Sähköautoilija: luvassa latauksen korttimaksut ja hinnoittelun selkeytys

Uusi huhtikuussa voimaan tuleva EU-asetus tuo merkittäviä ja kuluttajaa auttavia muutoksia sähköautojen julkisiin latausjärjestelyihin.

Sähköautojen julkinen lataus on tuottanut autoilijoille myös harmaita hiuksia. Haasteina ovat olleet riittävän tiheä latausverkosto teiden varsilla, riittävän tehokkaat laturit, latauksen korttimaksamisen puuttuminen sekä kertalatauksen maksu ilman erillistä rekisteröitymistä.

Myös lataushinnoittelun läpinäkyvyys ja ennakoitavuus ovat olleet ongelma, joka on saattanut tuottaa yllättävän kalliita kilometrejä.

Ongelmat ovat EU-laajuisia, eikä Suomi ole ollut laisinkaan kehnoimmassa seurassa maiden välisessä vertailussa julkisen latauksen järjestelyissä, mutta se ei poista sitä, että julkisen latausta tulisi kehittää Suomessakin.

Nyt on luvassa parempaa.

Teholatausta 60 km välein

Ns. AFIR-asetus velvoittaa jäsenvaltioita varmistamaan, että TEN-T-ydinverkolle rakentuisi vuoden 2025 loppuun mennessä vähimmäistehovaatimukset täyttävää latausinfraa 60 kilometrin välein.

Suomessa näitä teitä ovat muun muassa Helsinki–Turku–Naantali, Helsinki–Tampere–Oulu ja Helsinki–Jyväskylä–Oulu -väylät.

Asetuksen tavoitteiden mukaisesti myös latauspisteiden yhteisteho nousee sähköautojen lisääntymisen vuoksi.

Latauskentän yhteiseksi tehoksi on määritelty vähintään 400 kW, ja ainakin yhdeltä latauspisteeltä tulisi saada lataustehoa ulos vähintään 150 kW. Latauskentillä tarkoitetaan aluetta, jolla on useita latausasemia.

Vuoteen 2027 mennessä latauskentän vaatimukset nousevat: vähintään 600 kW ja ainakin kahdelta latauspisteeltä ulos vähintään 150 kW.

Vaivattomampaa kertamaksamista

– Uuden asetuksen myötä palveluntarjoajien on edelleen helpotettava kertamaksamista tuoden latausasemille uusia maksutapoja ja esittävä lataustapahtuman hintakomponentit. Kuluttajille tämä näkyy selkeämpänä hinnoitteluna ja antaa kuluttajille nykyistäkin selvemmän käsityksen latauksen kustannuksista, Virran yhteiskuntasuhdejohtaja Eemil Rauma toteaa.

Autoilijan näkökulmasta on Rauman mukaan merkittävää, että asetus tuo mahdollisuuden maksaa kortilla regulaation voimaanastumisen jälkeen käyttöönotetuilla 50 kW tai tehokkaammilla latureilla.

Kaikilla uusilla AC-latauslaitteilla on myös oltava mahdollista maksaa ilman erillistä rekisteröitymistä.

Rauma taustoittaa, että maksuterminaalin lisääminen jokaiseen laturiin on latauspisteiden omistajille AC-laturien kohdalla suuri investointi. Virta on kehittänyt yhdessä Mastercardin ja WorldPayn kanssa Virta Payment Kiosk -maksukioskin, johon voidaan liittää kymmeniä latureita. Maksukioski voidaan jälkiasentaa jo olemassa oleville latauspisteille, ja se on hankittavissa kaikille Virran palveluun liitetyille latureille Euroopassa.

Korttimaksu Virran latureille 2025 mennessä

Rauman mukaan Virran tavoitteena on saada korttimaksu käyttöön kaikilla latauspisteillä vuoden 2025 loppuun mennessä.

– Luottokorttimaksu helpottaa ennen kaikkea matkailijoiden lataamista vierailla tai satunnaisesti käytetyillä latauspisteillä, kun ei tarvitse huolehtia, onko omassa kännykässä tarpeelliset sovellukset. Tämä asia on tunnistettu myös viranomaistasolla, sillä tarvetta korostetaan jo Liikenne- ja viestintäministeriön jakeluinfraohjelmassa, Rauma sanoo.

Mikä ihmeen AFIR-asetus?

