Mistä johtuu ”valaan laulu”, jota tietyt matkustajakoneet päästelevät pääkaupunkiseudulla, Tampereen seudulla ja Turussa?

Outo ääntely on herättänyt kysymyksiä ja jopa kritiikkiä muuallakin kuin Suomessa, erityisesti siksi, että kyseisiä moottoreita markkinoidaan erityisen hiljaisina. Hiljaisia ne ovatkin, paitsi yhdellä tietyllä kierrosluvulla.

Jo useamman vuoden ajan asukkaat ainakin Helsinki-Vantaan, Tampere-Pirkkalan ja Turun lentoaseman lentomelun vaikutusalueella ovat voineet kiinnittää huomiota outoon lentomelun muotoon, jollaista ei aiemmin oltu kuultu.

Äännähdys muistuttaa melko lailla valaan laulua. Joku on tunnistanut äänen vielä spesifimmin "kuin miekkavalaan soidinääneksi".

Ääni kuuluu saapuvan koneen lähestyessä lentoasemaa sekä - mikäli sattuu olemaan lentoaseman välittömämmässä läheisyydessä - myös koneen nostaessa tehoja rullausta tai nousukiitoa varten.

Ääni kuuluu säännöllisesti myös yöaikaan, mikä on herättänyt ihmetystä ja närkästystä muuallakin, jossa Pratt & Whitney'n PW1000G-sarjan uudenaikaisilla moottoreilla varustetut konetyypit operoivat. Suomessa tällaisia ovat erityisesti Air Balticin Airbus A220:t, jotka operoivat keskiyön lentoja Riiasta Helsinkiin, Tampereelle ja Turkuun.

Kun palotilassa resonoi, kuiskaaja kiekaisee

"Valaan laulu" on erityisesti Airbus A220:n juttu, mutta ainakin jossain määrin vastaavia ääniä päästelevät myös jotkut Airbus A320neo-sarjan koneet sekä Embraerin E2-sarjan koneet, jollaisella Helsinkiin alkaa ensi kesänä operoimaan säännöllisesti Luxair. Kaikkia näitä yhdistävät samaan, amerikkalaisen Pratt & Whitney'n PW1000G-sarjaan kuuluvat moottorit, jotka ovat A220:een ja E2-sarjaan ainoa moottorivaihtoehto, ja Airbus A320neo -sarjaan toinen moottorivaihtoehto CFM LEAP-1A:n ohella.

Airbus A220:n siivistä löytyvät tästä nimenomaisesta moottorityypistä PW1500G-variantit, joiden maksimityöntövoima on 104 kilonewtonia. Moottoreissa käytetään geared turbofan -teknologiaa eli moottorin etuosassa näkyvän suurikokoisen puhaltimen ja moottorin sisällä olevien muiden pyörivien osien välillä on vaihdelaatikko, jonka ansiosta eri osat saavat pyöriä kukin optimaalisella nopeudella.

Ratkaisut tekevät A220:sta erittäin polttoainetaloudellisen ja hiljaisen, ja Airbus lähtikin markkinoimaan konetta "Whisperjetinä" eli "kuiskaajakoneena". Tähän maineeseen vain tuli heti koneen käyttöönoton jälkeen pienoinen särö.

Airbus A220:han ei ole Airbusin itse suunnittelema konetyyppi, vaan eurooppalaisvalmistaja osti sen kanadalaiselta Bombardierilta, joka myi lyhyen ajan sisällä pois kaikki liikennelentokoneohjelmansa. Näin ollen käyttöönottohetkellään heinäkuussa 2016 samainen kone tunnettiin nimellä Bombardier CSeries.

CSeriesin ensimmäinen käyttöönottaja oli Sveitsin kansallinen lentoyhtiö Swiss International Air Lines. Sveitsissä Zürichin lentoaseman niin kutsuttujen lähestymispolkujen meluvaikutusalueella asuvilta "whisperjetinä" markkinoidun konetyypin ääntely ei jäänyt huomaamatta. Alueella toimii jopa lentomelun vastainen yhdistys, jonka äänitorvet luonnehtivat "whisperjetiä" häiritsevämmäksi kuin edellisten sukupolvien meluisammat konetyypit siitäkin huolimatta, että äännähdys kestää alle viisi sekuntia.

Koneen valmistaja ja Swiss kommentoivat tuolloin, että ongelma on tunnistettu, mutta että onhan CSeries/A220 siitäkin huolimatta jopa 75 prosenttia hiljaisempi kuin vanhimmat käytössä olevat suihkukonesukupolvet. CSeriesin/A220:n operaattorit eivät ole myöskään joutuneet maksamaan Zürich Klotenin lentoasemalla melun takia suurempia lentokenttämaksuja, toisin kuin on joidenkin konetyyppien laita.

Itse ongelman juurisyyhyn tarvittiin kuitenkin moottorivalmistajan selvitys.