Hirvikolari kävi – varoita muuta liikennettä ja ilmoita poliisille

Riistakeskus: varoittamalla muuta liikennettä ehkäistään lisäonnettomuudet, jotka voivat olla seurauksiltaan jopa vakavampia kuin alkuperäinen riistaonnettomuus.

Riistaonnettomuuksissa on mukana hirvien lisäksi valkohäntäpeuroja, metsäkauriita, metsäpeuroja, villisikoja ja kuusipeuroja. Autojen eteen säntäilevät etenkin valkohäntäpeurat. Riistakolareiden kannalta haasteet kasvavat syksyn ja pimeiden ajo-olosuhteiden edetessä. Vakavin haaste ovat muuta riistaa isokokoisemmat hirvet. Vaarallisinta aikaa hirvivaaran kannalta on marraskuu.

Mutta miten autoilijan tulisi toimia, jos omalla kohdalla kolahtaa – tai saapuu tuoreeltaan riistakolaripaikalle?

Auta loukkaantuneita

Suomen riistakeskuksen kotisivuilla on kattavat ja selkeät ohjeet autoilijoille, kuinka tulisi toimia, jos kolari sattuu omalle kohdalle tai autoilija tulee onnettomuuspaikalle. Mahdollisten loukkaantuneiden auttaminen on ensimmäisellä sijalla. Kannattaa ottaa hetimiten soittamalla tai 112-apin avulla yhteys hälytyskeskukseen.

Varoita muuta liikennettä

Sen jälkeen on syytä varoittaa muuta liikennettä. Riistakeskus muistuttaa, että varoittamalla ehkäistään lisäonnettomuudet, jotka voivat olla seurauksiltaan jopa vakavampia kuin alkuperäinen onnettomuus.

Varoituskolmio tulee asettaa 200–300 metrin päähän onnettomuuspaikasta tien onnettomuusalttiille puolelle. Hätävilkut tulee kytkeä päälle ajoneuvosta, ja siirtää se mahdollisuuksien mukaan pois tieltä.

Ilmoita aina poliisille

Riistakolarista tulee aina ilmoittaa poliisille ja kertoa mahdollisimman tarkoin onnettomuuspaikka.

Onnettomuuspaikalta voi lähteä, kun poliisi tai hätäkeskus antavat luvan.

Riistakeskuksen mukaan poliisi tulee vain harvoin kolaripaikalle, mikäli ei ole sattunut henkilövahinkoja tai ole muuta erityistä syytä. Poliisi ottaa yhteyttä niin sanottuun suurriista virka-apuryhmään, joka huolehtii kuolleesta tai loukkaantuneesta eläimestä.

Merkitse onnettomuuspaikka

Kolaripaikka tulee merkitä mieluusti erityisellä riistaonnettomuusmerkillä, joka sidotaan esimerkiksi kaiteeseen, aurausmerkkiin tai puun oksaan, ohjeistaa riistakeskus. Hoksaavainen tulostaa riistaonnettomuusmerkin valmiiksi autoon. Ellei riistaonnettomuusmerkkiä ole, merkitään kolaripaikka näkyvästi muutoin. Riistakeskus neuvoo, että merkki asetetaan kohtaan, jossa onnettomuudessa kuollut eläin on tai josta loukkaantunut eläin on kadonnut metsään. Merkitseminen edesauttaa loukkaantuneen eläimen löytämistä.

”Ellei eläimen jäljitys onnistu, se kuolee hitaasti vammoihinsa. Tämä voidaan rinnastaa eläinrääkkäykseen”, riistakeskus muistuttaa.

Ja jos eläin on kuolleena tiellä, siirretään eläin mahdollisuuksien mukaan tien pientareelle.

Saako eläimen lopettaa?

Kolaripaikalla saa lopettaa loukkaantuneen riistaeläimen, mutta se tulee osata tehdä oikein, jottei lisätä eläimen kärsimyksiä. Tässä kohtaa on syytä käyttää vakaata harkintaa: vain harvalla autoilijalla on kokemusta esimerkiksi metsästyksen harrastajien tapaan eläimen oikeaoppisesta lopettamisesta.

Riistakeskuksen neuvo on selkeä: jos et itse voi lopettaa eläintä, pyydä apua tai odota kunnes poliisi tai suurriista virka-apuryhmä saapuu paikalle.

Kuollutta eläintä ei saa ottaa luvatta

Kuolleet hirvieläimet ja villisiat kuuluvat alueen riistanhoitoyhdistykselle ja suurpedot valtiolle. Kuolleen eläimen luvaton ottaminen luetaan varkaudeksi.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Shutterstock Lähde: Suomen riistakeskus, Tilastokeskus (Tieliikenneonnettomuustilasto)

Artikkeli julkaistu alun perin 21.9.2021

a:1:{i:0;s:6:"101057";}