkin esimerkiksi nesteytettyä maakaasua käyttävien LNG-laivojen tulon myötä, Manka taustoittaa.

– Sitten tästä LNG:stä on käsittääkseni myös vähän erilaisia mielipiteitä, koska LNG:n käsittelyn metaanipäästöt voivat muuttaa tilannetta.

LNG on päästöjen kannalta suosiollinen meriliikenteen polttoaine, sillä sen avulla päästään lähes eroon rikkipäästöistä. Alusten hiukkas- ja hiilidioksidipäästöt vähenevät nekin merkittävästi. LNG:n käytöllä hiilidioksidipäästöt ovat noin 25 prosenttia pienemmät kuin perinteisillä polttoaineilla. Typen oksideja tupruaa taivaalle niitäkin noin 85 prosenttia vähemmän. Kaasu palaa puhtaalla liekillä muodostamatta nokea tai tuhkaa.

– Muutokset ovat todennäköisesti kuitenkin varsin hitaita. Vaikka esimerkiksi maata pitkin matkustavien ryhmä on kasvanut, niin samalla myös kaikki muu matkailu, kuten lentäminenkin, on globaalisti kasvanut, Manka erittelee matkailutapojen ilmiöitä.

Manka uskoo, että ihmisten matkailutavat seuraavat muussa yhteiskunnassa tapahtuvaa muutosta.

– Kun uutiset esimerkiksi ilmaston ääri-ilmiöistä lisääntyvät, niin ne todennäköisesti vaikuttavat osaan ihmisistä kulutustapojen muutoksessa. Osa todennäköisesti jatkaa kuten ennenkin.

– Itse arvioisin, että rakenteellisilla tekijöillä ja poliittisilla päätöksillä kuten mahdollisilla (lento)polttoaineiden verottamisilla tulee jatkossa olemaan vaikutusta matkailutapoihin, koska pelkästään yksilöiden päätöksillä isoja haasteita tuskin ratkaistaan, Manka toteaa.

Raskaiden alusten välipysähdykset syövät polttoainetta. Matkustaja-alusten ilmanpäästöjä tutkinut merikapteeni ja väitöskirjatutkija Mikko Heikkilä kertoi Helsingin Sanomien artikkelissa, että jättämällä pysähdyksen Ahvenanmaalla väliin Helsingistä Tukholmaan liikennöivät alukset kuluttaisivat 22–29 prosenttia vähemmän polttoainetta kuin suoralla reitillä. ”Turun-reitillä vähennys olisi 16–17 prosenttia”, kerrottiin artikkelissa.

Päästöt, jätemäärä ja ruokahävikki

Viking Line on kertonut, että 15 vuoden aikana yhtiö on onnistunut vähentämään laivojensa hiilidioksidipäästöjä lähes kolmanneksella.

Varustamo perustelee ympäristötyölinjauksiensa olevan luontevia, sillä ”ahvenanmaalaisena merenkulkuyhtiönä saamme elantomme merestä ja sen hyvinvoinnin edistäminen on meille tärkeää.”

Viking Line kertoo pyrkivänsä vähentämään hiilidioksidipäästönsä nettonollaan vuoteen 2050 mennessä. Siihen tähdätään näillä toimin:

• Vähentämällä toimintamme suoria kasvihuonekaasupäästöjä vuosittain. Vuonna 2023 päästöjen on määrä laskea 3:lla prosentilla edellisvuoteen verrattuna.
• Vähentämällä maatoimintojen päästöjä vuosittain, mukaan lukien ostettu energia. Pitkäaikaistavoitteena ovat fossiilittomat maatoiminnot.
• Vähentämällä aluksilla syntyvää ruokahävikkiä 15 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.
• Vähentämällä sekajätteen muodostumista matkustajaa kohden 10 prosentilla vuoteen 2025 mennessä.

Viking Linen alukset käyttävät maasähköä kaikilla muilla paitsi Turun-linjalla, jolla satama-ajat niin Turussa, Maarianhaminassa kuin Tukholmassakin ovat niin lyhyet, ettei maasähköä ehditä kytkeä. Maasähkö on varustamojen ja satamien yhteisponnistus.

– On hienoa, että satamat tarjoavat maasähkön, sillä sen käyttöön velvoittava laki astuu voimaan vasta vuonna 2030. Sen jälkeen kaikkien yli kaksi tuntia satamassa seisovien alusten tulee käyttää polttoaineen sijaan maasähköä ja satamien on huolehdittava maasähkön käyttöönottoon tarvittavasta infrastruktuurista, Viking Linen vastuullisuuspäällikkö Dani Lindberg kertoo.

Varustamo tuo ylpeänä esiin, että suomalaiset laivamatkustajat ovat nostaneet Viking Linen vastuullisimmaksi varustamoksi Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä Laivaliikenne 2023 -tutkimuksessa.

