Kaistanvaihto- ja ovenavausvaroittimet auttavat, mutta kuljettajan pitää myös havainnoida itse

Auton ympärillä on katveita. Kuljettajan pitää tiedostaa niiden olemassaolo ja pyrkiä erilaisin keinoin varmistamaan, ettei ketään tai mitään jää huomaamatta.

Auton rinnalle jää molemmin puolin katve, johon ei näe peilistä. Jos samaan ajosuuntaan on useampia kaistoja ja viereisellä kaistalla sattuu joku ajamaan katveessa samaa nopeutta oman auton kanssa – tai ylipäänsä olemaan katveessa juuri sillä hetkellä, kun kuljettaja katsoo peiliin – jää kyseinen tienkäyttäjä ajoneuvoineen herkästi huomaamatta.

Eväät turvalliseen kaistanvaihtoon

Kun aikanaan tein autokoulussa liikenneopettajan töitä, opetin oppilaille kaistanvaihdon aina niin, että suuntamerkin kytkemisen ja taustapeilistä havainnoidun yleistilanteen hahmottamisen jälkeen katsotaan riittävän pitkään ja huolellisesti siihen sivupeiliin, jonka puolelle ollaan kaistaa vaihtamassa.

Kun sivupeilissä tilanne näyttää turvalliselta kaistanvaihtoa silmällä pitäen, käännetään päätä ja vilkaistaan olan yli katveeseen. Tämän jälkeen on vielä tärkeää muistaa havainnoida myös eteenpäin niin omalla kuin viereisellä tavoitekaistallakin, ettei tule ajaneeksi kenenkään perään.

Vain näin toimien saadaan varmistettua, että mahdollisuudet turvalliseen kaistanvaihtoon ovat olemassa.

Liikkeellelähtö kadun reunasta kuin kaistanvaihto

Paitsi kaistanvaihtotilanteissa, on auton rinnalle katveeseen havainnoitava myös tien tai kadun reunasta liikkeelle lähdettäessä.

Ajoradan suuntaisesta pysäköintiruudusta lähtö vertautuu toimenpiteenä kaistanvaihtoon, sillä siinähän ikään kuin vaihdetaan ”pysäköintikaistalta” varsinaiselle ajokaistalle. Kadun reunasta liikkeelle lähdettäessä on myös mahdollista, että tien vastakkaiselta puolelta, esimerkiksi kiinteistön porttiaukosta, on joku liittymässä saman aikaisesti liikenteeseen. Tätä liittyjää ei voi havaita kuin päätä kääntämällä.

”Fillarit takaa”

Pään kääntäminen on erittäin tärkeää myös juuri ennen kääntymistä. Näin varmistutaan, ettei takaa ole samasta ajosuunnasta lähestymässä kevyttä liikennettä, kuten vaikkapa jalankulkijaa, sähköpotkulautailijaa, pyöräilijää tai mopoilijaa. Kääntyvän ajoneuvon kuljettajallahan on väistämisvelvollisuus näitä kohtaan, kun ne ovat ylittämässä risteävää tietä, siitä riippumatta, kumpaan suuntaan ollaan kääntymässä.

Autokoulussa alkupään ajotunneilla tuli aina huikattua oppilaille ”fillarit takaa” ennen kääntymistä risteyksessä. Näin jatkoin siihen asti, kunnes oppilaan pää alkoi kääntyä automaattisesti, ilman eri kehoitusta.

Usein opetustyötä tehdessäni törmäsin kuitenkin vielä nykyäänkin aika-ajoin esiin tulevaan väitteeseen, että ”kyllä ne pyöräilijät näkee jo risteystä lähestyttäessä ilman pään kääntämistäkin”. Näin asia ei kuitenkaan ole. Monet pyöräilijät ja sähköpotkulautailijat liikkuvat kaupunkiliikenteessä auton kanssa samalla nopeudella – osa jopa kovempaakin.

