Nimi muutettu: meillä myytävä Toyota Land Cruiser on tehty sekoittamalla työkalua ja luksusmaasturia

Toyota-konsernin autoja myydään kaikkialla maailmassa, ja ne taipuvatkin eri markkina-alueiden tarpeista riippuen moneen. Hyvä esimerkki tästä on Land Cruiser J150, eli nimi muutettuna Lexus GX.

Toyota Land Cruiser ei ole varsinaisesti automalli, vaan eri malleista koostuva perhe. Meillä Länsi-Euroopassa Land Cruiserin nimellä kaupataan itse asiassa ison Land Cruiserin (nykyään J300) pikkusiskoa, joka muilla markkinoilla tunnetaan nimellä Land Cruiser Prado (J150), ja jota muuten myydään Afrikan markkinoilla pelkkänä Pradona. Jotta kuviosta saadaan vielä vähän vivahteikkaampi, on Lähi-idän, Afrikan ja Australian puolella edelleen myynnissä vuonna 1984 esitelty J70, jolle on tätä nykyä löytynyt sopiva tuotantopaikka Portugalista.

Myös Toyota-konsernin luksuspuolesta vastaava Lexus on lyönyt lusikkansa Land Cruiser -soppaan. Se on jo 1990-luvulta lähtien valmistanut isoa Land Cruiseria aateloituna LX:nä ja 2000-luvun alusta myös Pradoa GX:n nimellä. Hintojen lisäksi muutkin yksityiskohdat erottavat samalla tuotantolinjalla valmistuvat Lexukset Toyotan rinnakkaismalleista. Niihin kuuluvat isot vapaastihengittävät V8:t, jotka pitävät autot tehokkaasti EU-alueen ulkopuolella.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Land Cruiserin lexustaminen

Ensimmäinen Lexus GX esiteltiin vuonna 2002, samana vuonna sisarmallinsa J120-sarjan, eli kolmannen sukupolven Land Cruiser Pradon kanssa. Prado jakoi – kuten nykyäänkin – vielä astetta ronskimmaksi viritetyn 4Runnerin kanssa saman alustan, perustuen tikapuurungolle ja rautajousille. Yhtäläisyys on sitä luokkaa, että muun muassa akselivälit ovat täysin samat. Aivan suoraan tätä ratkaisua ei kuitenkaan kelpuutettu luksusversio GX:ään, joten sille täytyi luoda omat systeemit. Tärkein niistä on rautajouset taka-akselilla korvaava ilmajousitus.

Ensimmäisen polven GX:n tarkka mallimerkintä oli GX 470, missä luku tuli ihanan loogisesti moottorin iskutilavuudesta. Lexuksen 4,7-litrainen V8-bensiinimoottori oli reilusti suurempi kuin mikään millään markkinoilla Land Cruiser Pradoon saatavilla ollut voimanlähde. Se oli myös aina 5-vaihteisella automaattivaihteistolla varustettu.

Näkyvissä osissa ulkona ja sisällä erot Pradoon eivät olleet kovin tajunnanräjäyttäviä. Ulkona suurin muutos tuli keulaan, jossa maski, puskuri ja ajovalot kokivat pienehkön muutoksen Lexuksen mallistoa yhdistävään suuntaan. Myös takavalot olivat hieman erilaiset, ja vaikutelma oli muutenkin jonkin verran laadukkaampi pienien kromiyksityiskohtien ja korinväristen osien suuremman osuuden kautta. Sisällä muutokset olivat vielä rajoittuneempia, sillä siellä autosta koitettiin tehdä Lexus ainoastaan ratin keskiön logolla sekä erilaisilla jalopuusomisteilla ja nahkaverhoiluilla. Tällaista oikomista ei Lexukselta oltu totuttu näkemään, ja sitä eivät kaikki asiakkaat purematta nielleet, niin kuin tulemme jutun edetessä huomaamaan.

Uusia ideoita pöytään

Edellä mainituista seikoista huolimatta Toyota esitteli GX:ssä aikanaan myös aivan uutta teknologiaa. KDSS eli Kinetic Dynamic Suspension System (suomeksi kineettis-dynaaminen jousitus) on järjestelmä, joka vapauttaa ja jäykistää kallistuksenvakaajat hydraulisesti sitä mukaa, ollaanko epätasaisessa maastossa vai maantiellä. GX:n jälkeen fiksu järjestelmä otettiin pian käyttöön myös isossa Land Cruiserissa, ja sen saa myös meikäläiseen versioon.

