24.7.2024

Nimi muutettu: Tämä neuvostojohdon Urho Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on salaa amerikkalainen

Kuva Benjamin Helander, Finna
ZIS-110 on todellisuudessa teknisesti 1940-luvun alun Packard Super Eightin kopio. Täten sitä vauhdittaa mahtava 6,0-litrainen kahdeksansylinterinen rivimoottori 140 hevosvoiman tehoisena.

Stalinin mukaan nimetyssä autotehtaassa käsin valmistettu ZIS-110 -limusiini oli Neuvostoliiton diplomatian väline. Tovereille tuskin kuitenkaan kerrottiin auton todellista alkuperää.

Tällä kertaa tämä juttusarja ei käsittele sanan varsinaisessa merkityksessä logonvaihtoa, vaan enemmänkin jäljitelmää, joka toki kuuluu samaan sarjaan. Teema tulee Moottorin viime viikolla täällä verkossa julkaisemasta artikkelista Suomen presidenttien autoista viimeisen sadan vuoden ajalta. Yksi ulottuvuus virka-autojen hankinnassa oli pitkään puolueettomana pysyminen tälläkin tavoin.

ZIS-110 poseeraamassa Suomessa. Kuvan yhteydessä ei mainitan sen ottovuotta. KUVA: Mobilia via Finna

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

ZIS-110 oli tyypillinen lahja tovereille

Neuvostoliiton laajentaessa imperiumiaan toisen maailmansodan jälkeen, monissa maissa nousi sille aatteessa liittolaisia, enemmän tai vielä enemmän väkisin, ja yleensä vielä sitäkin enemmän taistelun keinoin. Yksi osa neuvostojohdon diplomatiaa Josif Stalinin johdolla oli lahjoittaa näille muille kommunistijohtajille kunnon kommunistijohtajan limusiini, sellainen kuin jokaisella itseään kunnioittavalla Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroon jäsenelläkin oli.

Upouusi vuoden 1948 ZIS-110 esittelyssä kenties hieman suomettuneelta kuulostavassa "Neuvostoliiton teollisuusnäyttelyssä" Helsingin Messuhallissa eli nykyisessä Töölön Kisahallissa alkukesästä 1948. Näyttelyssä esiteltiin kaikenlaisia muitakin Neuvostoliiton teollisuuden tuotteita. KUVA: Helsingin kaupunginmuseo via Finna

Kuvaukseen sopiva auto oli Zavod Imeni Stalinan eli "Stalinin mukaan nimetyn autotehtaan" tuottama ZIS-110, joita tuolla Moskovan ytimessä valmistettiin kaikkiaan hieman reilut 2 000 kappaletta, käsin tehtynä. Ensimmäiset ZIS:it tehtiin vuonna 1948, ja viimeiset vuonna 1958, tai ihan viimeistään vuonna 1961. Yksi sivujuonne asiassa oli myös Stalinia itseään varten tehty ZIS-115, panssaroitu versio ZIS-110:stä. ZIS-110:tä tehtiin sekä umpimallisena sedanina että neliovisena avoautona.

Tunnetuimmat ZIS-110 -lahjan vastaanottajat olivat kommunistisen Kiinan diktaattori Mao Zedong, Pohjois-Vietnamin diktaattori Ho Tši Minh sekä Pohjois-Korean ensimmäinen diktaattori Kim Il-sung.

"Neuvostoliiton saavutusten näyttelyyn" silloiseen Messuhalliin oli tuotu peräti kaksi ZIS-110:tä. Tässä kuvassa ne ovat keulat vastakkain taka-alalla, suuruutta ja mahtavuutta viestivän kartan ja tovereiden kuvien alla. Keskellä oleva vaalea auto, jonka keula osoittaa kameraan päin, on GAZ M20 Pobeda. KUVA: Helsingin kaupunginmuseo via Finna

Tunnetusti myös Suomi solmi Neuvostoliiton kanssa YYA:n eli Sopimuksen ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta, joka ei tosin ollut muodoltaan aivan vastaava kuin kommunistimaiden kanssa tehty samanniminen sopimus. Suomenkin sopimus kuitenkin näkyi muun muassa valtion kalustohankinnoissa hyvin laajasti. Valtionjohdon virka-autot siitäkin huolimatta ostettiin - paino sanalla ostettiin - edelleen Yhdysvalloista.

Kekkonen ja Paasikivi ohittivat sujuvasti lahjan tarkoituksen

Vuonna 1955 silloinen pääministeri Urho Kekkonen ja presidentti Juho Kusti Paasikivi kävivät Moskovassa uusimassa YYA:n ja sopimassa Porkkalan palauttamisesta takaisin Suomelle. Neuvostojohto lahjoitti tuolla reissulla Kekkoselle ja Paasikivelle ZIS-110:t ilmeisen toiveikkaana siitä, että Suomen valtion ylin johto alkaisi käyttää virka-autonaan amerikkalaisten Cadillacien sijaan näitä neuvostoliimusiineja. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan ZIS:it otettiin vastaan henkilökohtaisina lahjoina, ja niistä maksettiin lahjavero. 

Neuvostojohdon silloiselle pääministeri Kekkoselle lahjoittama ZIS-110 on Sotamuseon omaisuutta, ja nyt siis Mobiliassa näytteillä. Sotamuseolle auto on päätynyt Puolustusvoimien autopataljoonasta, jolle molemmat ZIS:it 1960-luvun myötä päätyivät. ZIS-110:n konepellin kärjessä oli Packardista inspiroitunut merkkikoriste, joka kuitenkin varsin luonnollisesti oli yhtä kuin punalippu.

