Huikaisevien kansallismaisemien laella

Sielu ja silmä lepäävät kansallismaisemassa. Harjun laella sijaitsee idyllinen ja omaleimainen Hotelli Punkaharju, jonka historia ulottuu vuoteen 1845.

Hotelli Punkaharju eteläisessä Savossa on suositeltava matkailukohde kahdesta näkökulmasta. Elämyksellinen palkinto odottaa sekä perillä että matkalla sinne.

Alueen luonnon innoittamana kirjailija Fredrika Runeberg yltyi vuonna 1838 liki ylisanoihin: ”Punkaharjulle ei kai maailmassa ole vertaistansa. Sen ihanuutta ja kauneutta ei mikään kynä pysty kuvailemaan. Tämä on kaunein näköala, minkä olen eläissäni nähnyt.”

Punkaharjun Harjutie tarjoaa kulkijalleen hiveleviä näkymiä, olipa alla auto, moottoripyörä tai polkupyörä. Tie perille vie jylhien honkien vartioimassa kansallismaisemassa halki Pihlaja- ja Puruveden. Puiden välistä välkähtelee tämän tästä kaunis järven pinta.

Ei ole ihme, että Harjutie voitti ylivoimaisesti Maaseudun tulevaisuuden ja Suomen tieyhdistyksen vuonna 2017 järjestämän äänestyksen vuosisadan maisematiestä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kotimaan helmi

Kotimaan helmi on Moottorin valitsema kotimainen matkakohde, joka on persoonallinen, elämyksellinen ja houkutteleva.

Takapihalta sisään

Perille saavutaan tavallaan hotellin takapihalle. Harjun laella sijaitsevan Hotelli Punkaharjun komein julkisivu antaa toiselle puolen. Syy on historiallinen. Hotelliin saavuttiin aikanaan nimenomaan toiselta puolen eli alhaalta järveltä höyrylaivan tuomana aina vuoteen 1906 asti. Kesäisin tämä kulkutapa onnistuu yhä höyrylaiva S/S Punkaharjulla, joka lähtee Savonlinnasta ja kyntää perille 2,5 tunnissa.

Hotellin historia on kunniakas ja monipolvinen. Kaikki lähti vuodesta 1845, jolloin harjun laella rakennettiin kaksi metsänvartijantaloa. Sittemmin rakennuksia laajennettiin ja rakennettiin lisää. Nykyiset muotonsa ja ulkoiset mittasuhteensa rakennus sai 1890-luvulla. Kaksikerroksinen hirsirakennus on rakennettu neljässä eri osassa, joita yhdistävät monimuotoiset kuistit ja parvekkeet.

Ankea 1970-luku

Ankeat ajat koittivat 1970-luvulla, jolloin pahoin rapistunutta taloa oltiin jo purkamassa, mutta tuomioksi tuli kuitenkin kattava peruskunnostus.

Hotellin hengetär ja elvyttäjä on vuodesta 2016 ollut Saimi Hoyer, nyttemmin yrittäjäkumppani Mari Kettusen kanssa. He vaalivat kokonaisuuden toiminnallisuutta ja kulttuuriarvoja.

– Hotelli on elämäntyöni ja kunnianosoitus tätä aluetta kohtaan, joka on minulle sitä rakkainta Suomea ja jossa minulla on juuret, Hoyer perustelee intohimoaan aluetta kohtaan.

Hotellin kaltaisten rakennusten kunnostaminen ja elävänä pitäminen on Hoyerin mielestä myös kulttuurin vaalimista, Hoyer pohtii ja myöntää, että hotellinpito on ottanut välillä voimille. Kulunut koronakesä toi myönteisiä vaikutuksia.

– Matkailijat kotimaasta löysivät meille, kesä oli vilkkaampi kuin koskaan. Nyt näyttää todella hyvältä ja siltä, että vuosia tehty työ alkaa kantaa hedelmää.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Persoonallinen ja yllätyksellinen

Hotellin käytävillä askelia rytmittää kodikas puulattioiden narina. Kodikas kuvaa hyvin myös hotellihuoneita, joista jokainen on omanlaisensa. Vanhat kunnostetut huonekalut ja pelkistetty sisustustyyli sopivan paikan henkeen. Silmänruokaa eli kotimaista taidetta on laajalti näytillä eri puolilla hotellin yleistiloja ja myös huoneissa – niin seinillä kuin pöydilläkin.

