Nimi muutettu: Toyota Cavalier – Toyotaksi Japanin markkinoille brändätty Chevrolet oli japanilaisista vitsi

Voi olla, että Toyotakin piti Chevyä Japanin markkinoilla vitsinä, vaikka se olikin nähnyt vaivaa säätääkseen amerikkalaisen auton penkit japanilaisten siroille vartaloille sopiviksi.

Yhdysvaltain entinen ja nyttemmin myös tuleva presidentti Donald Trump avasi ensimmäisen presidentinvaalikampanjansa kesäkuussa 2015. Hän piti tuolloin kampanjan avauspuheen, jossa hän luonnehti Yhdysvaltain autoteollisuuden tilaa.

- Milloin päihitimme Japanin yhtään missään? He lähettävät miljoonittain autojaan tänne, ja mitä me teemme? Milloin olette viimeksi nähneet Chevroletin Tokiossa? Sellaisia ei ole, ystävät. He päihittävät meidät jatkuvasti, Trump puhui kannattajilleen lähes kymmenen vuotta sitten.

Kysymys on ilman muuta relevantti, ja sitä on itse asiassa mietitty jo pidemmän aikaa.

Toyotan armopala Chevroletille?

Ei ole ehkä tämän juttusarjan idea syventyä ilmiön juurisyihin, mutta kaikille lukijoille on varmasti selvää, että amerikkalainen autoteollisuus on 1960-luvun jälkeen keskimäärin taantunut, ja japanilainen autoteollisuus samaan aikaan puolestaan keskimäärin kasvanut. Erityisen konkreettisesti tämä on näkynyt nimenomaan USA:ssa, jossa japanilaiset autot alkoivat nopeasti nauttia suurta suosiota paikallisen autoteollisuuden kustannuksella, samalla, kun Japanin omien automarkkinoiden kotimaisuusaste on koko ajan pysynyt hyvin korkealla.

Tämä tietynlainen epäsuhta aiheutti menneinä vuosikymmeninä jopa suoranaista katkeruutta amerikkalaisten syvissä riveissä, vielä kun otetaan huomioon, että näiden kahden valtion toisen maailmansodan aikaisten vihollisuuksien kääntymisestä liittolaisuudeksi, strategiseksi kumppanuudeksi ja ystävyydeksi oli kulunut vasta verrattain vähän aikaa.

Liikkuikin huhuja siitä, että japanilaisvalmistajat olisivat olleet USA:ssa liikkeellä kepulinkonstein, vaikka ihan objektiivisesti todettuna kyse oli vapaista markkinoista, joilla amerikkalaisostajat saivat valita autonsa lukuisista vaihtoehdoista. Ja näiden olosuhteiden vallitessa amerikkalaisostaja päätyi yhä useammin japanilaisiin autoihin, koska ne olivat monessa suhteessa heille yksinkertaisesti parempia kuin amerikkalaisautot. Pian japanilaisvalmistajat ja myöhemmin korealaisvalmistajat alkoivat myös valmistaa ja jopa suunnitella amerikkalaisille autoja Amerikassa.

Huhujen ja väitteiden taltuttamiseksi Toyota ja General Motors päätyivät lopulta solmimaan herrasmiessopimuksen, jonka puitteissa amerikkalainen autoteollisuus saisi uuden mahdollisuuden kokeilla siipiään vastineeksi Japanin markkinoilla. Näin syntyi automalli nimeltä Toyota Cavalier.

Keskinkertainen suoritus siroja japanilaisia varten

Vuonna 1996 alkaneeseen hurjaan Japanin valloitukseensa General Motors valitsi Chevroletin ja sen amerikkalaisten keskuudessa ihan hyvällä tahdilla myyneen sedan/coupé -mallin Cavalierin, jonka kolmatta sukupolvea oli valmistettu vuodesta 1995, ja joka kesti lopulta vuoteen 2005, jolloin seuraajamalli Chevrolet Cobalt näki päivänvalon.

Chevy Cavalier sai siis Japanissa Toyotan merkin keulalleen, ja sitä sai myydä Toyotan myyntiketjuissa, yli tuhannessa liikkessä Japanin markkinoilla. Tämä oli valtava kädenojennus ja etuoikeus mille tahansa ulkomaiselle autolle Nousevan auringon maassa. Tämän lisäksi Toyota Cavalier myytiin totta kai japanilaisittain oikeanpuoleisella ohjauksella varustettuna.

Pakettiin kuului ilman muuta niin ikään se, että Toyota hoiti Cavalierin markkinoinnin kotimaassaan. Toyotan vuoden 1996 lehdistötiedote Cavalierista löytyy edelleen Internetin ihmeellisistä syövereistä. Toyota kertoo tiedotteessa täysin avoimesti jo otsikkoa myöten auton olevan amerikkalaisvalmisteinen. Lisäksi siinä muun muassa kehutaan, että "auton kulutuslukemat ovat lupaavia suhteellisen isoon moottorikokoon nähden." Cavalieria myytiin 2,4-litraisella bensiinirivinelosella. Tiedotteessaan Toyota lupaa myös, että "polkimet ja istuimet on huolellisesti säädetty niin, että ne sopivat japanilaisten keskimäärin pienempään fyysiseen olemukseen."

Kaikista ponnisteluista ja Toyotan uhkaavasti piilokuittailun rajaa lähestyneestä lehdistötiedotteesta huolimatta todennäköisyydet tai todellisuus eivät ikinä olleet Toyota Cavalierin menestyksen puolella. Cavalieria oli tavoite saada myytyä japanilaisille 20 000 kappaleen vuositahtiin, mutta lopulta neljän vuoden aikajänteellä edes 40 000 auton rajaa ei saatu rikki. Vertailun vuoksi pelkästään Toyota Cavalierin ensiesittelyvuonna 1996 USA:ssa myytiin reilusti yli 250 000 Chevrolet Cavalieria.

Vuosien varrella iso määrä Toyota Cavaliereja on varmasti päätynyt romuttamolle, mutta jo ennen romutusikää ilmeisen huomattava määrä näitä piilo-Letukoita päätyi myös kolmansien osapuolien kautta vientiin Japanista pois. Erityisen looginen loppusijoituspaikka Cavalierille oli Australia, jossa paitsi Toyotan ja GM:n tuotteita rakastetaan, on myös Japanin tapaan vasemmanpuoleinen liikenne. Ehkä Toyotan ja GM:n olisi alun perinkin pitänyt alkaa viemään Toyota Cavalieria myös Australian markkinoille?

Joka tapauksessa Toyota Cavalierin tapaus osoitti omalta osaltaan sen, ettei japanilaisten ja amerikkalaisten autonvalmistajien epätasaiselta näyttävä kilpailuasetelma ole logo- tai nimiasia, vaan ennen muuta tuoteasia.

Chevroletia ei nähty Tokiossa edes Toyotan logoilla varustettuna.

Amerikkalaisilla ja japanilaisilla autonostajilla on kasapäin eroavaisuuksia, mutta heillä on myös yhtäläisyytensä. Molemmissa maissa autoihin ja autoiluun suhtaudutaan intohimoisesti, ja siksi molemmat niistä ovatkin urheiluautojen luvattuja maita. Jos onnistuu bongaamaan Chevroletin Tokiossa, kyseessä on hyvin todennäköisesti Chevrolet Corvette. Japanissa Corvettelle on ollut niin paljon kysyntää, että Chevrolet on tehnyt useita Corvetten erikoismallisarjoja vain sikäläisiä markkinoita varten.

Lähteet: Motor1 USA, Toyota, Chevrolet, Time Magazine