Takaa lähestyvä pyöräilijä tai sähköpotkulautailija saattaa siis saavuttaa seuraavasta risteyksestä kääntymistä aikovan auton – tai ajaa sen rinnalla katveessa ja samalla nopeudella pitkänkin matkan. Tällaisen tienkäyttäjän havaitseminen on mahdollista vain päätä kääntämällä.

Ovi auki kiertoliikkeellä

Kun auto sitten ajon päätteeksi pysäköidään vaikkapa tien reunaan, on ennen autosta poistumista muistettava varmistaa sivupeilistä ja eteen katsomalla, ettei tule avanneeksi ovea toisen tienkäyttäjän eteen. Autosta poistumisen ja oven avaamisen tulee tieliikennelainkin mukaan tapahtua muuta liikennettä ja ympäristöä vaarantamatta tai haittaamatta. Myös näissä tilanteissa on ehdottoman tärkeää varmistaa, ettei kuolleessa kulmassa ole ketään, sillä erityisesti takaa tai tien vastakkaiselta puolelta lähestyvä jäävät herkästi havaitsematta.

Autosta poistuttaessa kannattaisikin aina käyttää niin sanottua ”hollantilaista otetta” eli avata ovi vastakkaisen puolen kädellä – siis vasemmanpuoleinen ovi oikealla kädellä ja päinvastoin. Tällöin kroppaan tulee luontainen kiertoliike sellaiseen asentoon, että katveen varmistaminen on erittäin helppoa ja se tulee tehtyä lähes huomaamatta.

Kaistanvaihtovaroitin auttaa

Kuten edellä on tullut todettua, on auton rinnalle jäävien katveiden varmistaminen tärkeää. Valitettavasti liikenteessä näkee kuitenkin kuljettajia, jotka luottavat pelkkiin peileihin.

Turvallisuuden lisäämiseksi on pyritty kehittämään erilaisia teknisiä apujärjestelmiä. Erilaisten katveisiin näyttävien kamerajärjestelmien lisäksi nykyautoista löytyy pääsääntöisesti kaistanvaihtovaroitin, joka varoittaa kuljettajaa katveessa olevasta ajoneuvosta.

Kaistanvaihtovaroittimien toteutustavat vaihtelevat automerkki- ja mallikohtaisesti, mutta tyypillisesti kuljettajalle kerrotaan varoitusvalolla, jos katveessa on auto. Varoitusvalojen sijainnit vaihtelevat auton mukaan – usein ne ovat joko sivupeilin peilipinnassa, peilikotelossa kuljettajan puolella tai A-pilarissa auton sisällä.

Varoitusvalo syttyy, kun katveessa havaitaan jotain. Jos kuljettaja tästä huolimatta kytkee suuntamerkin, yritetään hänen huomiotaan vielä herättää vilkuttamalla varoitusvaloa. Mikäli vielä tästäkin huolimatta kuljettaja yrittää ohjata viereiselle kaistalle, pyrkivät kehittyneimmät järjestelmät estämään ratin kääntämistä.

Toki tämä estävä koneellinen voima on käsivoimin voitettavissa, mutta vaatii kyllä jo ihan yrittämistä, että tällaisella autolla saa ajettua viereistä kaistaa ajavan kylkeen.

Aiemmin osa autonvalmistajista näytti puhuvan katvevaroittimesta, mutta nykyisin käytetyksi termiksi näyttää pääasiassa muotoutuneen kaistanvaihtovaroitin. Epäilen, että terminologian muuttumisen taustalla on se, ettei järjestelmä useinkaan kykene auttamaan takaa pyörätietä pitkin lähestyvän pyöräilijän tai sähköpotkulautailijan havaitsemisessa, vaan pään kääntämistä tarvitaan edelleen. Ja kyllä itse käännän päätä aina myös kaistanvaihtotilanteissa, vaikka kaistanvaihtovaroitin onkin kytkettynä autossani päälle.