Samaisen tutkimuksen perusteella matkustajat ovat kiinnostuneita vastuullisuuden teemoista. Kaikista tutkimuksen vastaajista 51 prosenttia sanoo huomioivansa matkustamisen ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Entistä ilmastoviisaampia matkustustapoja aikoo tulevaisuudessa suosia 46 prosenttia ja matkustamisen vähentämistä suunnittelee 31 prosenttia.

– Tänä vuonna merkittävimpiä ympäristötekojamme on tarjota matkustajillemme ja pian myös rahtiasiakkaillemme mahdollisuus ostaa oman matkan kulutuksen verran biopolttoainetta, Lindberg kertoo.

– Vastaajista peräti 68 prosenttia kertoo olevansa valmis maksamaan päästöjen vähentämisestä. Turku–Tukholma-risteilyllä matkustajakohtainen lisämaksu biokaasusta on vajaat viisi euroa, joten uskomme, että tämä uusi mahdollisuus vastaa erittäin hyvin asiakkaidemme toiveisiin, Lindberg arvioi.

Potkurien vaihtoa ja pohjamaalausta

Tallink-konserni kertoo vähentäneensä koko laivastonsa kokonaispäästöjä 2000-luvun alusta lähtien.

Tallink on esimerkiksi ottanut käyttöön vähemmän rikkiä sisältäviä polttoaineita ja rakentanut nesteytetyllä maakaasulla tai muilla vaihtoehtoisilla polttoaineilla kulkevia aluksia.

”Aloimme seurata alustemme hiilidioksidipäästöjä entistä tarkemmin vuonna 2009, ja siitä lähtien olemme monilla toimenpiteillä vähentäneet alustemme hiilipäästöjä kokonaismäärässä mitattuna yli 51 prosenttia”, varustamo kertoo.

Suurin vaikutus on ollut nesteytettyä maakaasua käyttävien Megastar- ja MyStar-alusten tulo käyttöön.

”Myös alustemme kytkeminen maasähköön on ollut merkittävä askel, sillä niiden ei enää tarvitse muuntaa polttoainetta sähköksi pidempien satamakäyntien aikana. Yhtiössä on myös tehty useita energiatehokkuutta parantavia projekteja sekä kehitetty uusia teknologioita ja ratkaisuja.”

Tallink kertoo varustamona sitoutuneensa parantamaan alustensa energiatehokkuutta vähintään 2 prosenttia vuodessa ja vähentämään hiilidioksidipäästöjään vähintään samaiset 2 prosenttia vuodessa.

”Nämä ovat realistisia tavoitteita, jotka vievät meitä lähemmäksi hiilestä irtautumiseen tähtääviä globaaleja tavoitteita. Samalla voimme myös pienentää päästöoikeuksien ostamisesta kertyviä kustannuksia.”

Varustamo kertoo tekevänsä jatkuvasti työtä polttoaineenkulutuksen ja sitä kautta päästöjen vähentämiseksi.

Tärkeimpiä toimenpiteitä Tallinkilla:

• Laivojen aikataulun ja reitin optimoiminen aina kun se on mahdollista. Mitä hitaampi matkavauhti on, sitä vähemmän syntyy päästöjä.
• Maasähkön käyttö satamissa (Helsinki, Tallinna ja Tukholma) yli kaksi tuntia pysähtyvillä laivoilla.
• LNG:n käyttäminen Megastarilla ja MyStarilla.
• Hukkalämmön talteenotto esimerkiksi laivan moottoreista kertyvä hukkalämpö otetaan talteen ja hyötykäytetään laivan eri toiminnoissa.
• Useiden laivojen HVAC-järjestelmien päivitys (lämmitys, ilmanvaihto ja ilmastointi).
• Laivojen potkurin lapojen vaihto uusiin energiatehokkuutta lisääviin potkureihin.
• Baltic Queenilla on menossa kokeilu, jossa laivan pohja maalataan uudella innovatiivisella grafiittimaalilla, jonka tarkoitus on vähentää merkittävästä laivan vedenvastustusta ja näin lisätä sen energiatehokkuutta.
• Reaaliaikaisen polttoaineenseurantajärjestelmän avulla pystytään optimoimaan aluksen kulkua, jolloin polttoaineenkulutus ja päästöt pienenevät: taloudellinen ajotapa, jossa sisaralukset pystyvät vertailemaan keskenään ajo-olosuhteita ja ajotapaa vallitseviin sää-, aalto- ja tuuliolosuhteisiin.
• Laivojen pohjia putsataan sukeltajien toimesta useita kertoja kesäkauden aikana, tämän vaikutus on myös merkittävä polttoaineen kulutukseen ja päästöihin.

Nopeutta optimoiden ja vedenkulutusta säätäen

Eckerö Line kertoo jatkuvasti kehittävänsä alustemme ominaisuuksia energiankulutuksen optimoimiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. Varustamo on sitoutunut merenkulkualan yhteiseen ja kunnianhimoiseen päästöjenvähennysohjelmaan EU:n ja kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n asettamien tavoitteiden mukaisesti.

”Ympäristövastuu tarkoittaa meille ilmastonmuutoksen torjuntaa, vesien ja ilman suojelua sekä luonnonvarojen säästeliästä käyttöä. Suurin kestävyyshaaste ekologisen vastuullisuuden kannalta on löytää tapa tuottaa laivan tarvitsema energia ja sähkö tulevaisuudessa ilman fossiilisia polttoaineita”, varustamo kertoo.

Kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi varustamo käyttää vähärikkistä polttoainetta.

Varustamo kertoo myös optimoivansa ajonopeuksia ja huolehtivansa alusten pohjakäsittelyistä, jotka tekijät vaikuttavat polttoaineen kulutukseen ja päästöihin. ”Nopeutta säätämällä ja laivojen teknisillä parannuksilla vähennetään polttoaineen kulutuksen ja päästöjen lisäksi myös melun ja tärinän vaikutusta meriympäristöön ja sedimentteihin sekä lisätään matkustusmukavuutta.”

Muita varustamon keinoja ovat:

• Laivan koneiden hukkalämpöä ja meriveden lämpötilaa hyödynnetään ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien energiankäytössä.
• Viipyessään pidempään Tallinnan ja Helsingin satamissa M/S Finlandia kytketään maasähköön, jolloin laivan tarvitseman energian tuottamiseksi ei käytetä moottoreita.
• Valaistuksessa olemme siirtyneet energiatehokkaisiin LED-lamppuihin. Ravintoloidemme tiskikoneet ovat veden kulutusta säästäviä ja hellojen vaihto induktioliesiksi on vähentänyt energiankulutusta ja minimoinut syntyvää hukkalämpöä.
• Vedenkulutuksen vähentämiseksi laivoihin on laajasti asennettu automaattihanat ja wc-istuimet tyhjentyvät alipaineella.

Mikä ihmeen saaripoikkeama?

Kuten Moottori aiemmin uutisoi, ruotsalaisvarustamo Stena Line ilmoitti lopettavansa pika-aikataululla vasta noin puolitoista vuotta liikkennöimänsä Nynäshamn–Hanko -autolauttareitin.

Stena Line kertoo yhdeksi syyksi peruutukselleen epäsuotuisaan asemaan joutumisen niihin varustamoihin nähden, joiden Suomen ja Ruotsin väliset reitit kulkevat Ahvenanmaan kautta. Suomen hallitus on nimittäin päättänyt antaa ensi vuoden alusta lähtien vapautuksen Euroopan unionin päästökaupasta niille varustamoille, jotka kulkevat Ahvenanmaan kautta. Stena Linen reitti kulkee Ruotsista suoraan Suomeen.

Finnlines mukana talkoissa

Rahtia ja matkustajia kuljettava Finnlines kertoo ryhtyneensä ja ryhtyvänsä monenlaisiin ympäristöä säästäviin toimiin aluksillaan, joita ovat esimerkiksi:

• Vuonna 2017 saimme päätökseen 100 miljoonan euron ympäristöohjelman, joka käsitti pakokaaasupesureiden asennukset entistä tiukempien ympäristösääntöjen täyttämiseksi.
• Potkurilapojen ja peräsinten uusimisen. Vaihtamalla yhdeksän laivan potkurilavat onnistuimme vähentämään veden vastusta ja säästämään energiaa.
• Mikro-organismit, levät ja muu kasvillisuus voivat kiinnittyä laivan vedenalaiseen runkoon, mikä lisää veden vastusta ja polttoaineen kulutusta. Avovesikautena kaikkien laivojemme vedenalainen runko puhdistetaan säännöllisesti, jolloin kitka vähenee ja polttoaineen kulutus pienenee. Kahden eteläisellä Itämerellä liikennöivän laivan pohja on maalattu silikonimaalilla, joka vähentää rungon ja veden välistä kitkaa ja alentaa polttoaineen kulutusta.
• Painolastivettä käytetään aluksen vakavuuden ja trimmin ylläpitämiseen, mutta veden mukana saattaa kulkeutua haitallisia lajeja, jotka syrjäyttävät alkuperäislajeja ja järkyttävät herkkää ekologiaa. IMO:n painolastivesisopimuksen mukaisesti laivoihin on asennettava käsittelylaitteistot siirtymäajan kuluessa. Finnlines on aloittanut laiteasennukset, jotka saatetaan loppuun vuonna 2023.
• Jatkamme energiatehokkuuden parantamista, mikä tarkoittaa nopeuden alentamista, aikataulujen, kuorman, trimmin ja nopeuden optimointia, Ammattitaitoisella henkilöstöllämme on tärkeä rooli tavoitteen saavuttamiseksi.