EU julkaisi viime syksynä AFIR-asetuksen (Alternative Fuels Infrastructure Regulation), joka luo yhteiset puitteet sähköautojen latausalalle ja edistää liikenteen sähköistymistä. Asetus astuu voimaan 13. huhtikuuta 2024. Suomessa asetuksen tuomat lakivaatimukset menevät valtioneuvoston käsittelyyn toukokuussa. Liikenne- ja viestintäministeriö on jo pyytänyt lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta, https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=8e2b94f6-bcf1-40da-8385-0a03579b8a8c

jolla säädettäisiin uusi laki liikenteen vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta.

Jakeluinfra-asetuksen tarkoituksena on ”edistää vähäpäästöisiin ja päästöttömiin käyttövoimiin siirtymistä kaikissa liikennemuodoissa varmistamalla riittävän tiheä ja laaja vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfrastruktuuri ja sen käytettävyys kaikkialla EU:ssa. Lisäksi tavoitteena on varmistaa infrastruktuurin täysi yhteentoimivuus ja se, että käyttäjille on tarjolla kattavat tiedot ja käyttäjäystävälliset maksuvaihtoehdot.”

Taustalla heinäkuinen linjaus

Euroopan unionin neuvosto hyväksyi heinäkuun lopulla 2023 niin sanotun AFIR-asetuksen, jonka taustalla on Euroopan parlamentissa hyväksytty tavoite vähentää liikenteen päästöjä ja lisätä kansalaisten mahdollisuuksia liikkua vaihtoehtoisten käyttövoimien avulla.

Kuten Moottori tuolloin tuoreeltaan uutisoi, liikenteen sähköistymisen edellytykset paranevat, sillä asetuksen mukaan pääväylien varsien latausverkosto tihenee ja kohenee.

Suomella noin 1,5 vuotta aikaa

Suomella on hieman yli 1,5 vuotta aikaa varmistaa latausinfrastruktuurin vaatimukset.

Virta muistuttaa, että suurteholatauskenttien käyttöönotto vie pitkän ajan. Latausala toivookin valtiovallalta nopeita ja tehokkaita toimia tavoitetason saavuttamiseksi yhdessä yritysten kanssa.

– Ilman toimivaa ja kattavaa latausverkostoa emme saavuta päästövähennystavoitteita, joiden seurauksena veronmaksajat joutuvat rahoittamaan päästöoikeuksien ostoja markkinoilta 300–1 200 miljoonan euron arvosta vuonna 2030. Viimeisimpien tieteellisten ja taloudellisten arvioiden mukaan sähkö on niin henkilöliikenteessä, jakeluliikenteessä kuin myös raskaammassa kalustossa kustannustehokas vaihtoehto polttomoottorille, olettaen latausinfran olevan kunnossa, Rauma korostaa.

Suomea kuultiin

Moottori kertoi aiemmin, että Suomi on kannattanut yhteisiä, kunnianhimoisia tavoitteita vaihtoehtoisten käyttövoimien infralle eri liikennemuodoissa. Suomea myös kuultiin EU-päätöspöydissä.

Liikenne- ja viestintäministeriön erityisasiantuntija Emmi Simonen avasi asetuksen sisältöä Moottorin uutisessa seuraavasti: ”Suomelle on ollut tärkeää, että sitovat velvoitteet tieliikenteen sähkölataustavoitteille huomioisivat harvaan asutut vähäliikenteiset alueet, joilla välimatkat ovat pitkiä.”

Simonen täydensi myös, että jäsenvaltio voi saavuttaa EU:n asettamat sitovat tavoitteet, ”vaikka asetuksessa määritellyillä vähäliikenteisillä alueilla latausinfran välinen välimatka olisi asetuksen lähtökohtaa jonkin verran pidempi tai latauskentän kokonaisteho puolittuisi.”

Mitä seuraavaksi?

Jakeluinfra-asetus on EU:n asetuksena suoraan kaikissa jäsenmaissa sovellettavaa lainsäädäntöä. Lausuntoja hallituksen esitysluonnoksesta on mahdollista jättää 10.4. asti. Asetuksen soveltaminen alkaa 13.4.2024.

Lähteet: Hallituksen esitys (LVM034:00/2023), liikenne- ja viestintäministeriö, Virta,

www.lausuntopalvelu.fi