Mercedeksen museo Stuttgartissa: tyylin ja tilan ehdoilla historiaa korostaen

Mercedeksen oma museo on todennäköisesti paras yhteen brändiin keskittyvä museo maailmassa. Aikaa vierailulle kannattaa varata riittävästi.

Maailma on pullollaan hienoja automuseoita, ja niiden rankkaaminen paremmuusjärjestykseen riippuu monesta tekijästä. Mercedes, jota moni pitää modernin auton alullepanijana, avasi toukokuussa 2006 oman historiansa ympärille melkoisen lähes 50 metriä korkean pyhäkön, joka kilpailee alueen parhaan automuseon palkinnossa Zuffenhausenissa sijaitsevan Porschen museon omassa lajissaan monumentaalisia rakennuksia.

Alumiinin ja lasin riemuvoitto

Mercedeksen museon pääasialliset näkyvät rakennusmateriaalit ovat alumiini ja lasi, joilla tietysti luodaan yhteys autoteollisuuteen. Rakkaudesta yksityiskohtiin kielii puolestaan se, että lasipinnat muodostuvat osin 1800:sta kolmion muotoisesta palasesta, joista yksikään ei ole täysin samanlainen. Museon rakentaminen kesti kolme vuotta.

Aulasta noustaan futuristisen näköisellä hissillä ylimpään kerrokseen, josta museokierros alkaa. Sitä ennen voi katsastaa vielä aulan vieressä olevat konseptiautot, joita niitäkin Mercedes on rakentanut vuosien varrella aika monta. Niitä katsellessa yhdistettynä museon arkkitehtuuriin ja materiaaleihin, tunnelma on vähän kuin olisi tieteiselokuvan kulisseissa.

Ja konsepti- ja tutkimusautoista kannattaa katsastaa ainakin T80, joka on Ferdinand Porschen juuri ennen toista maailmansotaa suunnittelema kuusipyöräinen hirviö, jolla oli tarkoitus rikkoa nopeusennätys. Myös Hitler suunnitteli käyttävänsä autoa omissa propagandatarkoituksissaan. Tavoitteeksi “autolle” asennettiin 600 km/h nopeus. Ihan projektin loppuvaiheilla tuo tavoite nostettiin vielä lukemaan 750 km/h. Moottorina T80:ssa oli 44,5-litrainen V12-lentokonemoottori. Tehoa siitä saatiin hieman yli 3000 hevosvoimaa. Aerodynaamisesti muotoillun korin ilmanvastuskerroin oli erittäin alhainen 0,18. Ennätysajon suunniteltiin tapahtuvan tammikuussa 1940. No, toinen maailmansota syttyi syyskuussa 1939, ja T80 joutui varastoon.

100 neliötä per auto

Avataanpa vähän Mercedeksen museota numeroiden avulla. Autoja on esillä noin 160. Se ei ole määränä kovin paljon – etenkin kun Mercedeksen autohistoria yltää yli 130 vuoden päähän ja museossa on lattiapinta-alaa 16 500 neliötä.

Museo jakaantuu yhdeksään kerrokseen ja 12 ”huoneeseen”. Tämä tarkoittaa sitä, että autoille on riittävästi tilaa. Tila on aina kiva asia, se kun tavallaan symbolisoi ylellisyyttä. Avarat ja erittäin korkeat ”huoneet” avittavat myös sitä, että autojen tarkasteluun on riittävästi sekä aikaa että tilaa. Museoon mahtuu yhtä aikaa 1200 vierailijaa. Vilkkaimpaan aikaan museossa käy yhden päivän aikana yli 5000 ihmistä. Museo on avoinna kaikkina muina viikonpäivinä paitsi maanantaina.

Museon sisällä ja näyttelytiloja kiertävä portaaton kulkureitti mahdollistaa myös sen, että autoja voi katsella etäämpää.

Lisäksi seiniä on hyödynnetty hienosti maalaamaan ajankuvaa eri aikakausilta.

Myös erilaisia autoihin ja autoiluun liittyviä esineistöä on esillä runsaasti eri vuosikymmeniltä. Mercedeksen mukaan museossa käyvät kävelevät siellä keskimäärin pari kilometriä.

Autot on jaettu näyttelytiloihin ajanjaksoittain. Legendoille jaettuja päänäyttelytiloja on seitsemän. Ne ovat: pioneerit (1886–1900), brändin synty (1900–1914), muutosten ajat (1914–1945, sodan jälkeinen ihme (1945–1960), visionäärit (1960–1982), uusi alku (päästötön liikkuvuus) sekä hopeanuolet (moottoriurheilu).

