Liki puolet kolareissa kuolleista ilman turvavöitä – joka kolmas olisi voinut selvitä hengissä

Kuolonkolareissa menehtyi viime vuonna 233 ihmistä. Henkilö- tai pakettiauton kyydissä menehtyneistä lähes puolet ei käyttänyt turvavyötä.

Viime vuonna sattui kaikkiaan 220 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Henkilö- tai pakettiautossa menehtyneistä lähes puolet matkusti ilman turvavyötä. Vuoden 2019 kuolonkolareissa menehtyi 233 henkeä. Onnettomuuksia tapahtui neljä vähemmän kuin edeltävänä vuonna, menehtyneitä oli 13 vähemmän.

Tiedot ilmenevät vastikään valmistuneesta Onnettomuustietoinstituutin tuottamasta OTI-vuosiraportista. OTI-vuosiraportti 2019 perustuu liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkintoihin. Vuosiraporttiin on koottu tiedot valmistuneista onnettomuustutkinnoista, joten se sisältää tarkkaa tutkittua tietoa esimerkiksi onnettomuuksien taustatekijöistä ja onnettomuuksiin vaikuttaneista riskeistä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Joka kolmas olisi voinut selvitä

Vuonna 2019 liikenneonnettomuuksissa menehtyneistä henkilö- tai pakettiautossa matkustaneista lähes puolet (45 %) ei käyttänyt turvavyötä. Heistä joka kolmas, 21 henkeä, olisi tutkijalautakuntien arvion mukaan voinut selvitä onnettomuudesta hengissä, jos turvavyö olisi ollut käytössä.

– Turvavyö on edelleen tärkein turvalaite. Uusienkin ajoneuvojen turvavarustelu on suunniteltu niin, että ne toimivat parhaiten, jos vyö on kiinni ja matkustaja pysyy paikallaan ajoneuvossa, OTIn liikenneturvallisuustutkija Niina Sihvola taustoittaa.

Turvavyötä tulee myös osata käyttää oikein. Vammautumisriskin kannalta on tärkeää, että vyö asetellaan oikein. Turvavyön tulee kulkea olan yli rintakehän päältä, ei kainalon alta, ja lannevyön tulee olla lantioluiden kohdalla.

– Talvella kannattaa esimerkiksi paksumpi toppatakki avata, jotta vyön saa aseteltua napakasti lantiolle, Niina Sihvola neuvoo.

Taustalla tuttu riski: rattijuoppous

Vuonna 2019 noin joka viides (21 %) kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttanut kuljettaja ajoi alkoholin vaikutuksen alaisena, vähintään 0,5 promillen humalassa. Suurin osa ylitti törkeän rattijuopumuksen 1,2 promillen rajan (68 % rattijuopoista).

Tyypillisimmin rattijuopumusonnettomuuksissa menehtyy rattijuoppo itse sekä mahdollisesti hänen kyydissään matkustaneet henkilöt.

Onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista 10 prosenttia ajoi huumeiden vaikutuksen alaisena (7 % vuonna 2018). Ajokykyyn vaikuttavia lääkkeitä oli käyttänyt 13 prosenttia (6 % vuonna 2018). Sama kuljettaja on voinut olla useamman eri päihdyttävän aineen vaikutuksen alainen.

– Alkoholilla on edelleen suuri merkitys kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa. Rattijuopumusonnettomuudet vähenevät hitaasti. Lisäksi huumeiden osuus kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa on nousussa, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari huomauttaa.

Ylinopeutta ajoi kaikkiaan yli kolmannes (37 %) kuolemaan johtaneen onnettomuuden aiheuttaneista kuljettajista. Ylinopeutta onnettomuushetkellä ajaneita oli eniten kaikkein nuorimmissa kuljettajissa. Alle 21-vuotiaista kuolonkolarin aiheuttaneista kuljettajista noin puolet ajoi ylinopeutta vähintään 10 km/h.

Jalankulkijaturvallisuus kohentui

Jalankulkijoiden näkökulmasta liikennevuosi 2019 sujui ennätyksellisen hyvin, sillä jalankulkijoiden liikennekuolemien määrä oli alhaisin tutkintahistorian aikana.

Jalankulkijoita kuoli liikenneonnettomuuksissa vuonna 2019 yhteensä 13, mikä on yhdeksän vähemmän kuin edeltävänä vuonna ja vähiten koko liikenneonnettomuuksien tutkintahistorian aikana. Polkupyöräilijöitä menehtyi yhteensä 27, kahdeksan enemmän vuoteen 2018 verrattuna.

– Yhden vuoden tilastojen perusteella ei voi tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä, mutta jalankulkijoiden menehtymiset ovat vähentyneet jo vuosien ajan. Myönteisen kehityksen taustalla on luultavasti muun muassa ajonopeuksien laskeminen taajamissa. Valitettavasti polkupyöräilyonnettomuudet eivät ole vähentyneet samaan tapaan, Parkkari erittelee.

Jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden menehtymiseen johtaneet onnettomuudet johtuvat usein yhden tai useamman osallisen havainto- ja arviointivirheistä. Moni onnettomuus tapahtuu tutussa ympäristössä, jossa havainnointi ja tarkkaavaisuus voi herpaantua.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tieltä suistumisia ja nokkakolareita

Tieltä suistumiset ja nokkakolarit ovat yleisimpiä kuolemaan johtaneita onnettomuuksia. Suistumisonnettomuuksia tapahtui 69. Kohtaamisonnettomuuksia eli nokkakolareita tapahtui 68. Kummankin onnettomuustyypin osuus kaikista kuolonkolareista oli 38 prosenttia, eli yhteensä 76 prosenttia.

Teksti: Moottori Kuva: Moottorin arkisto