Liity Autoliittoon

Etsi auton merkillä ja mallilla kiinnostavat artikkelit
2.11.2022

Nimi muutettu: Mercury Grand Marquis jätti kuolleelle automerkille kestävän perinnön

Viimeiset Mercuryt valmistettiin reilut kymmenen vuotta sitten. Perintö kuitenkin elää, sillä nämä autot eivät olleet paperia, ne olivat rautaa. Mercuryn lisäksi ne olivat myös Fordeja ja Lincolneja.

Mikä sopii Fordin ja Lincolnin väliin? - Mercury. Vaan ei sovi enää, sillä siniovaali päätti lakkauttaa alemman premiumsiipensä vuoden 2010 lopulla pidempään laskeneiden myyntikäyrien vuoksi. Juuri samaan aikaan päätökseen tuli myös pitkän linjan GM-merkki Pontiacin taru, Oldsmobilen koettua saman kohtalon vasta muutamaa vuotta aiemmin.

1930-luvun puolivälissä tilanne oli toinen. Amerikkalaisvalmistajien "the big three" eli Chrysler, Ford sekä General Motors innovoivat jatkuvasti uutta niin teknologisesti, tyylillisesti kuin markkinoidenkin näkökulmasta. Amerikkalainen autoteollisuus eli sitä kuuluisaa kulta-aikaansa.

Edellä romantisoituun aikakauteen mennessä Chryslerin ja GM:n tallissa oli jo monia erillisiä merkkejä, nykykielellä todettuna brändejä, jotka täyttivät erikokoisia statusaukkoja toistensa välissä. Fordin johdossa oli tuohon aikaan itse Henry Fordin vanhin poika Edsel Ford (1893 - 1943). Hän huomasi emomerkki Fordin ja luksusmerkki Lincolnin välissä ison aukon, joka eittämättä vaati täyttämistä. Nuorempi Ford alkoikin vuonna 1937 työstämään uutta, roomalaisen Merkurius-jumalan mukaan nimettyä brändiä, jonka tähtäimessä oli Buick, eräs GM:n merkeistä Chevroletin ja Cadillacin välissä. Näin kaikessa yksinkertaisuudessaan syntyi Mercury.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lujaa rautaa

Mercuryn mallisto rakentui vuosikymmenten varrella tavallisesti emomerkin malliston yläpään ympärille. Näin oli aivan viimeisiä aikoja myöten.

Tässä kohtaa kuvaan astuu eräs pitkän linjan Amerikan-Ford. Crown Victoria oli niin kutsuttu full-size sedan, joka vaikutti eri tavoin Fordin mallistossa vuosikymmeniä, viimeisimmässä muodossaan vuosina 1991 - 2011. Suurikokoinen (esim. kokonaispituudeltaan 5,39-metrinen) Crown Victoria muistetaan toisaalta vanhanaikaisena autona, mutta toisaalta erityisen vahvana autona.

Crown Victoria siviilit päällä.

Crown Victoria rakentui loppuun asti 70-luvulla kehitetylle pitkän linjan Panther-perusrakenteelle, joka oli käytännössä tikapuurunko. Luonnollisestikin takavetoista autoa kuljetti varsin matalaviritteinen ja vapaastihengittävä 4,6-litrainen Modular-sarjan V8 vain 215 hevosvoiman tehoisena, tosin myöhemmin etanolikäyttöisenä "jopa" 240-heppaisena. Paketin jatke oli nelivaihteinen automaattivaihteisto, jollaisten olisi ehkä jo vuonna 2010 kuvitellut olevan henkilöautoissa historiaa. Täällä päin maailmaa tunnetumpi versio "Crown Vicistä" on tietysti Lincoln Town Car, eikä vähiten siksi, että tämä pidempiakselivälinen malli on eräs kaikkein suosituimpia limusiinikonversioiden aihioita.

Ehkäpä juuri vanhakantaisuus ja pitkä valmistusaika ovat Crown Victorian kestävyyden taustalla. Joka tapauksessa auto oli etenkin viimeisinä tuotantovuosinaan sellaisten kestävyyttä vaativien toimijoiden, kuin poliisivoimien ja taksifirmojen suosiossa. Vuoden 2007 jälkeen sitä ei Fordin nimellä edes myyty yksittäisille ostajille. Liittyen poliisikäyttöön, teki Ford Crown Victoriasta myös tehdasräätälöidyn Police Interceptor -malliversion. Näitä on jokunen määrä edelleen käytössä Pohjois-Amerikan lisäksi Lähi-idässä ainakin Saudi-Arabian poliisivoimilla.

Näin nostalginen oli Mercury Grand Marquisin ohjaamonäkymä vuosina 2007 - 2011.

Vahvasti myös Mercury

Crown Victorialla oli myös myös kolmas sisar, josta pääsemmekin takaisin tämänkertaiseen aiheeseemme. Mercuryn lippulaivasedan oli nimittäin viimeiset parikymmentä vuotta yhtä kuin uudelleenbrändätty Crown Vic. Mercuryn version mallinimi Grand Marquis periytyi kauempaa samannimiseltä Ford LTD-johdannaiselta esi-isältä.

Vuosiksi 2003 - 2004 elvytettiin puolestaan Mercuryn tehomalli Marauder, kun Grand Marquisiin asennettiin muutamien muutosten kera silloisen Ford Mustang Mach 1:n 305-hevosvoimainen versio Modular V8:sta.

Vähän syrjäisemmillä kujilla viihtynyt Mercury Marauder.

Sisaruskolmikon tuotanto jatkui viimeisten erien osalta aina vuoteen 2011. Tuon vuoden alussa, 4. tammikuuta, tuli päätökseen eräs ajanjakso amerikkalaisten autojen historiassa. Viimeinen tehtaalta ulos rullannut Grand Marquis merkitsi samalla lopullista päätöstä paitsi Mercuryn historian myydyimmälle ja pisimpään valmistetulle mallinimelle, myös Mercury-brändin 72-vuotiselle tarinalle.

Teksti: Benjamin Helander Lähteet: Auto Evolution, Autoblog, Top Gear Kuvat: Ford/Mercury

Lisää aiheesta

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Lue lisää

Kaikki artikkelit

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat

Liity Autoliiton jäseneksi

Autoliiton jäsenenä saat rajattoman pääsyn kaikkiin Moottori+ -sisältöihin ja lisäksi Moottori-lehden 9 kertaa vuodessa.

Liity jäseneksi