Kimi Räikkösestä Enni Rukajärveen – Urheilumuseo ehostui ja kasvoi edukseen

Urheilumuseo vie kävijänsä ytimeen: huumaaviin onnenhetkiin ja myös katkerien pettymysten äärelle. Esillä on perinnelajien lisäksi nuoremmat urheilumuodot ja sankareita esitellään laidasta laitaan: juoksija Paavo Nurmesta nyrkkeilijä Eva Wahlströmiin

Urheilumuseon monipuolisuutta ja avarakatseisuutta kuvaa se, että esillä ovat niin suomalaiset urheilusankarit, talviurheilu, e-urheilu kuin moottoriurheilukin. Museo vie kävijänsä (aika)matkalle, jossa sankareita ovat suomalaiset urheilijat suurjuoksijoista mestarikeihäänheittäjiin, painijoista jääkiekkoleijoniin, lumilautailija Enni Rukajärvestä formulakuski Kimi Räikköseen ja hiihtäjistä vuorikiipeilijöihin. Kertomus laajenee harvojen harrastuksesta ammattiurheiluun sekä kaikille yhteiseen liikuntaan.

Kävijöitä kaksin verroin

Urheilumuseo sijaitsee Olympiastadionin kupeessa, jonka mittavasta remontista kerroimme jo aiemmin. Uusi aiempaa avarampi ja valoisampi Urheilumuseo houkutellee kävijöitä aiempaa sankemmin joukoin. Tavoite on 100 000 kävijää vuodessa eli kaksin verroin aiempaan verrattuna.

Tilaa museossa on 800 neliötä, josta pysyväisluontoinen perusnäyttely vie valtaosan, vaihtuville näyttelyille on tilaa parisataa neliötä. Ensimmäisenä vaihtuvan näyttelyn teemana on – kuinkas muutenkaan – Olympiastadion ja sen historia. Perusnäyttelyssä ovat siis näyttävästi ja itseoikeutetusti esillä Helsingin vuoden 1952 Olympialaiset.

Kuvin, äänin, esinein

Urheilun tarinaa kerrotaan kuvin, äänin ja esinein. Ja erityisesti sen herättää eloon ennennäkemätön, nykytekniikalla muokattu ja esitetty filmiaineisto Helsingin olympialaisista.

Videokoosteiden ja kosketusnäyttöjen rinnalla suomalaisen urheilun tarinaa kertovat myös esineet, kuten Hannes Kolehmaisen piikkarit ja olympiakultamitali 5 000 metrin juoksusta Tukholmassa 1912, Jarno Saarisen ja Mikä Häkkisen ajovarusteet, Eva Wahlströmin nyrkkeilyasu ja Leo-Pekka Tähden kelaushanskat – unohtamatta Hiihtoliiton lääkärinlaukkua. Monille penkkiurheilijoille unohtumattomia välähdyksiä ovat myös jääkiekkoilija Mikael Granlundin huima ilmaveivi tai Pertti Karppisen väkevät olympiasoudut.

Pettymyksiä ja mitalisadetta

Kansallisesta itsetunnosta kertonee sekin, että kuvissa ja filmeillä esiintyvät myös urheilun karvaat tappiot ja pettymysten hetket. Museon avajaisissa puhunut museonjohtaja Jukka-Pekka Vuori nosti esiin maamme vahvat perinteet.

– Olympialainen ympäristö muistuttaa siitä, että suhteessa väkilukuun Suomi on edelleen kesäolympialaisten menestynein maa yli 300 mitalilla. Niistä Urheilumuseossa ovat esillä nyt myös yhden olympiahistorian suurimman eli juoksijakuningas Paavo Nurmen mitalit.

Museossa on omalla kunniasijallaan myös mäkihyppääjä Matti Nykäsen saavutukset eli lukuisat arvokisamitalit osana Urheilumuseon kansalliskokoelmaa.

Museonjohtaja iloitsee siitä, että museossa on aiempaa elämyksellisempi ja vuorovaikutteisempi.

– Käytämme paljon uutta esitystekniikkaa, digitaalisuutta, kuvaa ja ääntä mahdollisimman luovasti.

Urheilumuseo avautuu yleisölle maanantaina 5.10. Olympiastadionilla sijaitseva museo on avoinna ma–pe kello 10–18 ja la–su kello 11–17. Pääsymaksut ovat 14/10/0 €.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Marko Jokela ja Urheilumuseo/Tomi Parkkonen