Toinen lahjana saaduista autoista, ja nimenomaan pääministeri Kekkoselle korvamerkitty ZIS, on esillä Mobilian museossa Kangasalla, osana museon Valtaapitäviä -erikoisnäyttelyä. Samaisessa näyttelyssä on myös muiden muassa Mannerheimin Packard Twelve sekä Kekkosen presidenttiajan Chrysler New Yorker.

Aivan harakoille neuvostojohdon lahja ei mennyt, vaikkei autoja otettukaan virallisiksi virka-autoiksi. Tässä kuvassa pääministeri Kekkonen on matkustanut ZIS-110:llään Karhusjärven seuratalolle 15.1.1956. Noin puolentoista kuukauden päästä Kekkosesta tulisi tasavallan presidentti. KUVA: Lappeenrannan museot via Finna

ZIS-110:n alkuperästä tuskin huudeltiin

ZIS-110 luotiin luonnollisesti diktaattori Stalinin määräyksestä. Auton tuotantoaikana Yhdysvallat nähtiin koko kommunistisessa maailmassa aatteen - ja miksei koko planeetan - pahimpana vihollisena, eivätkä amerikkalaiset tuotteet olleet täten niin sanotusti huudossa. Neuvostojohto siis tuskin kertoi esimerkiksi Kim Il-sungille ZIS-110:tä lahjoittaessaan, että auto on sitten muuten amerikkalaisille piirustuksille tehty.

Tässä kuvassa oikealla näkyy ZIS-110:n perä, vasemmalla on puolestaan Chevrolet Bel Airin keula. Kuvassa NKP:n keskuskomitean presidiumin ulkomaankauppa-asioihin keskittynyt jäsen Anastas Mikojan on saapunut Poriin Karhumäen Convair 440 Metropolitan -matkustajakoneella 27. lokakuuta 1959. KUVA: Suomen Ilmailumuseo via Finna

ZIS-110:n juuret juontavat muutamaa vuotta aiempaan tilanteeseen, jossa yhteinen vihollinen vielä yhdisti Neuvostoliittoa ja Yhdysvaltoja. Toisen maailmansodan ratkaisun vuosina Yhdysvallat toimitti valtavan määrän sotakalustoa Neuvostoliitolle itärintamalle, kukistaessaan itse Natsi-Saksaa länsiliittoutuneiden puolella. Samalla Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Roosevelt lahjoitti Stalinille Packard Super Eight -limusiinin.

Tämän kuvan auto onkin Packard Super Eight vuosimallia 1942. Kuvan auto ei ole kuitenkaan mikä tahansa Super Eight, vaan Norjan kuningas Haakon VII:n aikoinaan käyttämä ja edelleenkin Norjan kuningashuoneen omistama yksilö. Kuva on vuodelta 1984. KUVA: Asle Wang via Wikimedia Commons

Stalin rakastui Packardiin, ja mikä on myös tosiasia, amerikkalaisiin tuotteisiin noin ylipäätään. Hänen muun muassa kerrotaan lentäneen turvallisemmin mielin amerikkalaisvalmisteisella lentokoneella kuin neuvostokoneella.

Kun aika koitti Neuvostoliiton oman limusiinin ja ylipäätään ensimmäisen oman auton toisen maailmansodan jälkeen, Stalin määräsi, että auton on oltava jotain Packardin kaltaista. Käyttöön otettiin Neuvostoliitossa jo kauan aiemmin hyväksi havaittu keino, nimittäin jäljitteleminen, karkeammin sanottuna kopiointi. Näin vuosimallin 1942 Packard Super Eightin perusteella jäljiteltiin auton piirustukset, joiden perusteella ZIS-110:tä alettiin valmistaa.

Kahdesta ZIS:istä toinen "Neuvostoliiton saavutusten näyttelyssä" kesällä 1948. Taustalla riippuu Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotovin kuva. Suomessa ei ehkä sääolosuhteidenkaan vuoksi nähty avokattoisia ZIS:ejä, mutta idässä moisia on käytetty muun muassa paraatilimusiineina. KUVA: Helsingin kaupunginmuseo via Finna

Aivan yksi yhteen samanlainen neuvostoversiosta ei tullut, mikä johtuu pääasiassa eri mittayksiköistä. Siinä missä Packard Super Eight oli suunniteltu amerikkalaisittain tuumille ja jaloille, tehtiin jäljitelmä ZIS-110 metrijärjestelmän mukaan. Näistä eroista johtuen muun muassa koripaneelit olivat autojen välillä yhteensopimattomat, vaikka yleisilmeeltään autot näyttävätkin varsin samalta.

Myös yksi takuuvarma juttu päätyi Packardista ZIS:iin asti. Se oli Packardin tietynlainen tavaramerkki, nyt jo kauan sitten automaailmasta sukupuuttoon kuollut upeaääninen rivi-8 -moottori. Näin Kekkosellekin lahjoitetussa ZIS-110:ssä kahdeksan sylinteriä teki rivissä töitä 140 hevosvoiman eteen.

Lähteet: Mobilia, Classicauto.bg, Singapore Vintage and Classic Cars

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat