Tallinna – keskiaikaa maan alla ja päällä

Muurit, tornit ja tunnelit ovat kiehtovia käyntikohteita keskellä keskustaa.

Tallinnan vanhakaupunki on säilynyt hyvin – ja se on kiehtova matkailukohde, joka tarjoaa monenlaisia elämyksiä maan päällä ja alla.

Vanhakaupunki valittiin Unescon maailmanperintökohteeksi vuonna 1997.

Viron pääkaupungin vanhin osa jakautui aikoinaan Toompean mäellä sijainneeseen linnaosaan eli yläkaupunkiin sekä myöhemmin linnan ympärille muodostuneeseen alakaupunkiin, jonka asukkaat olivat porvareita, käsityöläisiä ja kauppiaita.

Tanskalaiset hallitsivat Tallinnaa Lyndanisen taistelusta eli vuodesta 1219 alkaen. Tallinnan nimen uskotaan tulevaan sanoista Taani linn, joka tarkoittaa tanskalaisten kaupunkia tai linnaa.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Maailmanperintökohde vuodesta 1997

1200–1500-luvuilla rakennettu Tallinna – entiseltä nimeltään Reval – on yhäti nähtävissä.

Raatihuoneentori on alkuperäisillä sijoillaan, ja keskeiset kadut kulkevat yhä samoin kuin ne kulkivat keskiajallakin, jolloin kaupungin pääväylä oli Pikk-katu. Keskiaikaista tunnelmaa luovat mukulakivikadut, vanhat kirkot, suojaisat sisäpihat ja suojamuurit sekä lukuisat tornit.

Tallinna kehityksen yksi merkkipaaluista oli vuosi 1248, jonka jälkeen Kaupunki pääsi mukaan eurooppalaisten kaupunkien Hansaliittoon. Se tiesi taloudellista vakautta. Suomessa ei tuohon aikaan ollut hansakaupunkeja.

Suomenlahden toisen puolen tärkeimmät kauppakaupungit eli Viipuri ja Turku olivat kooltaan ja kaupalliselta vilkkaudeltaan paljon pienempiä kuin Tallinna.

Tallinnan vaurautta vahvisti noin sata vuotta myöhemmin saadut tullioikeudet.

Euroopan vanhin apteekki

Ensimmäinen maininta torista on peräisin vuodelta 1313. Torin kulmatalon seinän vuosiluku 1422 puolestaan kertoo, että tässä yhä sijaitsee Euroopan vanhin yhtäjaksoisesti toiminut apteekki.

Keskiaikainen Tallinnaa suojaava muuri on nähtävillä monin paikoin: Munga- ja Müürivahe-katujen kulmassa hyvin, mutta kenties komeimmin Laboratooriumi-kadulla.

Puolustusmuurit kestivät

Maan alla avautuvat Tallinnan syntyhistoria, kehitys ja merkittävimmät sotatapahtumat 1200–1700-luvuilta. Ne ovat kunniakkaat, sillä puolustusmuurit kestivät sotatoimet läpi historian.

Ruotsin valta kuitenkin murtui Suuren Pohjan sodan (1700–1721) melskeissä, ja Tallinna siirtyi Venäjän keisarikunnalle. Taustalla oli kesällä vuonna 1710 Tallinnaan levinnyt musta surma eli paiserutto. Se oli heikentänyt rajusti kaupungin väestöä ja sotavoimia, joten kaupunki antautui taisteluitta.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Ylös puolustustorniin

Nousemme ylös jykevään keskiaikaiseen puolustustorniin (Kiek in de Kök).

Jyrkkä ja kapea kiviportaikko on kova paikka kehnojalkaisille. Jos kuitenkin kapuaa tornin huipulle asti, voi hengitystä tasailla ihailemalla näkymiä Toompean mäelle, alakaupunkiin ja satamaan.

Näkymiä on tarjolla, sillä tykeille täytyi olla ampuma-alaa jokaiseen suuntaan, josta vihollinen voisi lähestyä.

Bastioneilta toisille

Kaupungin puolustusjärjestelmään kuuluvilta bastioneilta eli linnaketorneilta toisille vievät maanalaiset käytävät avautuivat yleisölle vuonna 2007.

Käytävät olivat veden vallassa, joten niiden kunnostus on ollut mittava ponnistus.

Pakoon helteitä – ja miliisiä

Nykymatkailija voi paeta kesäkuumuutta tunneleihin syvälle katuvilinän alle, noin viiden asteen viileyteen. 1980-luvulla kosteissa tunneleissa miliiseiltä piilottelivat punkkarit ja muu vaihtoehtonuoriso. Ennen museointia tunnelit olivat vielä kodittomien ankea suoja.

Oppaan kertomana ja tunneleiden seinien vanhoista julisteista selviää, että 1950–1970-luvuilla

maan alla järjestettiin pakollisia väestönsuojeluharjoituksia, joihin olivat velvoitettuja myös koululaiset. Kaasunaamarin käyttö ja Kalasnikov-rynnäkkökiväärin kokoaminen ja purkaminen tulivat nekin lapsille tutuiksi.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Marko Jokela ja Roman Razinkov

Lisää Tallinnasta

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy