Holtiton sähköpotkulautailu riepoo hermoja – ministeri vaatii toimia

Sähköpotkulautailun ongelmina ovat holtiton ajokäytös, loukkaantumiset ja kulkuväylien tukkiminen lojumaan jätetyillä sähköpotkulaudoilla.

Sähköpotkulaudat ovat käteviä kaupunkikulkimia – ja herättävät närää piittaamattoman käytön vuoksi. Sähköpotkulautojen aiheuttamat ongelmat kiteytyvät kahteen: holtittomaan humalapäissä ajeluun ja potkulautojen heitteillejättöön käytön jälkeen.

Ongelmat ovat kesän kuluessa kasvaneet – etenkin Helsingin katukuvassa – siihen mittaan ja kielteiset lieveilmiöt voimistuneet niin, että liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) kutsui alan toimijat koolle käsittelemään sähköpotkulautojen turvallisuutta. Alan toimijoiden kanssa on määrä tänään keskustella yhteisistä pelisäännöistä. Harakka ennakoi julkisuudessa (HS 2.7.), että tarkoitus ei ole ruveta määräilemään, vaan ”katsomme, millainen käsitys alan toimijoilla on tilanteesta. Olisi hyvä, jos keksittäisiin tapoja, miten ongelmiin voitaisiin saman tien puuttua.”

Harakan mukaan lakien mahdollinen rukkaaminen ei auta ongelmiin tässä ja nyt.

Poliisille runsaasti palautetta

Poliisi on saanut paljon kansalaispalautetta sähköpotkulaudoista, joka kiteytyy siihen, että potkulaudoilla ajetaan vaarallisesti jalkakäytävillä ja ne jätetään käytön jälkeen lojumaan kulkuteille.

Ministeri Harakka totesi vastikään twitterissä sähköpotkulautailun nykymenosta, että ”pyöräilysääntöjä ei noudateta, ajetaan jalkakäytävällä, poliisi ei voi valvoa.” Ministeri penää sähköpotkulautoja vuokraavien yritysten vastuuta asiassa.

Alan toimijatkin ovat heränneet, sillä esimerkiksi sähköpotkulautayhtiö Voi rajoitti kokeilunomaisesti viime viikonloppuna lautojensa nopeutta Helsingissä yöaikaan aikavälillä kello 23–06 alueilla, joissa on ravintolakeskittymiä.

Harakka otti neljä päivää sitten twitterissä esiin myös sen, että kaupunki kuten Helsinki on vastuussa katualueidensa turvallisuudesta: ”Helsinki huolehtikoon, etteivät hujan hajan jätetyt kulkupelit ole vaaraksi.”

Laudoilta suistutaan asvalttiin

Sähköpotkulautailijat telovat itseään etenkin aamuyön tunteina ravintoloista lähdettyään. Horjuvainen meno voi suistaa sähköpotkulautailijan asvalttiin ja jos lautailija ei ehdi hiljentää vauhtia tai varautua kaatumiseen ovat jäljet ikäviä, lautailija kun ei välttämättä ehdi ottaa iskua käsillä tai muutoin vastaan.

Sähköpotkulautailijoiden onnettomuudet ovat näkyneet piikkinä ensiavussa ja sairaaloiden leikkauspöydillä. Husin akuutin yleislääketieteen osastonylilääkäri totesi Helsingin Sanomien haastattelussa (HS 3.7.), että tilanne rasittaa päivystyksen resursseja, eritoten illan ja yön tunteina. Samaisen tahon mukaan kaikkein todennäköisimmin onnettomuuteen joutuu 20–30-vuotias päihtynyt nuori, joka on illanvietosta matkalla kotiin.

Husin mukaan yksin Meilahdessa on alkukesän akkana hoidettu 143 sähköpotkulautaonnettomuudessa loukkaantunutta henkilöä.

Näkövammaisten uhkana

Käytön jälkeen holtittomasti sinne tänne lojumaan jätetyt sähköpotkulaudat ovat ikävä riesa ja myös vakava terveysuhka kaikille näkövammaisille, jotka eivät voi kulkea jalkakäytävillä ilman pelkoa lojumaan jätetyistä potkulaudoista.

Näkövammaisten liitto on ollut jo pitkään huolissaan väärin pysäköidyistä sähköpotkulaudoista, sillä ne aiheuttavat vaaratilanteita, kun näkövammainen ihminen törmää niihin jalkakäytävällä.

– Olemme yrittäneet ratkoa tilannetta sähköpotkulautayritysten kanssa muun muassa käyttäjille suunnatulla viestinnällä, ja vaikka tiedon lisääminen myös käyttäjien keskuudessa on edelleen tärkeää, ei tällä keinolla näkyviä tuloksia ole syntynyt, liitto harmittelee mielipidekirjoituksessaan (HS 6.7.).

Näkövammaisten liitto epäilee vahvasti, että kiellot ja rajoitukset ovat ainoa keino puuttua syntyneeseen turvallisuusriskiin.

– Näin on tehty muun muassa Kööpenhaminassa ja Pariisissa, ja nyt on Suomen aika seurata ripeästi muiden maiden mallia, liitto linjaa.

Liiton mukaan ”vähintä, mitä haittojen ehkäisemiseksi voidaan tehdä, on rakentaa sähköpotkulaudoille kaupunkipyöristä tutut pysäköintiasemat.”

Teksti: Marko Jokela Kuva: Moottorin arkisto