Niihin on yhdistetty sitten erillisillä silloilla ns. sivunäyttelytilat, joissa on esillä lisää autoja teemoittain. Nämä ovat: matkantekijät, kuljetusvälineet, apulaiset, julkkikset sekä vaihtuva erikoisnäyttely.

Tekniikka ja historia tutuksi

Autot eivät ole luonnollisesti mitään taideteoksia, vaikka monesti juuri niiden muotoilu puhuttaa niin monia. Yhtä suuressa roolissa on kuitenkin niihin liittyvä tekniikka, ja etenkin moottorit. Ja juuri moottorit ovat luonnollisesti Mercedeksen sydän.

Daimler Motoren Gesellschaft (DMG) perustettiin vuonna 1890, ja sen isät olivat Gottlieb Daimler sekä Wilhelm Maybach. Aluksi tehtiin moottoreita niin maanteille, ilmailuun kuin myös vesille. Tästä syystä Mercedeksen logoksi syntyi vuonna 1909 tähti, jossa on kolmeen eri suuntaan osoittavat kärjet.

Varsin pian moottorituotannon jälkeen alkoi myös autojen valmistus, DMG valmisti vuonna 1885 Daimler Reitwagenin, jota pidetään yleisesti maailman ensimmäisenä moottoripyöränä. Lähes samaan aikaan sen kanssa eräs Karl Benz valmisti oman yksisylinterisen ja nelitahtisen polttomoottorin voimin kulkevan Benz Patent-Motorwagen numero ykkösen, jossa oli kolme pyörää. Sitä pidetään yleisesti maailman ensimmäisenä polttomoottorin voimin liikkuvana autona. Yhteensä Patent-Motorwageneita syntyi erilaisina versioina noin 25 kappaletta vuosien 1886 ja 1893 välissä.

Daimler puolestaan esitteli ensimmäisenä nelipyöräisen autonsa hieman myöhemmin vuonna 1886. Vuonna 1894 syntynyt Benz Velo on puolestaan useiden mielestä maailman ensimmäinen sarjavalmisteinen auto. Kaikki tämä kerrotaan museossa lukuisten tuotteiden – niin autojen kuin myös moottoreiden – avulla.

Ja kyllä lasivitriineistä löytyy myös Nikolaus Otton Gasmotoren-Fabrik Deutzille suunnittelemia nelitahtimoottoreita, jotka tosin eivät vielä olleet bensiini- vaan kaasukäyttöisiä.

Ja tottakai myös erilaisia merkittävä tuotantomoottoreita on esillä oikealla aikajanalla esiteltynä. Esimerkiksi vuonna 1924 esitellyn kompressorimoottorin sisäkaluihin on aina kiinnostava kurkistaa.

Myös vaihtoehtoiset voimanlähteet käydään polttokennoista alkaen museossa läpi. Myös yksi näyttelytila on omistettu näille vaihtoehtoisten voimanlähteiden avulla liikkuville ajoneuvoille.

Ensimmäinen Mercedes

Ensimmäinen Mercedeksen nimeä kantava auto esiteltiin DMG:n toimesta vuonna 1901, se oli Mercedes 35 hp. Maailma eli 1900-luvun alussa ja etenkin sen toisella kymmenyksellä isoa murrosta, jonka lopputulema vaikutti raskaasti Saksan talouteen ja teollisuuteen. Niinpä DMG yhdistyi ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa vuonna 1926 Benz & Cien kanssa, ja näin syntyi Mercedes-Benz.

Mielenkiintoisena faktana mainittakoon, että Gottlieb Daimler ja Carl Benz eivät tiettävästi tavanneet koskaan. Daimler kuoli vuonna 1900 ja Benz hänkin vähän Mercedes-Benzin synnyn jälkeen vuonna 1929.

Ihmisten lisäksi myös tavaroiden kuljettaminen on kuulunut autoiluun alusta alkaen, ja ensimmäinen maailmansota merkitsi myös kuorma-autojen läpimurtoa, sellaiselle kuin oli sodassa selvä tilaus. Tämä hyötyajoneuvojen historia tulee myös hyvin esiin museossa. Esillä on mm. vanhin nykyisin vielä elossa oleva hyötyajoneuvo eli Daimler Motor-Lastwagen vuodelta 1898.

Myös uudempaa raskasta kalustoa on esillä kiitettävä määrä.

Tähti antaa siivet

Mercedes kokeili siipiään varsin varhaisessa vaiheessa siis myös autoilun ulkopuolella. Ilmailu eli 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä myös pioneeriaikaa, ja lentokoneissa tarvittiin moottoreita, joten miksi ei…

Maybach ja Zeppelinin ilmalaivat ovat tunnettu yhtälö, mutta DMG valmisti myös lentokonemoottoreita. D.III oli esimerkiksi suora kuutonen, joka siivitti Saksan hävittäjäkoneita, mm. Albatrosseja, ensimmäisessä maailmansodassa. Toki samaa moottoria käytettiin myös pommikoneissa, mm. massiivisessa Gothassa.

