Poliisi ja lääkäri: alkolukko vaikkei rattijuoppo sitä itse haluaisi!

Onnettomuustilastojen perusteella alkolukko olisi asiantuntijoiden näkemyksen mukaan syytä säätää pakolliseksi toistuvasti rattijuopumukseen syyllistyneelle.

Rattijuoppous on vakava uhka liikenneturvallisuudelle – niin humalassa törttöilevan autoilijan itsensä kuin kanssakulkijoidenkin kannalta.

Onnettomuustietoinstituutin vuosia 2016–2020 koskeva päihderaportti tarkastelee 748:aa moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamaa kuolonkolaria. Näistä onnettomuuksista 36 prosenttia oli päihtyneen kuljettajan aiheuttamia. Näissä onnettomuuksissa kuoli kaikkiaan 321 henkilöä, joista 253 oli päihtyneitä ajoneuvojen kuljettajia.

Rattijuoppousongelman ehkäisyyn olisi saatava ryhtiä vaatii asiantuntijakaksikko eli poliisiylitarkastaja Pasi Rissanen ja liikennelääketieteen emeritusprofessori, erikoislääkäri Timo Tervo yhteisessä ulostulossaan. Kaksikko on kirjoittanut aiheesta artikkelin, joka julkaistiin Turun Sanomissa.

Kirjoittajista Timo Tervo on pitkän linjan ajoterveyden asiantuntija ja Pasi Rissasen vastuualueena poliisihallituksessa on liikenneturvallisuus.

Alkolukko pakolliseksi!

Asiantuntijakaksikko kiteyttää näkemyksensä selkeästi: onnettomuustilastojen perusteella alkolukko olisi syytä säätää pakolliseksi toistuvasti rattijuopumukseen syyllistyneelle.

Poliisi määrää alkolukolla valvotun ajo-oikeuden alkoholirattijuopumuksesta tai törkeästä rattijuopumuksesta epäillylle, jos ajokiellon saanut sen itse haluaa. Toinen vaihtoehto on määräaikainen ajokielto.

Asiantuntijoiden vahvan näkemyksen mukaan alkolukolla valvottu ajo-oikeus tulisi ottaa käyttöön kaikille alkoholirattijuopumukseen syyllistyneille, eikä vain silloin, kun rattijuopumuksesta tuomittu sitä itse pyytää.

”Esimerkiksi tietyn ajokieltoajan jälkeen ajo-oikeus palautuisi alkolukolla valvottuna”, kaksikko linjaa.

Ajokieltoa jopa 5 vuotta

Alkoholirattijuopumuksesta kiinni jääneen autoilijan ajokiellon pituus riippuu humalatilan syvyydestä ja siitä, onko kiinni jäänyt autoilija ensikertalainen vai uusija.

Kuten Moottori aiemmin Katso rangaistustaulukko: rattijuopumus rapsauttaa jopa 5 vuoden ajokiellon -otsikon alla kertoi, ajokielto voi olla varsin pitkäkestoinen.

Ajokiellon pituuden määrittelyyn vaikuttaa moni tekijä. Ajokiellon pituus riippuu ensinnäkin siitä, onko kiinni jäänyt autoilija ensikertalainen vai uusija.

Ensikertalainen on kuljettaja, joka ei edeltävän 5 vuoden aikana ole syyllistynyt rattijuopumukseen, törkeään rattijuopumukseen, törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen tai vaarallisten aineiden kuljetusrikokseen.

Lääkäreillä velvollisuuksia

Moottori kertoi aiemmin siitä, kuinka poliisi tekee kuljettajan ajokykyä ja ajoterveydentilaa koskeva arviointia ja valvontaa niin liikennevalvonnan kuin moninaisten muiden hälytystehtävien ja tutkintatehtävien yhteydessä.

Asiantuntijat tähdentävät, että ajoterveyden valvonnassa lääkärin tehtävänä on puuttua alkoholin liikakäyttöön ja sen aiheuttamiin liitännäissairauksiin – sekä turvata potilaan terveys ja ajokunto.

Timo Tervo muistuttaa, että lääkäri on velvollinen tekemään ilmoituksen poliisille, jos ajo-oikeuden perusteet eivät täyty. Ilmoituksen poliisille alkoholiriippuvuudesta saa tehdä myös sairaanhoitaja.

Lääkäri voi lausunnossaan poliisille ehdottaa potilaalle alkolukon käyttämistä ollessaan epävarma potilaan kyvystä pidättäytyä päihtyneenä ajamisesta.

Ja jos autoon asennetaan alkolukko, riittää se täyttämään ajoterveysvaatimukset alkoholiriippuvuuden osalta.

Kiinnijäämisriski heikohko

Asiantuntijat tuovat myös esiin tutkimustietoa, jonka mukaan kuolonkolarin aiheuttaneista rattijuopoista 34 prosenttia oli saanut onnettomuutta edeltäneen viiden vuoden aikana vähintään yhden rangaistuksen rattijuopumuksesta.

Kiinnijäämisriski ei ole kummoinen.

”On esitetty arvioita, että yleisesti rattijuopoista noin puolet olisi uusijoita. Rattijuoppo voi ajaa noin 220 kertaa humalassa ennen kiinnijäämistään.”

Näillä kohennuksin!

Kaksikko esittää nykyjärjestelmän tehostamista seuraavin keinoin:

• Vaikka alkolukko estää vain alkoholia nauttineen ajamista, se saattaa vähentää asianomaisen alkoholin käyttöä, joten pakollisella alkolukolla saataisiin huomattavia terveyshyötyjä ja edistettäisiin liikenneturvallisuutta.
• Osalle rattijuopumukseen syyllistyneistä alkolukon asennuskulut saattavat olla merkittävä menoerä, sillä henkilö kustantaa alkolukon itse. Olisi pohdittava tähän yhteiskunnan taloudellista tukea: hyödyt ovat todennäköisesti kuluja suuremmat.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Onnettomuustietoinstituutti Lähteet: Onnettomuustietoinstituutti / päihderaportti, Turun Sanomat

a:5:{i:0;s:6:"137246";i:1;s:6:"133235";i:2;s:6:"137248";i:3;s:4:"6869";i:4;s:6:"137574";}