Muistatko nämä kaikki 12 sukupolvea? – Toyota Corolla 60 vuotta

Toyota Corollaa on 60 vuodessa myyty useita kymmeniä miljoonia kappaleita ja määrä kasvaa edelleen. Corolla tunnetaan maailman myydyimpänä autona ja sitä on tuotettu jo 12 sukupolvessa.

Kysytpä sitten keneltä tahansa, Toyota Corollan tietää jokainen. Toyota Corollaa onkin myyty vuodesta 1966 asti yhteensä yli 57 miljoonia kappaletta. Kulttimaineessa olevia Corollia valmistetaan tätä nykyä 14 tuotantolaitoksessa 11 eri maassa, joten luku tulee yhä kasvamaan tulevaisuudessa.

Corollat voidaan jakaa 12 sukupolveen, joista ensimmäinen aloitti mallin menestyksekkään tarinan 1960-luvulla. Viimeisin sukupolvi sai alkunsa vuonna 2019. Corollan pitkä menestys pohjautunee sen kohtuullisena pidettyyn hintaan ja laatuun. Erityisesti käytetyistä autoista puhuttaessa Corolla mainitaan usein kestävänä ja edullisena vaihtoehtona, jonka perässä hakuvahteja kannattaa viritellä.

Corollan tarina alkoi 1960-luvun Japanista, joka eli tuolloin voimakasta nousukautta. Väkiluku kasvoi ja kaupungit levittäytyivät laajoille esikaupunkialueille. Toyota haistoi auton omistamisen kysynnän olevan kasvussa ja kehitti kasvaviin tarpeisiin vastaavan Corolla-mallin. Mallille rakennettiin oma tehdas, jonka tuotannossa oli Toyotan mukaan erittäin tiukat laatukriteerit: jokaisen auton oli saavutettava kokoonpanon jokaisessa vaiheessa vertailutasoa parempi keskimääräinen pistemäärä.

1966–1970 – mitä Corolla tarkoittaa?

Niin sanottu ensimmäisen sukupolven Corolla eli auton alkuperäinen malli suunniteltiin Toyotan mukaan ”kansanautoksi”. Malli esiteltiin Tokion autonäyttelyssä vuonna 1966 ja se lanseerattiin Japanissa saman vuoden marraskuussa. Corolla-nimi tulee latinan kielestä ja sillä tarkoitetaan kukan kauneimpana osana pidettyä terälehtien muodostamaa kruunua.

Alkuperäinen malli oli kaksiovinen sedan, joka oli varustettu 1,1-litraisella 60 DIN-hevosvoiman koneella. Vuonna 1967 mallisto laajeni nelioviseen sedaniin sekä farkkumalliin. Vuonna 1968 mallistoon lisättiin urheilullisempi Corolla Sprinter fastback coupé, jossa oli lattialle sijoitettu nelivaihteinen manuaalivaihteisto, ensimmäistä kertaa japanilaisessa autossa. Lisäksi siihen kuului levyjarrut, erilliset etuistuimet, monipisteturvavyöt ja kaksinopeuksiset pyyhkijät.

Vain kolmessa vuodessa Corollasta tuli Japanin myydyin auto.

1970–1974 – miljoona myytyä autoa

Samalla, kun Japanin automarkkinat kävivät kuumana ja Corolla ylitti miljoonan myydyn auton rajan, esiteltiin vuonna 1970 taas uusi Corolla. Tähän mallistoon lisättiin kaksiovinen coupé ja ensimmäinen täysiverinen urheilumalli – 1,6 litraisella ja 115 DIN-hevosvoimaisella koneella varustettu fastback levin.

Toisen sukupolven Corollan uudistuksiin kuuluivat muokattu jousitus, uudet voimalinjat ja korkeat etuistuimet integroiduilla pääntuilla. Corolla sai myös AM/FM-stereoradion, ilmastoinnin, tuulilasin pesimet, suuremman 45 litran polttoainesäiliön ja takaovien lapsilukot.

Tämän sukupolven Corollia valmistettiin 2,4 miljoonaa kappaletta.

1974–1979 – ”täydellinen perheauto”

Kolmannen sukupolven Corollan oli tarkoitus olla täydellinen perheauto, jossa panostettiin turvallisuuteen ja mukavuuteen. Corollan vienti ylitti 300 000 auton vuosirajan ja asema oli 1970-luvulla jo hyvin vakiintunut markkinoiden keskiössä.

