Runkoverkkoasetus kirvoitti 191 lausuntoa – suunnitelma närästää muun muassa vientiteollisuutta

Runkoverkkoasetuksella on tarkoitus säätää valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluvista maanteistä ja rautateistä. Asetuksen tavoitteena on varmistaa runkoverkkoon kuuluvien maanteiden ja rautateiden muuta tie- ja rataverkkoa korkeampi palvelutaso.

Lausuntokierrokselta lokakuussa palannutta asetusta tarkastellaan vielä saatujen lausuntojen pohjalta, Liikenne- ja viestintäministeriö kertoo.

Määräaikaan mennessä lausuntoja annettiin kaikkiaan 191 kappaletta. Lopullinen asetus on tarkoitus antaa loppuvuodesta 2018.

Liikenne- ja viestintäministeriön luonnostelema runkoverkko perustuu olemassa oleviin valtion maanteihin ja rautateihin. Kokonaisuus on hahmoteltu yllä olevaan kuvaan. Maanteiden runkoverkosta suunnitellaan kaikkaan 4 333 kilometrin mittaista. Päätieverkon pituudeksi lasketaan tällä hetkellä 13 330 kilometriä.

Rataverkosta runkoverkoksi ehdotetaan 3 169 kilometrin osuutta 5 962 kilometrin kokonaisuudesta.

Verkon määrittelyn kriteereinä ministeriö on käyttänyt liikennemääriä, alueellista saavutettavuutta ja kokonaisuutta. Lisäksi määrittelyssä on otettu huomioon EU-rahoitukseen liittyvä TEN-T -ydinverkko. Määrittelyssä on huomioitu sekä nykytilanne, että ennusteet tulevasta kehityksestä.

Lausuntokierroksen runsas anti, joka on luettavissa lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelussa, kertoo osaltaan, että muokattavaa riittää vielä viimeistelyvaiheessakin.

Runkoverkon valmistelu käynnistyi ensimmäisen kerran LVM:n työryhmätyönä jo vuonna 2004.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Luonnoksessa maanteiden runkoverkkoon kuuluisivat maantiet

Valtatie 1 Helsinki – Turku (tieosat 3 - 36)
Valtatie 2 Helsinki – Pori (tieosat 2 - 51)
Valtatie 3 Helsinki – Tampere – Jalasjärvi (tieosat 101 - 228)
Valtatie 3 Laihia – Vaasa (tieosat 246 - 252)
Valtatie 4 Helsinki – Lahti – Jyväskylä – Oulu – Keminmaa (tieosat 102 - 426) – Rovaniemi – Inari (tieosat 428 - 553)
Valtatie 5 Lusi – Mikkeli – Kuopio – Iisalmi – Kajaani (tieosat 113 - 306)
Valtatie 6 Koskenkylä – Kouvola – Imatra – Joensuu (tieosat 116 - 350)
Valtatie 7 Helsinki – Vaalimaa (tieosat 1 - 42)
Valtatie 8 Turku – Pori (tieosat 103 - 202)
Valtatie 8 Ytterjeppo – Kokkola (tieosat 319 - 404)
Valtatie 9 Turku – Tampere – Jyväskylä – Kuopio – Joensuu (tieosat 101 - 325 ja 327 - 353)
Valtatie 12 Rauma – Tampere – Lahti – Kouvola (tieosat 101 - 232)
Valtatie 15 Kotka – Kouvola (tieosat 1 - 8)
Valtatie 18 Seinäjoki – Laihia (tieosat 1 - 10)
Valtatie 19 Jalasjärvi – Seinäjoki – Ytterjeppo (tieosat 1 - 23)
Valtatie 25 Hanko – Mäntsälä (tieosat 2 - 36)
Valtatie 29 Keminmaa – Tornio (tieosat 1 - 3)
Kehätie 40 Turun kehätie (tieosat 1 - 6/1900 m)
Kehätie 50 Kehä III (tieosat 3 - 8)

Autoliitto korostaa pitkäjänteisyyttä

Autoliiton mukaan tiestön ylläpito ja kehittäminen edellyttävät pitkäjänteistä rahoitusta ja tiestön luokittelua sen merkityksen sekä riittävän palvelu- ja rahoitustason määrittämiseksi. Maanteiden runkoverkolla on keskeinen merkitys henkilö- ja tavaraliikenteelle.

Palvelutason tavoitteena koko runkoverkolla tulee olla vähintään 100 km/h ja moottoriteillä 120 km/h nopeusrajoitukset. Tavoitteena tulisi olla runkoverkon kehittäminen nelikaistaiseksi tieksi tai laadukkaaksi ohituskaistatieksi koko runkoverkon alueella.

Kaupunkiseuduilla runkoverkon palvelutason tavoitteena tulee olla paikallisesti ja osana runkoverkkoa sujuvuuden varmistaminen ja matka-aikojen lyhentäminen.

Korjausvelan pitkäjänteinen poistaminen koko tieverkolla edellyttää laaja poliittista sopimusta asiassa, Autoliitto muistuttaa lausunnossaan.

Unohtuiko vientiteollisuus?

Turun kauppakamarin julkaiseman näkemyksen mukaan runkoverkkoasetus jopa vaarantaa suomalaisen vientiteollisuuden, sillä siihen ei ole otettu mukaan Turku–Toijala-rataa, jonka sisällyttämistä runkoverkkoon pidetään välttämättömänä vientiteollisuudelle.

Yara, Neste ja Meyer muistuttavat, että rataosuus on tärkeä muun muassa yrityskolmikon raaka-ainehuollolle, puolivalmisteiden kuljetukselle ja telakan junarahdille.

Edellä mainittujen yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on lähes 10 miljardia euroa, ja ne työllistävät suoraan noin 13 000 työntekijää ja lisäksi merkittävän määrän alihankintaketjujen kautta, joten näkemys saa painoarvoa taakseen myös lukujen valossa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Luonnoksessa rautateiden runkoverkkoon kuuluvat rataosuudet

Helsinki – Turku
Helsinki – Riihimäki
Riihimäki – Tampere
Tampere – Seinäjoki
Seinäjoki – Vaasa
Seinäjoki – Oulu
Oulu – Kemi
Kemi – Rovaniemi
Oulu – Vartius
Tuomioja – Raahe
Helsinki – Lahti
Lahti – Kouvola
Kouvola – Kotka / Hamina
Kouvola – Lappeenranta
Luumäki – Vainikkala
Lappeenranta – Joensuu
Imatra – Imatra raja
Iisalmi – Ylivieska
Kouvola – Kuopio
Kuopio – Kontiomäki
Jyväskylä - Pieksämäki
Jyväskylä – Äänekoski
Tampere – Jyväskylä
Riihimäki – Lahti
Tampere – Rauma
Kokemäki – Pori
Kemi – Tornio

Kaupunkibulevardit vastatuulessa?

Ilta-Sanomien mukaan maanteiden osalta runkoverkkoasetus merkitsisi tienhoidollisten toimien ohella maankäyttörajoituksia, jotka toteutuessaan saattaisivat vaikuttaa esimerkiksi Helsingin kaupunkibulevardisuunnitelmiin.

Runkoverkko toisi tullessaan myös muuta uutta. Ilta-Sanomien mukaan runkoverkolle tuotettaisiin tulevaisuudessa sää- ja kelitietojen osalta jatkuva, aika- ja paikkaresoluutioltaan tarkkaa tilannekuvaa, josta hyötyisivät monet toimijat.

Onnettomuustietoinstituutti OTI huomauttaa, että valitut tieosuudet ovat nykytilassa turvallisuuden kannalta varsin eri tasoisia ja että useiden runkoverkkoon valittujen tieosuuksien turvallisuutta voidaan vielä parantaa erilaisin rakenteellisin ratkaisuin.

Sanottavaa myös satamien osalta

Tarkennuksia kaivataan myös satamien osalta. Esimerkiksi Helsingin Satama Oy:n mukaan maan merkittävimmän liikennevolyymejä ja kansainvälisiä liikenneyhteyksiä ei ole luonnosessa otettu huomioon kylliksi.

Lausunnon mukaan Helsingin satamista ei ole osoitettu yhteyttä maantien ja rautatien runkoverkkoon, näinollen TEN-T- ydinsatama ei ole yhteydessä TEN-T-ydinverkkoon eikä Suomen suurin yleissatama satamanosineen ole yhteydessä valtakunnalliseen runkoverkkoon.

Runkoverkolla on tarkoitus luoda edellytyksiä uusien palveluiden kehittymiselle sekä varmuutta matka- ja kuljetusketjujen toimivuudelle eri puolilla maata. Kaikilta osin tavoite ei tunnu toistaiseksi toteutuvan.

Lopullinen asetus on tarkoitus antaa loppuvuodesta 2018, mutta annettujen lausuntojen vaikutuksesta tai työn valmistumisesta ei ole kerrottu tarkemmin ainakaan toistaiseksi.

Lähteet: Liikenne- ja viestintäministeriö, Ilta-Sanomat, Lausuntopalvelu.fi, Turun Kauppakamari Kuvituskuvat: Moottorin arkisto

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy