Suomi ei yllä tiekuolemien ehkäisyssä Ruotsin ja Norjan tasolle

Onnettomuusautot Mazda 323 ja Ford Mondeo peittyvät harjoituksen alkumetreillä savuun.

Tieliikenteessä kuolee Suomessa vuosittain yli 200 ihmistä, eikä kuolemien merkittävästä vähenemisestä näy merkkejä.

Poliisin tietoanalyytikko, dosentti Mika Sutela on Moottorin pyynnöstä tarkastellut liikennemääriä sekä tieliikennekuolemien määrien kehitystä eri pohjoismaissa – ja verrannut naapurusmaiden tilannetta Suomen tilanteeseen.

Vertailtavuus on luontevaa, onhan Norjan ja Ruotsin liikenneympäristö monilta osin varsin samankaltainen kuin Suomessa. Eri maista kerätyt liikenneturvallisuuden tilaa kuvaavat tiedot ovat sikälikin vertailukelpoisia ja kuvaavia, että luvut suhteutetaan kunkin maan asukaslukuun.

Tanskan luvut Sutela jätti tarkastelun ulkopuolelle, sillä maan tilanteesta ei saatu tähän yhteyteen riittävän vertailukelpoisia tietoja.

Jos Mika Sutelan keräämät tiedot kiteytetään yhteen virkkeeseen, se voisi kuulua: tulos ei liikenneturvallisuuden kehityksen näkökulmasta mairittele Suomea kuten Moottori uutisoi aiemmin otsikolla Suomi jää jälkeen pohjoismaista tiekuolemien ehkäisyssä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ruotsi vs. Suomi

Sutela on tarkastellut tietoja vuosilta 2019, 2020 ja 2021. Muutosprosentit on laskettu vuosien 2020 ja 2021 välillä.

Suomessa sattui noina kolmena vuotena 3,8, 4,1 ja 4,1 tieliikennekuolemaa 100 000 asukasta kohden. Kuolleita tilastoitui tarkasteluvuosina 211, 223 ja 225, kasvuprosentti kuolemissa vuosien 2020 ja 2021 välillä oli 1 %.

Vastaavat luvut vuosilta 2019 ja 2020 Ruotsista ovat 2,1, 2,0 ja 2,0 kuolemaa 100 000 asukasta kohden. Kuolleita tilastoitui tarkasteluvuosina 221, 204 ja 210, kasvuprosentti kuolemissa vuosien 2020 ja 2021 välillä oli 3 %.

Ruotsissa ajetaan määrällisesti enemmän

Vaikka tässä tarkastelussa Suomi näyttää pärjäävän Ruotsia paremmin, löytyy taustalta yksi selittävä tekijä, joka vie arviota toiseen suuntaan. Liikennemäärät kasvoivat vuosien 2020 ja 2021 aikana Ruotsissa selvästi Suomea enemmän ja Ruotsissa ylipäätään ajetaan enemmän.

Kun Suomessa ajettiin henkilöautoilla noina kahtena tarkasteluvuotena 39 100 ja 38 800 miljoonaa kilometriä, olivat vastaavat ajomäärät Ruotsissa 62 200 ja 63 900 miljoonaa kilometriä.

– Pohjoismaisessa vertailussa Suomessa tieliikennekuolemien taso on ollut verrattain korkea. Tuoreimpina tarkasteluvuosina kehitys Suomen ja Ruotsin välillä näyttää päällisin puolin myönteiseltä, mutta kuva muuttuu, kun tarkasteluun otetaan mukaan henkilöautoilla ajettujen kilometrien määrä, Sutela taustoittaa.

Norja luokan priimus

Norjassa sattui kolmena tarkasteluvuotena 2,0, 1,7 ja 1,5 tieliikennekuolemaa 100 000 asukasta kohden. Kuolleita tilastoitui noina kolmena tarkasteluvuotena 108, 93 ja 80.

Norjalle täytyy nostaa hattua, sillä kuolemien määrä on laskenut peräti 14 %!

Saavutus on merkittävä, eikä sitä selitä autoilun määrän muutokset kuten ajokilometrien väheneminen, sillä Norjassa ajettiin henkilöautoilla tarkasteluvuosina 35 500, 33 900 ja 35 100 miljoonaa kilometriä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Viesti päättäjille: lisää valvontaa

Mika Sutela on myös empiirisen rikosoikeustutkimuksen dosentti Itä-Suomen yliopistossa. Työkseen muun muassa liikennerikollisuustilastoja ja onnettomuustietoja analysoivalla Mika Sutelalla on viesti tieliikenteen valvonnasta – ja etenkin rahoituksesta päättäville tahoille.

– Suomessa olisi yksinkertaistettuna onnistuttava puolittamaan liikennekuolemat ja saatava tuhat poliisia lisää, jotta oltaisiin samassa porukassa Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa.

Mika Sutelan lähteinä vertailussa ovat olleet Tilastokeskus, Trafikanalys, Brotssförebyggande rådet: BRA ja Statistisk sentralbyrå.

Teksti: Marko Jokela Kuvituskuva: Moottorin arkisto

a:1:{i:0;s:6:"107455";}