Päästökauppa koskee meriliikennettä ensi vuodesta alkaen

Merenkulkualan yhteinen päästöjenvähennysohjelma on kunnianhimoinen, mutta EU:n ja kansainvälisen merenkulkujärjestö IMO:n (International Maritime Organization) tavoitteisiin yltäminen vatti varustamoilta monia toimia ja varsin nopealla aikataululla.

Kaiken taustalla on Euroopan komissio heinäkuussa 2021 antama niin kutsuttu 55-valmiuspaketti, jonka ehdotuksilla toimeenpannaan EU:n ilmastolailla asetetut velvoitteet vähentää EU:n nettokasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 %:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä sekä saavuttaa ilmastoneutraalius EU-tasolla vuoteen 2050 mennessä.

Kaksi päästöratkaisua

Tavoitteet koskettavat merkittävästi myös merenkulkua kahdella tavalla.

Merenkulku tullaan ensinnäkin ottamaan osaksi EU päästökauppajärjestelmää (EU ETS) ensi vuoden alusta lukien. Se velvoittaa varustamoita, joiden siis täytyy maksaa hiilidioksidipäästöistään. Päästökauppajärjestelmä koske suuria aluksia eli aluksia, joiden bruttovetoisuus on yli 5 000 tonnia.

Meriliikenne liitetään järjestelmään asteittain:

• 40 prosenttia raportoiduista päästöistä Vuonna 2024
• 70 prosenttia raportoiduista päästöistä vuonna 2025
• 100 prosenttia raportoiduista päästöistä vuodesta 2026 eteenpäin

EU ETS koskee alkuvaiheessa hiilidioksidipäästöjä ja lopulta myös typpioksideja sekä noki- ja metaanipäästöjä. Nämä sisällytetään ETS-järjestelmään määritellyn laskentatavan mukaisesti.

EU ETS -järjestelmässä on mukana 100 prosenttia EU:n sisäisten matkojen sekä EU-satamiin ankkuroituina olevien alusten päästöistä sekä 50 prosenttia päästöistä, kun matka alkaa EU:n ulkopuolelta tai päättyy EU:n ulkopuolelle.

Uusiutuvia polttoaineita käyttöön

Toinen ilmastopaketin osio on Fuel EU Maritime -asetus, jonka tavoitteena on lisätä vähähiilisten ja uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoa meriliikenteessä. Esitys sisältää velvoitteen matkustaja-autolautoille, risteilijöille ja konttialuksille käyttää maasähköä tai muuta nollapäästöteknologiaa EU:n satamissa.

Maasähkön käyttövelvoite tulee voimaan vuodesta 2030 EU pääsatamissa. Velvoitetta sovelletaan vuodesta 2035 alkaen myös muihin EU:n satamiin, jos näissä satamissa on maasähkö. Velvoite ei koske alle kahden tunnin satamakäyntejä.

Energiatehokaskin on päästölähde

Meriliikenteellä on keskeinen rooli EU:n taloudessa – erityisesti näinä levottomina globaaleina aikoina. Meriliikenne, niin tavara- kuin matkustajaliikenne, on yksi energiatehokkaimmista liikennemuodoista, mutta se on myös EU-alueella suuri ja kasvava kasvihuonekaasupäästöjen lähde.

EU:ssa meriliikenne aiheuttaa huomattavia hiilidioksidipäästöjä, joiden osuus EU:n kaikista hiilidioksidipäästöistä on 3–4 prosenttia.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto, Benjamin Helander Lähteet: Euroopan komissio / Reducing emissions from the shipping sector, Suomen Varustamot / Fit for 55 ilmastopaketti ja vaikutukset merenkulkuun, Kansainvälinen energiajärjestö IEA, Laivaliikenne 2023 -tutkimus

*EPSI Ratingin Laivaliikenne 2023 -tutkimuksella kartoitettiin erityisesti eri laivaliikennöijien asiakaskokemusta ja -tyytyväisyyttä. Tutkimukseen haastateltiin 928 suomalaista yksityishenkilöä, jotka olivat tehneet vähintään yhden Suomesta lähteneen risteilyn tai reittimatkan viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Haastattelut tehtiin 3.5.–9.5.2023.

Lisää aiheesta

• Geopoliittinen tilanne näkyy jonkin verran Suomen laivaliikenteessä – muutamien risteilijöiden lisäksi nyt lopettaa yksi autolauttaoperaattori