Toisessa maailmansodassa Mercedes-Benz valmisti V12-moottoreita, joita oli käytössä mm. Messerschmitteissä (Bf 109, Bf 110 ja Bf 210C). DB 605 -moottori löytyi mm- Suomeen kesällä 1944 saaduista Bf 109G -versioista.

Mutta myös lentokoneita on tehty. Museossa esillä oleva Daimler L20 suoritti ensilentonsa vuonna 1924. Sitä edelsivät Daimler L15 (1919), Daimler L14 (1919) ja Daimler L11 (1918). Viimeisin sarjassa oli Daimler L21 vuonna 1925.

Harvinaisuuksia

Yksi museon arvokkaimpia autoja on 300 SLR ”Uhlenhaut” coupé. Niitä valmistettiin vain kaksi, mutta kummallakaan ei ajettu koskaan kilpaa, kun Mercedes vetäytyi autourheilusta useamman vuosikymmenen ajaksi Le Mansissa vuonna 1955 tapahtuneen onnettomuuden jälkeen. Toinen noista autoista on esillä museossa, toinen myytiin vuoden 2022 toukokuussa yksityiselle keräilijälle 135 miljoonalla eurolla.

Huhujen mukaan auton osti brittimiljardööri Sir James Arthur Ratcliffe. Jos nimi ei ole tuttu, hän omistaa kemian alan yrityksen Ineos, joka puolestaan omistaa kolmanneksen Mercedeksen F1-tallista. Lisäksi Ratcliffen autobrändi Ineos on kehittänyt legendaarisen Land Rover Defenderin henkisen manttelinperijän Ineos Grenadierin.

Ja koska Mercedeksellä ovat ajaneet aina myös kuuluisat henkilöt, museosta löytyy myös näitä menopelejä. Yksi tunnetuimpia näistä on paaville julkisiin esiintymisiin aikoinaan G-sarjan pohjalta tehty ja panssarilaseilla varustettu menopeli.

Urheilujuhlaa

Kisa-autot löytyvät museon alimmasta kerroksesta. Hopeanuolet ovat tietysti isossa roolissa, mutta myös muunlaista kalustoa on esillä runsaasti aina kuorma-autoihin asti. Myös yksi Mika Häkkisen F1-auto löytyy museosta.

Eri aikakausien kilpa-autoja katsellessa ei voi jälleen kerran olla ihmettelemättä, miten hullunrohkeita kilvanajajat ovat aikoinaan olleet. Olemattomin turvavarustein on ajettu aivan järkyttäviä vauhteja. Sellaiset legendaariset kisat kuin Mille Miglia, Targa Florio ja Carrera Panamericana nousevat niille kuuluvaan arvoonsa Mercedeksen museossa.

Tietoa tarjolla

Museon aulassa vierailijoille jaetaan ilman erillistä korvausta audiolaitteet opastusta varten, opastusta on kahdeksalla kielellä. Jos museossa olevat autot sekä Mercedeksen historia ovat jo tuttuja, kannattaa pyytää erikseen lapsille tehtyä audio-opastusta. Siitä saa kivasti pientä lisäiloa päivään. Toki tarjolla on myös eläviä oppaita, joiden avulla museo avautuu vielä paremmin, heiltä kun voi kysyä kaikkea maan ja taivaan väliltä. Englanninkieliset opastuskierrokset tapahtuvat aamuisin torstaista sunnuntaihin asti.

Ja koska monella museossa käynti venyy useamman tunnin ellei lähes koko päivän mittaiseksi, museon alakerrasta löytyy sekä kahvilaravintola että fiinimpiä annoksia tarjoileva oikea ravintola.

Ja kun Mercedeksen museo on nähty, myös Audin (Ingolstadt) ja BMW:n (München) museot ovat käynnin arvoisia – etenkin, jos kävijällä on suhde kyseisen merkin kanssa. Ja jos autot kiinnostavat isossa kuvassa, muutaman sadan kilometrin lenkillä saa melkoisen annoksen saksalaisten autojen historiaa.

Ja sosiaalisen median ystäville mainittakoon vielä se, että museon instagram-tilillä @mercedesbenzmuseum on 2,4 miljoonaa seuraajaa.

Museon kotisivut: www.mercedes-benz.com/en/art-and-culture/museum/

Teksti ja kuvat: Vesa Eskola