25.6.2024

Tienpiennarten niittotyöt parantavat liikenneturvallisuutta – ehkäisevät myös vieraslajien leviämistä

Kuva Ely-keskus

Kesän tienpientareiden niittotyöt edistävät liikenneturvallisuuden lisäksi myös luonnon monimuotoisuutta.

Tienpientareiden niittotyöt ovat jälleen käynnistyneet Uudenmaan ELY-keskuksen alueella. Niittotyöt ovat osa tienpidon huoltotöitä. Piennarten niittojen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta, edistää samalla tien vieressä olevien ojien toimivuutta ja ylläpitää ylipäätään siistiä liikenneympäristöä.

Niittojen merkitys liikenneturvallisuudelle on erittäin suuri.

– Erityisesti liittymissä kasvusto saattaa aiheuttaa vaaratilanteita, kun se muodostaa näkemäesteen. Siksi niitot ovat tärkeitä turvallisuuden kannalta. Haasteita niittotöihin liittyy erityisesti vilkkaasti liikennöidyillä teillä, joissa suuret liikennemäärät vaativat työn ajoittamista yöaikaan, ELY-keskuksen kunnossapitovastaava Henri Aaltonen sanoo.

– Etenkin kaarteissa, risteyksissä ja suojateiden lähellä riittävä näkyvyys on erittäin tärkeää. Kaikki jalan tai polkupyörällä liikkuvat mutta etenkin lapset hyötyvät myös hyvästä näkyvyydestä. Niitoilla ja vesakonraivauksilla tieympäristö saadaan pidettyä selkeänä, maanteiden kunnossapidon hankinnan asiantuntija MikaTerhelä Väylävirastosta sanoo.

Niittotyöt tienvarsilla tehdään koneellisesti traktoria sekä siihen liitettyä niittomurskainta käyttäen. Viimeistelytyöt, kuten kaiteiden alta niittäminen, tehdään trimmeröimällä.

Niittotyöt teiden varsilla ajoitetaan alueittain sekä hoitourakoittain. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla niitot aloitettiin kesäkuun alkupuolella, kun pohjoisemmassa osassa Uudenmaan Ely-keskuksen aluetta työt käynnistyivät myöhemmin kesäkuun aikana. Uudenmaan ELY-keskus vastaa liikenneasioista Uudenmaan, Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen maakuntien alueilla.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Teiden hoitoluokat huomioidaan

Tienpientareiden niittotöissä otetaan huomioon eri teiden hoitoluokat. Niittotöiden tavoitteena on vähentää väylänpidon ja liikenteen haittavaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle.

– Niitot toteutetaan taloudellisesti, ja mahdollisuudet räätälöidä tieosuuksien niittoajankohtia tienvarsikasvillisuuden kukkimisajankohtien mukaan ovat hyvin pienet. Muutamilla tieosuuksilla uhanalaisten kasvilajien säilymistä pyritään edistämään niittorajoituksilla. Vuosittain toistettu niitto lisää joka tapauksessa kasvillisuuden monimuotoisuutta, Aaltonen kertoo.

Tienvarsien säännöllinen niitto on ajan myötä luonut merkittävän määrän elinympäristöjä niitty- ja ketolajistolle, jopa uhanalaisillekin lajeille. Niitto ylläpitää myös näitä arvokkaita, perinnebiotooppeja muistuttavia elinympäristöjä.

Autoilijoilta pyydetään tarkkaavaisuutta

Autoilijoiden on tärkeää huomioida teiden varsilla liikkuvat niittokoneet. Autoilijan on tärkeää hiljentää nopeutta ja noudattaa erityistä varovaisuutta niittotöiden lähellä liikenneturvallisuuden varmistamiseksi. Ely-keskuksen puolelta niittotöitä valvovat projektipäälliköt sekä konsultit.

Tienvarsille on asettunut myös haitallisia vieraskasveja. Laajimmin teiden varsille on levinnyt komealupiini. Sen torjunnassa keskeistä on estää sen leviämistä uusille kasvupaikoille siemenistä ja sen vuoksi kukkivia lupiineja ei säästetä tienvarsiniitoissa. Vaarallisten jättiputkien esiintymät hävitetään erikseen, kun niitä niittojen yhteydessä havaitaan.

Väylävirasto ja Ely-keskus korostavat, että haitallisia vieraslajeja ei saa hävittää tienvarsilta ilman lupaa. Jos suunnittelee torjuntatoimia tiealueelle, on oltava yhteydessä valtakunnalliseen Liikenteen asiakaspalveluun, josta saa lisätietoa torjunnan toteutuksen edellytyksistä. Haitallisten vieraslajien poistaminen vaatii viranomaisen luvan ja voimassa olevan tieturvakortin.

Niittotöissä syntyy myös niittojätettä tienpientareille. Tienpientareiden siivoaminen kuuluu teiden kunnossapitourakoille, mutta urakoitsijat voivat antaa tehtävän esimerkiksi urheiluseuroille tai koululaisryhmille. Lisäksi vapaaehtoiset yksityishenkilöt järjestävät toisinaan siivoustalkoita.

Lähde: Väylävirasto, Ely-keskus

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat