Matka: Viron merimuseo – mykistävä ja kiinnostava

Jättimäisessä museorakennuksessa on esillä virolaista merenkulkua ja laivoja vuosilta 1918–2018.

Viro juhlii tänä vuonna satavuotissynttäreitään. Virallinen juhlapäivä oli helmikuun 24. päivä, jolloin myös avautui Merimuseon tuorein näyttely ”100 vuotta vesillä – virolaisia laivoja 1918–2018.”

Viro on merenrantavaltio, jolle avoin vesitie on monelta kantilta merkinnyt paljon. Vesitse on tultu tultu, paettu, käyty kauppaa ja saatu yhteiskunnallisia ja muita vaikutteita. Satamat ja laivat olivat merkittävässä roolissa myös sotatapahtumissa.

Purjelaivoista nykyaikaan

Näyttely tuo esiin virolaisia merimiestaitoja sekä laivojen kehitystä. Näyttelyn edetessä käyvät vierailijalle ilmi purje- ja höyrylaivakausien merkkipaalut, sota-alusten tarinat, rahti- ja kalastuslaivojen toiminta sekä tietysti myös matkustusalusten liikennöinnin saavutukset.

Meriväylien tärkeydestä ja vilkkaudesta myös nykypäivinä kertoo se, että esimerkiksi Helsingin ja Tallinnan väliä matkustaa yli 9 miljoonaa ihmistä vuodessa.

Syvyyksien jätti vangitsee katseen

Viron merivoimat muodostettiin jo ennen Viron vapaussodan puhkeamista 21. marraskuuta 1918. Tärkeä meripuolustuksen kehitysaskel otettiin kun Iso-Britanniasta tilattiin kaksi sukellusvenettä eli Kalev ja Lembit, jotka otettiin käyttöön 1937.

Näistä jälkimmäinen on museossa katseenvangitsijana. Pituutta Lembitillä on 59,5 metriä ja leveyttä 7,5 metriä. Sukellussyvyyttä Lembit kesti maksimissaan 90 metriä ja sen toiminta-aika oli neljä viikkoa.

Lembitin ja tämän sisaraluksen hankinnan taustalla oli Suomen ja Viron salainen sotilasyhteistyö. Sen tavoitteena oli Suomenlahden tykistösulku, johon liittyivät sukellusveneet ja rannikkotykistöjen yhteinen tulenjohto kummaltakin puolelta Suomenlahtea.

Viron merivoimat luotin uudelleen vuonna 1994 ja se alkoi erikoistua miinanraivauskyvyn kehittämiseen. Uudet sotalaivat saatiin avustuksina lähinnä Saksasta, Tanskasta ja Suomesta.

Ilmava elämys

Lentosatamassa hieman Tallinnan ulkopuolella sijaitseva Viron merimuseo on kiehtova käyntikohde yksistään rakennuksen arkkitehtuurin vuoksi. Valtava tyhjä tila mykistää ja luo ainutlaatuiset puitteet erilaisille pysyville näyttelyille.

Museo sijaitsee entisessä vesitasolentokoneiden hangaarissa. Vuosina 1916–17 rakennettu rakennusjätti oli valmistuessaan ensimmäinen näin kookas ilman keskipylväiden tukea ratkaistu teräsbetonirakennus maailmassa.

Estonia pysäyttää yhä

Estonian karu kohtalo pysäyttää yhä. Moni näyttelyvieras seisahtuu kuin naulittuna lukemaan siitä, mitä tapahtui Tallinnasta Tukholmaan matkalla olleelle alukselle 28. päivänä syyskuuta 1994.

Kova aallokko ja Estonian keulavisiirin irtoaminen upottivat aluksen. Mukana olleista 989 ihmisestä vain 137 saatiin pelastetuksi, 852 ihmistä jäi hyiseen hautaan.

Opastus herättää tarinat

Näyttelyssä ovat esillä myös virolaisen merenkulun murrosvaiheet kuten päiväntasaajan yli seilaaminen Viron lipun alla, Ruotsista Amerikkaan pakeneminen tai Tallinnasta lähtevien risteilymatkojen käynnistyminen Itämerellä.

Laivojen pienoismallit ja niiden taustalla olevat tarinat heräävät eloon hyvän oppaan johdatuksella. Opastusta – saatavilla myös suomeksi – voi suositella lämpimästi. Tunnin kestävä opastus maksaa sisäänpääsymaksun lisäksi 45 euroa.

Näyttely on avoinna tammikuuhun 2019. Museo on auki päivittäin toukokuusta syyskuuhun kello 10–19. Lokakuusta huhtikuuhun museo on auki ti–su kello 10–18.

Teksti ja kuvat: Marko Jokela