Paitsi, että kaistanvaihtovaroittimelta saattaa jäädä jotain huomaamatta, on tärkeää seurata, että se on varmasti päällä. Erittäin monessa autossa esimerkiksi perävaunun, pyöränkuljetustelineen tai lisätavaratilan kytkeminen auton vetokoukkuun poistaa järjestelmän toiminnasta.

Kaikissa autoissa järjestelmä ei palaa takaisin aktiiviseksi, kun perävaunu tai muu vetokoukkuun asennettu laite poistetaan, vaan kuljettajan pitää huomata tehdä se itse auton asetusvalikoista.

Ovenavausvaroitin lisänä

Usein kaistanvaihtovaroittimen tekniikkaa hyödynnetään myös ovenavausvaroittimeen, jolla pyritään lisäämään turvallisuutta kuljettajien ja matkustajien poistuessa autosta. Tämänkin järjestelmän osalta eri automerkkien ja -mallien toteutustavat vaihtelevat.

Tyypillisesti autosta poistuvaa varoitetaan katveessa olevasta tienkäyttäjästä ajoneuvoineen samoilla varoitusvaloilla kuin kuljettajaa kaistanvaihtotilanteissa. Mikäli varoitusvalosta huolimatta ovi avataan, antaa auto voimakkaahkon merkkiäänen, jolla vielä pyritään ehkäisemään oven avaaminen takaa lähestyvän eteen.

Olennaista on huomata, että varsinkin kaksisuuntaisen ajoradan vasempaan reunaan pysäköitäessä liikennettä saattaa lähestyä myös edestäpäin. Tätä ovenavausvaroitin ei useinkaan kykene havaitsemaan. Tekniikka ei siis tässäkään korvaa täysin ovea avaavan ihmisen huolellista havainnointia.

Kuljettajan tulisikin varoittaa matkustajia oven avaamisesta jo ennen auton pysäyttämistä ja kehottaa heitä havainnoimaan huolellisesti ennen poistumista – myös poistuttaessa auton vierellä olevalle jalkakäytävälle tai pyörätielle.

Ikääntyminen vaikeuttaa

Ympäri Suomea pitämissäni ikäautoilijakoulutuksissa tiedustelen aina ikääntymisen ajamiseen aiheuttamia ongelmia osallistujilta itseltään. Lähes poikkeuksetta ensimmäisten esille nostettavien haasteiden joukossa, paikkakunnasta riippumatta, on niskan kangistuminen ja sen myötä pään kääntämisen vaikeutuminen.

Pitämissäni koulutuksissa yhtenä kantavana teemana onkin vinkkien antaminen seuraavan, ikäautoilijalle mahdollisimman hyvin sopivan auton hankintaan. Kaistanvaihto- ja ovenavausvaroittimet ovatkin tällöin suosittelemieni varusteiden listalla.

Jos autonvaihto ei ole ajankohtaista tai budjetti ei ole riittävä tällaisen uudemman auton hankintaan, edullisempi tapa eliminoida katve on hankkia lisäsivupeilit auton omien sivupeilien yhteyteen. Niiden kustannus on vain muutaman kympin luokkaa ja ne voi säätää niin, että ne näyttävät auton omia sivupeilejä laajemmalle eli juurikin katveisiin.

Lisäsivupeilien asentamisesta seuraa kuitenkin sellainen ongelma, että ne lisäävät herkästi auton A-pilarin sekä varsinaisen sivupeilin taakse jäävää katvetta etuviistoon havainnoitaessa. Tämän vuoksi onkin tärkeää harkita tarkasti hankittava peilimalli ja sen sijoituspaikka.

Ikääntymisen aiheuttamaa pään kääntämisen vaikeutumista voi myös pyrkiä ennaltaehkäisemään käymällä säännöllisesti hierojalla tai fysioterapiassa.