Huoneita hotellissa on talviskuukausina 20, kesäisin erillisrakennusten käytön kautta 12 enemmän. Pieni huoneluku tarkoittaa matkailijan näkökulmasta rauhallisen viipyilevää yleistunnelmaa mutta myös sitä, että majoitus on syytä varata hyvissä ajoin eli kuukausikaupalla ennen haluttua ajankohtaa.

Villiyrttejä, sieniretkiä, joogaa…

Erityisien suosittuja ovat teemaviikonvaihteet, joiden keskiössä ovat esimerkiksi sienet, villiyrtit, maalaus tai jooga. Muoti- ja kauneus ovat nekin hotellin tapahtumatarjottimella.

Päärakennuksen ohella on mahdollista majoittua Keisarinnan huvilassa järven äärellä ja kävelymatkan päässä hotellilta. Jokaisella huoneella on oma tarinansa. Esimerkiksi runoilija Eino Leinon (1878–1926) huoneessa majoittuva voi kuvitella sanankäytön mestarin käyskentelemässä rantamaisemissa lierihatussa ja hulmuavassa viitassa. Leino oli 1910-luvulla usein nähty vieras Punkaharjun hotellissa – hän nimittäin vetäytyi tänne pakon niin velkojia kuin pääkaupungin taidepiirien alituista humua ja naishuolia. Punkaharjulla hän pystyi keskittymään kirjoittamiseen.

Hotellin pienestä kirjastosta voi hakea luettavaa ja viettää rauhallisen lukutuokion keinutuolissa. Illan tullen kannattaa tosin kuulostella tarkasti, sillä täällä on kolmella vuosisadalla yöpynyt monenlaisia matkustavaisia, joista kaikki eivät ole malttaneet koskaan kirjautua ulos. Tällä yöpymiskerralla ei kuitenkaan kummitellut.

Sienihullun auvoisilla apajilla

Hotelli Punkaharju on monesta näkökulmasta luonteva tukikohta kaikille luontomatkailusta kiinnostuneille. Mahdollisuudet ovat välittömässä läheisyydessä.

Näin syksyisin luontoon kannattaa tutustua metsäretkillä sienet mielessä. Ja jos retkestä haluaa mieliinpainuvan elämyksen, kantata retki tehdä sienihulluksi tunnustautuvan ja eläväisen hotellinjohtajan kanssa. Kun vuodenaika on vaan otollinen, ei näiltä Saimi Hoyerin opastamilta retkiltä palata tyhjin sienikorein, niin hyvin hän tuntee omat metsäkontunsa.

Punkaharjusta on luontomatkailijan tukikohdaksi toki ympäri vuoden. Reippailijoita kutsuvat keväisin, kesäisin ja syksyisin patikointi-, maastopyöräily- ja sauvakävelyreitit sekä melontamahdollisuudet.

Aurinkolaukan tallilta Puruveden rannalta alkavat ohjatut ratsastusretket islanninhevosilla. Talvisin lumikenkäilyreitistöltä voi valita sopivan oman kuntonsa mukaan.

Hotellin lähellä keskellä kauneinta itäsuomalaista harju- ja järviluontoa sijaitsee myös Lusto eli Suomen Metsämuseo.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Paikallisten makujen varassa

Hotellin ravintola on kuulu paikallisten luonnonantimien, vesistöjen saaliiden ja lähitilojen tuotteiden käytöstä. Illallisella lautaselta löytyy usein eri tavoin valmistettuja villiyrttejä ja sieniä. Ruokalista on monipuolinen myös kasvisvaihtoehtojensa puolesta.

Makuelämysten lisäksi illallisen aikana voi talttua myös kulttuurinnälkä, sillä hotellilla järjestetään monenlaisia konsertteja. 120-paikkaisen ruokasalin akustiikka tarjoaa puitteet, vaikka muhkeaääniseen oopperalaulantaan – on koettu, ääni soi niin laulajan kuin kuulijankin näkökulmasta upeasti ja arvoisellaan tavalla.

Teksti: Marko Jokela Kuvat Marko Jokela, Jari Saarentaus