Päihdekuskit eivät välttämättä jää lääkärien haaviin ajoissa

Alkoholin tai unilääkkeiden käyttö voi salakavalasti aiheuttaa riippuvuutta.

Alkoholin käyttö tai unilääkkeiden käyttö voi alussa olla maltillista, mutta elimistö tottuu ja annosmäärät tai pitoisuudet nousevat. Tämä voi johtaa siihen, että aineiden riippuvuus kehittyy vähitellen. Väsymykseen myös totutaan.

Kaikki nämä tekijät vaikuttavat ajokykyyn.

– Kun läheiset ovat huolissaan päihteiden tai lääkkeiden käytöstäsi, on aika lähteä hakemaan apua. Se on ikävä realiteetti, että päihteiden käyttäjä välttää kontakteja terveydenhuoltoon, vaikka läheiset ovat jo tilanteesta huolissaan, Tyksin eli Turun yliopistollisen keskussairaalan Ajopolin apulaisylilääkäri Marja Huuskonen taustoittaa.

Alkoholi- ja huumeriippuvuus on suoraan este ajoluvalle tieliikennelain mukaan. Kun tämä todetaan, lääkärillä on ilmoitusvelvollisuus, ja hoitajalla ilmoitusoikeus tehdä ilmoitus poliisille. Huuskonen kertoo, että on tyypillistä, että jälkikäteisessä onnettomuustutkinnassa tulee selville, että kolarin aiheuttajakuljettajalla on ollut samanaikaisesti sekä päihdesairaus ja mielenterveyssairaus.

Moni ei tule ajatelleeksi, mitä riskitekijöitä voi olla omaan ajokykyyn vaikuttamassa.

– Väestön riskitekijöistä keskeisimmät ovat hoitamattomina lihavuus, korkea verenpaine, diabetes ja korkeat kolesteroliarvot sekä hoitamaton uniapneatauti. Lisäksi kuljettajan omaa ajokuntoa alentavat säännöllinen päihteiden käyttö, tupakointi, väsyttävien lääkkeiden käyttö sekä riittämätön unimäärä ja liikunta, Huuskonen luettelee.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ilmoitusvelvollisuus vuonna 2004

Suomessa lääkäreille tuli vuonna 2004 ilmoitusvelvollisuus potilaan heikentyneestä ajokyvystä. Sittemmin ilmoitusvelvollisuuden aikarajaa tiukennettiin vuonna 2016 ja vuonna 2018 myös sairaanhoitajille tuli ilmoitusoikeus päihtyneestä ilmoittamiseen.

Ilmoittavatko lääkärit havaitsemastaan potilaan heikentyneestä ajokyvystä riittävän varhaisessa vaiheessa eteenpäin esimerkiksi poliisille?

– Valitettavasti tätä ilmoitusvelvollisuuden toteutumista on vielä varsin vähän tutkittu, tutkimuksia aiheesta on kyllä tulossa, Huuskonen kertoo.

Huuskosen mukaan ilmoitusvelvollisuudella on kuitenkin ilmeisesti ollut myönteistä vaikutusta osana liikenneturvallisuustyötä ja ilmoituksia tehdään tuhansia vuosittain.

– Lääkärikunta itse uskoo näin myös ja toivoo, että sairaimmat kuljettajat eivät ajaisi liikennevirrassa. Iäkkäiden onnettomuudet ovat jo vähentyneet Onnettomuustietoinstituutin mukaan. Iäkkäät myös itse luopuvat ajamisestaan.

Terveyshuollolla ei kontaktia

Huuskosen mukaan on kuitenkin hälyttävä kehityssuunta, että Onnettomuustietoinstituutin tutkinta-aineistojen mukaan on lisääntyvästi itselleen ja muille ajokyvyltään vaarallisia kuljettajia, joihin terveyshuollolla ei ole välttämättä lainkaan kontaktia.

– Poliisin valvontaresurssien lisääminen parhaiten vähentäisi tätä ryhmää. Toki parannettavaa on vielä psykiatristen potilaiden hoidossa ja sen selvittämisessä, kuinka itsetuhoisuutta voitaisiin vähentää liikenteessä, Huuskonen erittelee.

Hän pohdiskelee Suomen promillerajaa, onhan muutamissa naapurimaissa sallitun raja tiukempi: Virossa nolla promillea, Ruotsissa 0,2 promillea.

– Ajokulttuurin höltymiseen eli alkoholin vaikutuksen alaisena rattiin käymiseen on omiaan vaikuttamaan, että yhden oluttuopin verran voi ottaa ja lähteä ajamaan, ei pelkoa kiinni jäämisestä, Huuskonen toteaa.

Hän myös tähdentää, että päihderiippuvuus on sairaus ja sitä voidaan hoitaa, kunhan potilas itse tulee osalliseksi.

