Hätähuuto kolaritutkijoilta: päihtyneenä ajetaan yli kolmannes kuolonkolareista

Vuosina 2018–2022 tieliikenteessä tapahtui 271 päihtyneen moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamaa onnettomuutta, joissa menehtyi 308 henkeä.

Päihteet ja liikenne ovat vaarallinen yhdistelmä, joka korjaa synkkää satoa vuodesta toiseen. Onnettomuustutkijat ovat vuosien ajan sinnikkäästi ehdottaneet erilaisia keinoja, joilla voitaisiin vähentää onnettomuuksia. Onnettomuustietoinstituutti esittää tuoreessa ulostulossaan, että keinot tulee myös ottaa käyttöön.

Kyse on merkittävästä yhteiskunnallisesta ongelmasta, sillä yli kolmannes kuolonkolareista ajetaan päihtyneenä.

Vuosina 2018–2022 tieliikenteessä tapahtui 271 päihtyneen moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamaa onnettomuutta, joissa menehtyi 308 henkeä. Määrä vastaa yli kolmannesta kaikista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Taustalla päihderiippuvuutta

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat vuosien ajan esittäneet lukuisia keinoja päihdeonnettomuuksien vähentämiseksi. Keinoista useat vaativat puuttumista ilmiön juurisyyhyn, eli kuljettajien päihdeongelmaisuuteen.

Juuri julkaistussa OTI-päihderaportissa tehdyn tarkastelun mukaan yli puolella (66 %) päihdeonnettomuuden vuosina 2018–2022 aiheuttaneista kuljettajista oli viitteitä päihderiippuvuudesta.

Päihteet ovat laaja yhteiskunnallinen kysymys, joka ei kosketa vain liikennettä. Tutkijalautakunnat ehdottavat niin laajemmin yhteiskuntaa kuin yksilöäkin koskevia toimenpiteitä, joista alla listaus:

Päihderiippuvuuden tunnistaminen terveydenhuollossa
Päihderiippuvuuden käsitteleminen ajoterveyttä heikentävänä sairautena
Lääkärien ja poliisin yhteistyön syventäminen ajoterveysvalvonnassa
Päihderiippuvaisten kuntoutus

Toiveissa alkolukko sarjarattiksille

Onnettomuuden syntymistä ehkäiseviä toimenpiteitä olisi pakkoasennuttaa alkolukko rattijuopumuksesta toistuvasti kiinnijääneille kuljettajille.

Onnettomuustutkijat penäävät myös liikennevalvonnan tehostamista päihtyneiden kuljettajien ajon keskeyttämiseksi sekä päihtyneenä ajamisen ennaltaehkäisemiseksi.

− Vaikka rattijuopumusten kitkemiselle on vankka tuki ja päihtyneenä ajamista paheksutaan Suomessa voimakkaasti, se ei näy riittävän vahvasti käytännön toimissa, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty jyrähtää.

Hänen mukaansa viranomaisten yhteistyötä tulisi lujittaa ja voimakkaampi puuttuminen ajo-oikeuksiin sallia, esimerkiksi ajokieltoja pidentämällä.

– Lisäksi alkolukon määrääminen toistuvasti rattijuopumuksesta kiinni jääneille ehkäisisi onnettomuuksia tehokkaasti.

Nollavisio velvoittaa

Suomen liikenneturvallisuusstrategiaa ohjaa nollavisio, eli visio liikenteestä, jossa kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti. Lisäksi EU:n ajokorttidirektiivin mukaan päihderiippuvaisilla ei tule olla ajo-oikeutta. Direktiivin mukaan ajokorttia ei saa myöntää tai ajolupaa uudistaa henkilöille, jotka ovat päihderiippuvaisia tai toistuvasti jääneet kiinni päihteiden vaikutuksen alaisena ajamisesta.

Päihtyneet kuljettajat aiheuttavat suuren osan vakavista onnettomuuksista.

Ajo-oikeus voidaan myöntää vasta asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten lääkärintarkastusten perusteella, jos henkilö osoittaa olleensa raittiina määräajan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Järeämpiä toimia tarvitaan!

OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari vaatii jämäkämpää niskaotetta päihdekuskeista.

− Onnettomuustutkinta osoittaa, että päihtyneet kuljettajat aiheuttavat suuren osan vakavista onnettomuuksista. Onnettomuuksien vähentämiseksi kuljettajien päihdeongelmiin tulee puuttua nykyistä järeämmin. Tähän velvoittavat sekä liikenteen nollavisio että EU:n ajokorttidirektiivi, mutta nykyisellään päihdeongelmaisten ajo-oikeutta ei kyetä Suomessa rajoittamaan riittävän tehokkaasti, Parkkari linjaa.

Monenlaista päihtymystä

Onnettomuustietoinstituutin OTI-päihderaportti 2024 käsittelee vuosina 2018–2022 tapahtuneita kuolemaan johtaneita liikenneonnettomuuksia, joissa moottoriajoneuvon kuljettaja, polkupyöräilijä tai jalankulkija on ollut yhden tai useamman päihdyttävän aineen alaisena. Tiedot onnettomuuksista ja niiden taustatekijöistä perustuvat liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkintoihin

Näistä onnettomuuksista käytetään termiä päihdeonnettomuus. Päihdyttäviä aineita on lukuisia: alkoholi, huumeet ja ajokykyyn vaikuttavat lääkkeet.

Alkoholia ja sekakäyttöä

Tuoreen päihderaportin mukaan kaikista vuosina 2018–2022 tapahtuneista 742:sta kuolemaan johtaneesta moottoriajoneuvo-onnettomuudesta eli onnettomuuksista, joissa menehtyneet olivat moottoriajoneuvossa, päihtyneet kuljettajat aiheuttivat 271 eli yli kolmanneksen (38 %).

Kuljettajien käyttämistä päihteistä alkoholi oli edelleen yleisin, mutta joka kolmas kuljettaja oli sekakäyttäjä, eli useamman kuin yhden päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena.

Päihtyneiden moottoriajoneuvon kuljettajien aiheuttamissa onnettomuuksissa menehtyi 308 henkeä. Päihtyneiden kuljettajien itsensä lisäksi menehtyneiden joukossa oli 24 toisessa ajoneuvossa ollutta sivullista, viisi polkupyöräilijää ja kolme jalankulkijaa sekä 45 päihtyneen kyydissä matkustanutta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Päihtyneenä pyöräilystä tulisi valistaa

Vuosina 2018–2022 tutkittiin 18 päihtyneen polkupyöräilijän ja 20 päihtyneen jalankulkijan kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa pyörällä tai jalan liikkuneet olivat tyypillisesti voimakkaasti päihtyneitä.

Päihtyneistä pyöräilijöistä 11 menehtyi yksittäisonnettomuuksissa, eli mukana ei ollut muita osapuolia. Yksittäisonnettomuudet olivat pyöräilijän kaatumisia, suistumisia ja törmäyksiä esteeseen. Seitsemän päihtynyttä pyöräilijää menehtyi yhteenajoissa, joista neljässä tapauksessa pyöräilijä oli onnettomuuden pääasiallinen aiheuttaja. Tutkijalautakunnat esittävät, että päihtyneenä pyöräilyn vaaroista tulisi valistaa nykyistä enemmän.

Lähde: OTI-Päihderaportti 2024