GX:n toinen eli nykyinen sukupolvi näki päivänvalon vuonna 2009 osana J150-mallin ensiesittelyä. J150 perustuu edelleen 4Runnerin alustalle. Tämä tarkoittaa, että strategiset mitat akseliväliä myöten ovat lähes tulkoon ennallaan. Kuten iänikuinen sanonta kuuluu, hyvää ei kannata muuttaa huonoksi, ja Land Cruiser Prado on toiminut tällaisena konseptina kaikin puolin hyvin. Sen sijaan GX:n kohdalla nikotusta aiheuttivat Lexuksen liian vähäiset eroavaisuudet Toyotaan nähden. Niin sisällä kuin ulkona näkyviä eroja oli jopa vielä edellissukupolvea vähemmän. Voimalinjana nähdään useimmilla markkinoilla ainoastaan uudempi 4,6-litrainen ahtamaton V8-bensiini (= GX 460) kuusivaihteiseen automaattiin yhdistettynä. Autoa myydään sellaisilla markkina-alueilla, joilla henkilöauton polttoaineenkulutus on lähinnä yhdentekevä sivuseikka. Meikäläisillä pumppuhinnoilla GX tuntuisi varsinaiselta bensarosvolta.

Vastaus yllä mainittuihin asiakaspalautteisiin saatiin vuonna 2013, kun GX:ään tehtiin facelift. Sen yhteydessä esimerkiksi ajovalojen, puskureiden, maskin muotoa muutettiin aikaisemmasta reilusti persoonallisempaan suuntaan. Brändäys puri heti asiakkaisiin: GX:n myynti jopa tuplaantui sen myötä joillain markkinoilla. Vuonna 2019 ilme täsmentyi vielä kertaalleen, ja auto noudattelee nyt Lexuksen monisärmäistä L-finesse-muotokieltä niin täydellisesti, kuin 2,4-tonninen maasturijärkäle vain voi. Nyt myös sisätilat edustavat enemmän Lexusta.

Kuten alusta alkaenkin, Lexus GX:n on tarkoitus olla yhtä lailla maastokelpoinen auto kuin sen sisarmallinkin, kun taas astetta pienempi RX on selkeästi enemmän katupainotteinen. Maastoajoa avustetaan kovasti teknologian keinoin, mutta samalla kyllä auton arvokkaamman puoleiset ulkoverhoukset saavat välttelemään kovia paikkoja – näin taitaa olla ihan kaikkien ylellisten maastureiden kohdalla.

Työkalua ja Lexusta

Useita Toyotan maasturimalleja kasataan Taharan tehtaalla Japanissa. Tehtaan J150-mallin tuotantolinjalla syntyvät Land Cruiser Pradot ja GX:t sekä tietenkin myös niihin perustuvat Länsi-Euroopan Land Cruiserit. Linjalta peräkkäin valmistuvia autoja laivataan maailman joka kolkkaan. Tärkein ulospäin näkyvä eroavaisuus meikäläisen Land Cruiserin ja muualla myytävän -Pradon välillä on vararenkaan sijoittelu. Ensimmäisessä se sijaitsee tavaratilan alla, kuten Lexuksessa, jälkimmäisessä maasturimaisemmin takaluukussa. Varustelu on hyvinkin maakohtaista, mutta lähtökohtaisesti meillä päin myytävät autot ovat siltäkin osin lähempänä GX:ää.

Lexus GX on tehty ensisijaisesti Lähi-idän, Euraasian ja Pohjois-Amerikan markkinoille. Esimerkiksi Persianlahden maissa tämän autoluokan menekki on sen verran suurta, että GX:ää kannattaa myydä rinnakkain Pradon kanssa, kun taas Yhdysvalloissa saatavilla on ainoastaan Lexus.

J150:n voidaan hyvällä syyllä tokaista olevan melkoinen kameleontti. Vuonna 2009 esiteltynä se on kuitenkin jo varsin ikääntynyt, ja seuraa pian isosiskoaan sukupolvenvaihdokseen. Toyotalla on menossa varsinainen uudistusputki pitkän linjan nelivetomalliensa kohdalla, ja ensi vuonna merkin on määrä esitellä Land Cruiser Pradosta uusi painos. Samalla uusiksi menee myös Lexus GX, jossa on ennakkotietojen mukaan isosiskonsa, piakkoin tulevan LX:n, tavoin aikaisempaa enemmän Lexusta.