Uudet päästömääräykset pakottivat uudenlaisten moottoreiden kehittämiseen, ja Toyota kehittikin pakokaasukatalysaattorin osaksi järjestelmäänsä. Kolmannen sukupolven Corolla-malli oli ensimmäinen tuulitunnelissa suunniteltu, jonka seurausta oli sen aerodynaamisempi ja kulmikkaampi kori.

Melua ja värinää vähennettiin, hallintalaitteet keskitettiin, kojelauta pehmustettiin ja passiivista turvallisuutta parannettiin esimerkiksi hätälukittuvilla turvavöillä. Valikoimaan lisättiin muutamia malleja, kuten monikäyttöisyyttä ja urheilullisuutta yhdistänyt liftback. Niin sanotun kolmannen Corolla-sukupolven tuotanto ylitti 3,75 miljoonaa.

1979–1983 – ylellisempien mallien kysyntä kasvoi

Kansainvälinen öljykriisi teki polttoainetaloudellisuudesta tärkeän tavoitteen ja Corollaa kehitettiinkin kaikilla osa-alueilla. Neljännen sukupolven Corolla oli ensimmäinen hammastanko-ohjauksella varustettu versio ja erityisesti sen ajo-ominaisuudet ja voimalinjat paranivat. Takalehtijousitus korvattiin kierrejousellisella monivarsituennalla.

Vuonna 1982 mallistoon tuli ensimmäinen dieselmoottori, 1,8-litrainen. Ulkoasussa korostuivat virtaviivaisuus, viisto keula ja korkea perä. Coupé ja liftback-malleihin tuli osissa taittuvat takaistuimet.

1983–1987 – etuvetoinen Corolla

Viides Corolla-sukupolvi esiteltiin toukokuussa 1983. Taustalla oli Corollan historian kokonaisvaltaisin malliuudistus, ja uusi malli suunnattiinkin nuoremmille kuljettajille. Ensimmäistä kertaa tietotekniikkaa oli hyödynnetty niin voimalinjojen, ohjausjärjestelmien kuin ulkomuotoilunkin kehittämisessä.

Etuvetoinen Corolla tuli markkinoille mahdollistaen sisätilojen ja mukavuuden kehittämisen, vaikka takavetoversiot säästettiinkin urheilullisemmasta mallista tykkääville. Saataville tulivat myös ohjaustehostin, keskuslukitus, sähköikkunat ja kattoluukku. Tähän sukupolveen kuului viimeinen etumoottorinen ja takavetoinen Corolla, AE86-coupé.

1987–1991 – leveä ja matala

Kuudennen sukupolven Corollaa leimaa sen leveä ja matala ulkomuoto, joka korvasi aikaisempien mallien suorat linjat pyöreämmillä. Nyt Toyota pyrki lisäämään laatua ja ylellisyyttä ja ylittämään asiakkaiden korkeat odotukset.

Korin digitaalinen optimointi vähensi melua ja värinää ja ilmanvaihto sääti lämpötilan lisäksi ilmanlaatua. Uutuuksina mallissa oli kallistussäädettävä ohjauspyörä, korkeussäädettävät turvavyöt ja kuljettajan istuimen ristiseläntuki. Kaikki mallit olivat lähtökohtaisesti etuvetoisia, mutta tarjolle tulivat myös ensimmäiset nelivetoversiot. Moottorivalikoimassa oli kuusi bensiinimoottoria ja yksi dieselkone. Moottoreiden tehot olivat 64–145 DIN-hevosvoiman välillä.

1992–1995 suurempi, nopeampi, turvallisempi ja hiljaisempi

Toyota halusi yhä parantaa Corollan hyväksi havaittuja ominaisuuksia ja julkistikin seitsemännen sukupolven Corollansa, joka oli Toyotan mukaan aikaisempia suurempi, nopeampi, turvallisempi ja hiljaisempi. Mallissa hyödynnettiin vuonna 1989 esitellyn Toyota Lexuksen kehitystyötä. Sedan-versio sai vaikutteita Lexus LS 400:sta.

Jousitus sovitettiin suurempiin mittoihin, vannekoko kasvoi 14 tuumaan ja kuljettajan turvatyynystä tuli vakiovaruste.

1995–2000 – oma malli Euroopan markkinoille

Toyota siirtyi maailmanlaajuisesta mallista Euroopan markkinoille erikseen suunniteltuihin versioihin, joiden kehityksessä olivat mukana eurooppalaiset muotoilutiimit. Täysimittainen paikallinen Corolla-tuotanto alkoi Euroopassa.

Ympäristöhuolet ohjasivat kahdeksannen sukupolven Corollan kehitystä ja autolla tavoiteltiin parempaa polttoaine- ja päästötehokkuutta sekä kevyempää kokonaispainoa. Huoltoja ja korjauksia yritettiin helpottaa omistuskustannusten pienentämiseksi. Ensimmäistä kertaa satelliittinavigoinnin sai lisävarusteena.

2000–2006 – uudet standardit

Toyotan mukaan yhdeksäs Corolla-malli katkaisi yhteyden menneeseen ja loi uuden vuosituhannen standardien mukaisen auton. Eurooppa oli Corollan keskeinen kohdemarkkina ja ulkomuotoiluun haluttiin saada nuorekkuutta ja hienostuneisuutta. Pienillä yksityiskohdilla, kuten uudella pohjalevyllä tai lasien, pilareiden ja katon saumattomalla yhdistämisellä, pyrittiin luomaan laadukasta ilmettä.

Euroopan mallistoon kuuluiva Iso-Britanniassa valmistetut kolmi- ja viisioviset viistoperät sekä Turkissa valmistetut sedan ja Corolla Verso -tila-auto. Common rail -ruiskutuksella varustettu D-4D-diesel sekä T Sport -mallin 1,8-litrainen VVT-i-bensakone kuuluivat yhdeksään voimalinjaan.

2007–2012 – Corolla vai Auris?

Kymmenennen sukupolven Corollana Toyota esittelee mallin, joka tunnettiin Euroopassa ja Japanissa kolmi- ja viisiovisena Auris-viistoperänä. Sedan säilyi Corollana ja osassa maailmaa myös muut versiot tunnettiin Euroopasta ja Japanista poiketen Corollana.

Nyt panostettiin sisätiloihin sisältä ulospäin -suunnitteluperiaatteen myötä. Vakiovarusteisiin kuuluivat ilmastointi, kallistettavat takaistuimet ja sähköinen ohjaustehostin.

Vuonna 2010 Toyota lanseerasi Auris Hybrid -viistoperän, joka oli ensimmäinen Euroopassa sarjavalmistettu Toyota-hybridi. Malli toi monipuolisen hybridivoimalinjan Euroopan automarkkinoille ja loi perustan Toyotan hybriditeknologian kasvulle.

2013–2018 – täyshybridi, diesel ja bensiini

Corolla, joka tunnettiin Euroopassa Auris-nimellä, uudistui kokonaisvaltaisesti. Tämä 11. sukupolvi sisälsi farkkumallisen touring sportin, joka oli ensimmäinen sitten kahdeksannen sukupolven. Käyttövoimina olivat täyshybridi, diesel ja bensiini.

Moottorien optimointi, painonsäästö ja aerodynamiikka paransivat taloudellisuutta ja päästöjä. Painonhallinnalla ja alustan säädöillä hiottiin ajodynamiikkaa. Yhdysvalloissa tätä mallia myytiin urheilullisella alustalla ja korjaussarjalla varustettuna nimellä Scion iM ja myöhemmin nimellä Corolla M.

2019 – kahdestoista sukupolvi

Kahdestoista Corolla-sukupolvi esiteltiin niin viistoperä-, touring sports- kuin sedan-mallisenakin. Näiden autojen tuotanto jatkui entiseen tapaan Iso-Britanniassa ja Turkissa. Alempi painopiste ja jäykempi kori paransivat ketteryyttä ja ajomukavuutta. Uusi kahden hybridin strategia tarjosi hatchback ja touring sports -asiakkaille 1,8- ja 2,0-litraiset hybridijärjestelmät tehokkuuden tai suuremman suorituskyvyn painotuksella.

Ensimmäistä kertaa tarjolle tuli kilpailumenestyksestä ammentava GR Sport -varustetaso. Vuodesta 2018 lähtien Euroopan Corolla-perheeseen on liittynyt myös Corolla Cross -SUV.

Intohimoisesti Corollaan suhtautuvien iloksi Toyota kertoo Corollan tarinan jatkuvan. Tämä pitänee paikkansa, koska viimeksi vuonna 2025 Toyota julkaisi uuden Corollan, Toyota Corolla Concept -konseptiauton, Japan Mobility Showssa. Kolmastoista sukupolvi taitaa siis kolkutella oven takana.

Lähde: TOYOTA