”En tiiä olisko selvinnyt ees Vatanen” – salakavala vesiliirto

Mitä kehnompi rengas, sen todennäköisimmin se nousee vesiliirtoon.

Alle sekunti miettii omaa siirtoo

Renkaat linkussa, vauhtia se satanen

En tiiä olisko selvinnyt ees Vatanen

Arttu Wiskari laulaa Tässäkö tää oli? -kappaleessa osuvasti matkailuauton vesiliirrosta. Tuo samainen yllättävä ja kauhistuttava sekunti on ollut monen autoilijan kokema. Siitä on voinut selvitä säikähdyksellä tai sitten seurauksena on ollut ilkeä rytinä ja lopulta pahaa enteilevä hiljaisuus.

Vesiliirto ei ole vain syksyn uhka, vaan ilmiö vaanii autoilijoita myös näin keväisin, jolloin on usein varsin sateista.

Mikä on vesiliirto?

Vesiliirtoon joutuu, jos renkaan kuviointi ei kykene läpäisemään kaikkea tiellä olevaa vettä.

– Tällöin auto nousee vesipatjan päälle ja sen ohjattavuus katoaa. Myöskään ajonvakautusjärjestelmä ei kykene toimimaan suunnitellusti auton ollessa vesiliirrossa, koska se tarvitsee pitoa toimiakseen, Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen kertoo.

Tiellä voi olla paljon vettä joko ajon aikaisen rankan sateen vuoksi tai sen takia, että aiemman vesisateen jättämä vesi on jäänyt tien uriin tai painumiin. Kirkkaalla säällä ajava autoilija ei välttämättä osaa varoa näitä vesilammikoita.

Vesalaisen mukaan vesiliirron todennäköisyyteen vaikuttaa neljä asiaa: renkaiden ominaisuudet ja kulutuspinnan urasyvyys, tiellä olevan veden määrä sekä kuljettajan käyttämä ajonopeus.

Kitkan palaaminen voi yllättää

Kun rengas jälleen saa kunnon kosketuksen tienpintaan, pyrkii auto jatkamaan kulkuaan sinne, minne sen etupyörät osoittavat.

– Jos kuljettaja on vesiliirron aikana hätäpäissään kääntänyt ohjauspyörän ääriasentoon – siis renkaat linkkuun, kuten Wiskari laulaa – saattaa seurauksena olla suistuminen tai auton joutuminen vastaantulevien kaistalle, kun pito yhtäkkiä palautuukin, Vesalainen varoittaa.

Turvallisuusvinkki on selkeä: pidä renkaat aina vesiliirron aikana tien suuntaisina ja yritä palauttaa pito manuaalivaihteisessa autossa painamalla kytkin pohjaan ja automaattivaihteisessa autossa hellittämällä kaasua. Näin vesiliirrosta selviää varmimmin pelkällä säikähdyksellä.

Ehkäiseekö hyvä rengas vesiliirron?

Kaikilla renkailla voi joutua vesiliirtoon, jos veden määrä tien pinnalla on riittävä ja siihen yhdistyy liian suuri nopeus. Mitä heikkokuntoisempi rengas, sen todennäköisimmin se nousee vesiliirtoon. Jos renkaan pintakuvio, joka siirtää vettä pois renkaan alta sen sivuille, on liian kulunut, ei rengas enää toimi toivotusti.

Mutta vaikka hyvän laaturenkaan pintakuviokin olisi kunnossa, ei sekään kykene siirtämään vettä pois, mikäli ajonopeus on liiallinen ajo-olosuhteisiin nähden.

Vesiliirtoon joutumista voi siis ehkäistä tehokkaasti pitämällä huolta kolmesta asiasta: autossa tulee olla laadukkaat ja hyväkuntoiset renkaat. Sen lisäksi ajonopeus pitää sovittaa olosuhteiden mukaiseksi.

– Suurin sallittu ajonopeus ei todellakaan aina ole turvallinen tilannenopeus.

Ajatusleikki auttaa mieltämään renkaiden tärkeän merkityksen. Henkilöauto on kiinni tiessä neljän kämmenen kokoisen kosketuspinnan kautta.

Fysiikan lait ovat armottomat: Mitä huonokuntoisempi rengas, sitä alhaisemmassa nopeudessa kosketuspinta tiehen pienenee sateella ja auto lähtee vesiliirtoon.

Hyvä vai taitava kuski?

Vesalaisen mukaan on syytä itää mielessä hyvän ja taitavan kuljettajan ero: hyvä, ennakoiva, kuljettaja ei joudu sellaisiin tilanteisiin, joista taitava ”Vatanen” selviää.

– Tärkeä osa ennakointia on, että kuljettaja tietää, missä kunnossa olevat renkaat auton alla ovat – siis myös vuokra- tai laina-autossa, Vesalainen muistuttaa.

Teksti: Marko Jokela Lähteet: Kuvat: Moottorin arkisto Grafiikka: Autonrengasliitto