Mikä on Ajopoli?

Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) Ajopoli on perustettu vuonna 2015. Poliklinikkaverkosto koostuu nyt yli 40 liikennelääketieteeseen perehtyneestä erikoisalojen asiantuntijoista. Ajopolin perustehtävä on antaa konsultaatiopalveluita vaativissa ajoterveyskysymyksissä ja kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia arvioimaan ajoterveyttä yhteneväisesti.

Poliklinikalla tutkitaan niitä kuljettajia, joiden ajoterveydessä on useita samanaikaisia sairauksia, tiloja tai vammoja, joiden perusteella yhden yksittäisen erikoisalan tai kollegan olisi vaikea tehdä päätöstä ajokorttiryhmän terveysvaatimusten täyttymisestä.

Ajopolin vastaanotolla tutkitaan näköarvot ja näkökentät, tehdään neuropsykologinen tutkimus ja lisäksi lääkärin/hoitajan vastaanotto. Kokonaisvaltainen arvio tehdään, kun pohditaan esimerkiksi ammattiajoluvan palautusta ja hakua.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kuljettajaa ja läheisiä kuullaan

Vaativat tapaukset ratkaistaan moniammatillisessa raadissa, jossa on aina edustus sen mukaan mitä sairauksia tai häiriöitä tutkittavalla on. Kuljettajaa kuullaan, samoin hänen läheisiään – ajo-oikeus koskettaa koko lähipiiriä.

Erikoissairaanhoidon klinikka voi myös pyytää lisätutkimuksia sairaalatasolla esimerkiksi vireyden selvittämiseksi ammattikuljettajalla, mutta myös käytännön ajokokeilla. Ajolupa on myös työkyvyn kannalta keskeinen ja yhteistyötä tehdään etenkin työterveyshuoltojen kanssa.

Yhteistyötä tehdään nykyään myös Kuopion ja Oulun Ajopolien ja Helsingin ajoraadin kanssa. Ajopolit ovat keskenään verkostoituneet ja yhteisiä liikennelääketieteellisiä tutkimushankkeita on suunnitteilla.

Valtakunnallisesti konsultaatiot toteutuvat yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden mukaisesti. Näille alueille on keskitetty alueen vaativin erikoissairaanhoito. Tuleva ajokorttilausuntojen lakimuutos ei koske Ajopoleja.

Vuonna 1976 perustettu Suomen Liikennelääketieteen yhdistys tukee liikennelääketieteen koulutusta ja koordinoi Lääkäriliiton liikennelääketieteen erityispätevyyskoulutusta. Huuskosen mukaan erityispätevyyksiä on Suomessa vielä liian vähän, työterveyslääkäreiden koulutus liikennelääketieteen osaajiksi on nyt toteutumassa yhteistyössä Työterveyslaitoksen erikoistumisohjelmassa ja ammattiliikenteen liikennelääkärien määrässä tapahtuu suuri parannus tulevina vuosina.

– Ammattikuljettajien kannattaa kääntyä aina oman työterveyshuoltonsa puoleen, lääkäriin menoa ei pidä pelätä ajokortin menetyksen vuoksi. Kaikkien ammattiliikenteessä toimivien mahdollisuutta yhdenvertaisiin palveluihin kehitetään.

– Ajoissa hoidettu terveys pidentää ajouraa myös eläkevuosiksi, tämä havainto on tehty Ajopolilla, Huuskonen tähdentää.

Milloin ajokielto määrätään?

Poliisi voi määrätä ajokiellon sanktiona vaikkapa rattijuopumuksista tai muista liikennerikkomuksista. Nämä ajokiellot ovat määräaikaisia. Poliisin määräämän ajokiellon pituuteen vaikuttaa se, mikä vaikutus ajokiellolla on henkilön toimeentuloon ja välttämättömään liikkumiseen.

Poliisi voi määrätä kuljettajan ajokieltoon terveydentilan perusteella käytännössä kahdesta syystä: lääkärin ilmoituksen perusteella tai omien valvontahavaintojensa perusteella. Poliisin terveysperustein määräämä ajokielto on aina voimassa toistaiseksi. Lääkärien on ilmoitettava poliisille muista kuin tilapäisistä (yli 6 kuukautta) ajoterveyden puutteista ajokieltoon määräämistä varten. Lääkäritkin voivat tätä lyhyempikestoisissa tilanteissa kieltää kuljettajaa ajamasta, mutta varsinainen ajokielto se ei ole.

Ihmisten elämänhallinta on voinut luisua jo syviin vesiin ja se näkyy myös liikenteessä. Osa päihdeongelmaisista kuljettajista ajaa ilman ajo-oikeutta, eikä siten ajokieltojen pidentäminen tai alkolukot yksin ratkaise ongelmia.