Sähköautojen suurteholataukseen tukirahaa

Energiavirasto on tehnyt 9,5 miljoonan euron päätökset investointituen myöntämisestä sähköautojen suuritehoisille latauspisteille sekä vedyn tankkausasemille.

Energiavirasto on tehnyt päätökset, jonka perusteella jaetaan tukirahaa yli 500:lle sähköautojen suuritehoiselle latauspisteelle ja kahdelle vedyn tankkausasemalle.

Käynnissä oleva liikenteen käyttövoimamurros eli autoliikenteen sähköistyminen vaatii viraston näkemyksen mukaan, että latausverkoston on tihennyttävä ja teholatauksen yleistyttävä.

”Sähköisen liikenteen kehittämisen kannalta latauspisteiden määrän lisääntyminen ja latauspisteverkoston laajentuminen ovat keskeisessä roolissa”, kiteyttää Energiavirasto.

Suomessa on liikenteessä yli 53 000 täyssähköautoa ja 1 700 CCS-standardin mukaista latauspistettä. Yhtä täyssähköä kohden on siten 31 latauspistettä. Vuosi sitten latauspisteitä oli 36 kappaletta yhtä täyssähköautoa kohden.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

9,5 miljoonaa euroa

Investointitukea myönnettiin tällä tukikierroksella noin 9,5 miljoonaa euroa. Tästä potista lohkesi 8,3 miljoonaa euroa sähköautojen latauspisteille ja 1,2 miljoonaa euroa vedyn tankkausasemille. Tuki kattaa keskimäärin 35 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Tukiin liittyvä tarjouskilpailu järjestettiin keväällä 2023 ja se oli järjestyksessään seitsemäs liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien infrastruktuurituen kilpailukierros.

Latauspisteitä tulisi viraston näkemyksen mukaan saada erityisesti raskaalle liikenteelle, jossa ajoneuvokannan sähköistyminen on ollut hitaampaa kuin henkilöautoilla. Tässä kilpailutuksessa tukea myönnettiin 31 raskaan liikenteen latausaseman rakentamiseksi.

Autoliiton latausverkko tihentyy

Energiavirastolle jätettiin 157 tarjousta suuritehoisten latauspisteiden tuesta. ”25 yritystä sai hyväksytyn tukipäätöksen 511:n CCS-standardin mukaisen latauspisteen rakentamiselle. Latauspisteet rakennetaan 133:lle eri kiinteistölle”, kerrotaan viraston tiedotteessa.

Mukana tukia hakemassa ja saamassa on myös Autoliiton AL-lataus Oy, jonka latausasemia on tukipäätösten perusteella tulossa muun muassa Turkuun, Luumäelle, Lapualle, Pieksämäelle, Paraisille, Ranualle, Seinäjoelle ja Tervakoskelle.

Autoliitto on arvioinut, että julkisen latauksen saatavuus hidastaa käyttövoimasiirtymää.

Suomen suurin autoilijoiden etujärjestö on ollut huolissaan, kuten Moottori on uutisoinut, kuinka katuverkkojen kaavoituksessa ja rakentamista koskevassa päätöksenteossa mahdollistetaan julkisten latauspisteiden rakentaminen olemassa olevaan katuverkkoon.

AL-lataus Oy:n toimitusjohtaja Niila Rajala kertoi aiemmin, että Autoliiton tavoitteena on noin 20 latausaseman verkosto kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Rajala kertoo, että juhannukseen mennessä avautuvat latausasemat Forssaan, Iisalmeen ja Kangasalalle.

– Heinäkuussa avautuu kolme latauspistettä Ouluun, yksi Orivedelle, yksi Merikarvialle ja yksi Keminmaalle.

Moottori uutisoi aiemmin otsikon Autoliiton ensimmäinen sähköautojen latausasema avattiin Iittalassa alla, että Autoliiton latausverkoston on tarkoitus laajentua lähivuosina 80–100 latausaseman laajuiseksi, ja kattaa maantieteellisesti koko Suomi.

Teboilkin mukana

Tuen saajien joukossa on myös Oy Teboil Ab, jonka 16 latauspisteen rakentamista tuetaan 270 000 eurolla.

”Oy Teboil Ab on Suomessa huoltoasematoimintaa harjoittava yritys, jota Ulkoasiainministeriö ei ole asettanut Venäjän hyökkäyssodan seurauksena pakotelistalle. Tämän vuoksi Energiavirasto käsitteli myös Oy Teboil Ab:n tarjouksia tasapuolisesti ja riippumattomasti”, perustelee Energiavirasto.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vetyasemille 1,2 miljoonaa

Tuesta vedyn tankkausasemielle jätettiin kolme tarjousta, joista kaksi hyväksyttiin. Noin 600 000 euron hyväksytyn tukipäätöksen saivat Neste Markkinointi Oy ja P2X Solutions Oy. Asemat tullaan rakentamaan Vuosaaren satama-alueelle ja Vantaankoskelle.

Suomessa ei ole tällä hetkellä yhtään toiminnassa olevaa vedyn tankkausasemaa. Lähimmät toiminnassa olevat vedyn tankkausasemat sijaitsevat Ruotsissa ja Latviassa.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Lähde: Energiavirasto, Autoliitto