Liikennevaliokunta: tierahoituksen poukkoilevuus huolettaa

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta kriittisenä: ”nykyinen tilanne, jossa esimerkiksi maantieverkon perusväylänpidon rahoitustaso vaihtelee voimakkaasti vuosittain ei ole hyvää omaisuuden hoitoa.”

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on huolissaan Suomen teiden pitkäjänteisestä ylläpidosta ja eritoten väylänpidon rahoitustason takaamisesta. Valiokunta on laatinut mietinnön, joka liittyy valtioneuvoston selontekoon valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021–2032.

Tämä suunnitelma puolestaan on Moottorin aiemminkin uutisoima uusi ja kunnianhimoinen idea, jonka avulla pyristellään eroon aiemmasta lyhytnäköisestä ja poukkoilevasta tavasta rahoittaa tie- ja raideinvestointeja. Tavoitteena on taata näiden liikenneväylien kunnossapidon ja eri liikennemuotojen kehityksen järkevä pitkäjänteinen suunnittelu ja rahoitus.

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan liikennejärjestelmäsuunnitelman – jota kutsutaan sen aikajänteen mukaisesti myös nimellä Liikenne12 – tavoitteena on nimenomaan lisätä pitkäjänteisyyttä liikennejärjestelmän kehittämisessä. Kaksitoistavuotinen suunnitelma ulottuu yli hallituskausien ja siten olisi vähemmän alttiina poliittisten heilahteluiden aiheuttamille lyhytnäköisille päätöksille. Suunnitelma ulottuu vuosille 2021–2032, ja sitä on tarkoitus päivittää neljän vuoden välein aina 12 vuodeksi kerrallaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Huonoa tieomaisuuden hoitoa

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta ei ole täysin vakuuttunut aikeiden onnistumisesta. Se toteaa mietinnössään, että ”nykyinen tilanne, jossa esimerkiksi maantieverkon perusväylänpidon rahoitustaso vaihtelee voimakkaasti vuosittain ei ole hyvää omaisuuden hoitoa.”

Valiokunnan mukaan esimerkkeinä tästä ovat maantieverkon päällystekorjaukset.

Vuonna 2020 määrärahat mahdollistivat saadun selvityksen mukaan päällysteiden uusimisen noin 4 000 kilometrin matkalta ja vuonna 2021 vain noin 2 500 kilometrin matkalta.

Mietintö toteaa vallitsevasta tilanteesta, että ”suuren vaihteluvälin takia päällystemarkkina on epätasapainossa, jonka seurauksena markkinoilla on pulaa tekijöistä, jolloin tilaaja maksaa ylimääräistä ja toisaalta yritykset ja työntekijät kärsivät työpulasta.”

Kun suunnitelmallisuudessa on puutteita, kokonaisuudesta tulee kallis ja huonosti toimiva ja päällysteet ovat jatkuvasti puutteellisessa kunnossa.

”Sama koskee myös muita investointeja, kuten siltojen korjauksia. Selonteossa perusväylänpidon rahoituksen voimakas vaihtelu jatkuu vuosien 2021 ja 2026 välillä”, valiokunta kritisoi.

Rahoituskuoppa on selkeä

Valiokunta tuo mietinnössään esille myös sen, että perusväylänpidon arvioidussa vuosittaisessa määrärahatasossa on vuosien 2023 ja 2024 kohdalla selkeä kuoppa määrärahan laskiessa 15 % vuodesta 2022 vuoteen 2023 ja edelleen 8 % vuoden 2022 tasosta vuoteen 2024.

Lausunnossaan julkisen talouden suunnitelmasta valiokunta pitää perusväylänpitoa erittäin tärkeänä sekä liike-elämän toimivuuden että maan asutettuna pitämisen näkökulmasta.

Valiokunta korostaa mietinnössään, että perusväylänpidon määrärahoja ei tule leikata valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tasosta, jotta korjausvelka ei kasva entisestään.

Autoliitto: teiden kunto huolettaa

Ajoväylien kunto huolettaa myös Autoliittoa, joka otti asiaan kantaa toukokuisessa lausunnossaan.

”Tiestön korjausvelka on saatava laskuun ja rahoitustasoa on nostettava merkittävästi selonteossa esitettyä korkeammalle tasolle, mikäli Suomi ja suomalaiset halutaan pitää liikkeessä”, Autoliiton lausunnossa kiteytetään.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Valtaosin tieliikennettä

Autoliitto on ottanut esiin myös eri liikennemuotojen välisen rahoitustason epäsuhdan. Autoliitto muistuttaa, että tieliikenne kattaa tällä hetkellä yli 90 prosenttia henkilöliikenteestä ja liki 90 prosenttia tavaraliikenteen tonneista.

”Valtaosa henkilöliikenteestä liikutaan henkilöautoilla. Tämä osuus ei ole juuri vaihdellut eikä sitä pystytä nopeasti ja varsinkaan kestävästi, kustannustehokkaasti ja sosiaalisesti oikeudenmukaisesti merkittävästi muuttamaan”, Autoliitto linjaa.

Autoliitto arvioi, ettei vuoteen 2032 mennessä ole odotettavissa merkittäviä muutoksia liikkumistarpeisiin, rakennettuun ympäristöön tai kulkumuotojakautumiin. Vuonna 2018 julkaistussa Liikenneviraston ”Valtakunnalliset liikenne-ennusteet” -tutkimuksessa rautatieliikenteelle ennustetaan voimakkainta kasvua, mutta silti tieliikenteen osuus henkilöliikenteestä on lähes ennallaan vuonna 2050.

”Tieliikenteen toimivuuden ja sujuvuuden varmistaminen on Suomen kansantalouden kannalta elintärkeää myös tulevaisuudessa.”

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto Lähde: Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta, mietintö LiVM 17/2021 vp VNS 2/2021 vp

a:7:{i:0;s:5:"94127";i:1;s:5:"93837";i:2;s:5:"46741";i:3;s:5:"84807";i:4;s:5:"91093";i:5;s:5:"85662";i:6;s:5:"81926";}