Suomi liikenteen turvallisuudessa Euroopan valiojoukkoa

Suomessa on kyetty vähentämään tieliikennekuolemien määrää mutta savottaa on yhä, haasteina muun muassa päihdekuskit ja ylinopeudet.

Euroopan laajuinen vuosittainen liikenneturvallisuusraportti on suomalaisittain mairittelevaa luettavaa: olemme tieliikenteen turvallisuudessa edellä monia muita verrokkimaita Euroopassa.

29 prosentilla, kun Euroopan EU-maiden vastaava luku keskimäärin on 16 prosenttia. Tällä perusteella Euroopan liikenneturvallisuusneuvosto, European Transport Safety Council (ETSC) antoi Suomelle arvostetun vuotuisen palkinnon, jonka nimi on European Transport Safety Council’s Road Safety Prize for 2024.

Kuten Moottori palkintouutisen yhteydessä taustoitti, EU:n linjaama liikenneturvallisuuspolitiikka vuosille 2021–2030 sisältää kovia tavoitteita. EU:n pitkän aikavälin visiossa liikennekuolemien määrä lähenee nollaa vuonna 2050. Välitavoitteena on liikennekuolemien ja vakavien loukkaantumisten puolittaminen vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta.

Euroopan tieliikenteessä menehtyi viime vuonna 20 418 ihmistä. Edellisvuotta parempaan ei Euroopan laajuisesti juuri kyetty, sillä tieliikennekuolemien määrä väheni vain prosentin verran edellisvuoteen 2022 verrattuna.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mairittelevia mittareita

Suomi on monilla eri mittareilla eurooppalaisessa vertailussa tieliikenteen turvallisuudessa keskiarvon paremmalla puolen.

Euroopassa esimerkiksi sattui keskimäärin 46 tieliikennekuolemaa miljoonaa asukasta kohden vuonna 2023. Turvallisuus Euroopan teillä on kohentunut selvästi, sillä vuonna 2001 keskimääräinen suhdeluku oli 83 kuolemaa.

Tuoreimmassa vertailussa kirkkain tähti on Norja, jonka suhdeluku on 20 tieliikennekuolemaa/miljoona asukasta.

Seuraavina tulevat Ruotsi (20), Britannia (25), Tanska (26), Sveitsi (27) ja Malta (30) – jonka jälkeen tulee Suomi suhdeluvulla 33 tieliikennekuolemaa/miljoona asukasta.

Seuraavina ovat Saksa (34), Irlanti (35), Israel, Kypros ja Espanja (37), Hollanti (38) ja Slovenia (39).

EU:n keskiarvon eli 46 tieliikennekuoleman suhdeluvun alle pääsevät myös Belgia, Viro ja Itävalta.

Tilastossa perää pitävät Serbia (76), Romania (81) ja Bulgaria (82).

Ei niin hyvää, ettei…

Vaikka edellä eritelty luettelo mairitteleekin Suomea, on hyvä mieltää, että olemme muita Pohjoismaita perässä. Norja, Ruotsi ja Tanska ovat monessa suhteessa hyviä verrokkimaita, sillä liikenneolosuhteet ja liikenneympäristö ovat näissä maissa varsin samankaltaisia, joskin erojakin on: esimerkiksi talvi ei koettele tanskalaisia autoilijoita yhtä haastavasti kuin suomalaisia autoilijoita. Toisaalta Norjassa on paljon kapeita teitä ja jyrkkiä korkeuseroja, haasteita kummatkin liikenneturvallisuuden näkökulmasta. Ja Ruotsissa on Suomea enemmän turvallisuutta tuovia keskikaideteitä.

Suomen hallituksen tavoitteena on nolla liikennekuolemaa ja vakavaa loukkaantumista vuonna 2050. Tavoitteeseen pääsemistä tukee kaikkia liikennemuotoja koskeva liikenneturvallisuusstrategia (2022–2026), joka sisältää 103 liikenneturvallisuutta parantavaa toimenpidettä eri sektoreilla aina liikennevalvonnasta terveydenhuoltoon ja koulutukseen.

Suomen tieliikenteen merkittävä riskitekijä ovat rattijuopumustapaukset sekä sekakäyttäjät eli autoilijat, joiden veressä on ajokykyyn vaikuttavia huumeita tai lääkeaineita sekä alkoholia.

Liikenne- ja viestintä sekä sisäministeri Lulu Ranne (ps) tuo ETSC:n vuosiraportissa esiin, että myös ylinopeudet ovat yksi vakava liikenneturvallisuusuhka. Hänestä on tärkeätä, että liikenneympäristö ja nopeusrajoitukset ovat yhteensopivia. Sen lisäksi täytyy myös varmistaa, että autoilijat noudattavat nopeusrajoituksia.

Onnettomuustutkinta saa suitsutusta

ETSC:n palkitsemisperusteita olivat liikennekuolemien vähentäminen pitkäjaksoisesti sekä kansainvälisesti ainutlaatuisen liikenneonnettomuuksien tutkintatoiminta. Suomessa liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat kaikki kuolemaan johtaneet tie- ja maastoliikenneonnettomuudet.

Suomalainen liikenneonnettomuuksien tutkintamalli kiinnostaa kansainvälisesti. Onnettomuustietoinstituutti on voinut ETSC:n välityksellä kertoa onnettomuustutkinnan käytännöistä myös useiden muiden maiden viranomaisille.

– On ainutlaatuista, että meillä tutkitaan riippumattomasti kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet. Tiedon avulla voidaan suunnata liikenneturvallisuuden edistämistoimia tehokkaasti siihen, missä tarvetta on, Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari kertoo.

ETSC:n suomalaisjäseniä ovat liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Onnettomuustietoinstituutti ja Liikenneturva.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy