Trumpin tullit iskevät Euroopan autoteollisuuteen

Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat ajautuneet uuteen kauppapoliittiseen yhteenottoon, kun presidentti Donald Trumpin hallinto iski 25 prosentin tullit eurooppalaisille autoille ja varaosille

Euroopan unioni on ajautumassa uuteen kauppapoliittiseen myrskyyn, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin hallinto on ottanut käyttöön 25 prosentin tullit EU:sta tuotaville autoille ja autonosille. Päätös uhkaa suoraan yhtä EU:n tärkeimmistä vientialoista – autoteollisuutta – ja sen vaikutukset voivat ulottua koko mantereelle.

EU:n vienti Yhdysvaltoihin on ollut pitkään vahvasti riippuvainen ajoneuvoista ja koneista. Vuonna 2023 koneet, mukaan lukien teollisuuslaitteet ja tietokoneet, muodostivat 14 % EU:n kokonaisviennistä, arvoltaan 801,2 miljardia dollaria. Ajoneuvot – autot, kuorma-autot ja muut kulkuneuvot – vastasivat 12,5 prosentista, tehden niistä toiseksi suurimman vientituoteryhmän.

Nyt tämä vienti on vaarassa.

"Vaikutus tulee olemaan valtava ja erittäin häiritsevä," sanoi Euroopan autovalmistajien liiton pääjohtaja Sigrid de Vries taannoisessa haastattelussaan PBS:lle.

"Tullit eivät ainoastaan nosta hintoja amerikkalaisille kuluttajille, vaan ne uhkaavat myös satojatuhansia työpaikkoja Euroopassa." – Varoittaa de Vries.

Saksan autoteollisuus on erityisen haavoittuvainen. Vuonna 2024 maasta vietiin 3,4 miljoonaa henkilöautoa, ja Yhdysvallat oli sen suurin yksittäinen markkina-alue. Mercedes-Benz, BMW ja Volkswagen ovat jo ilmoittaneet leikkaavansa talousennusteitaan ja varautuvansa tuotannon sopeuttamiseen. Esimerkiksi Audi lopettanee sen suosituimman mallin, Q5:n, myynnin Yhdysvalloissa, lisäksi Volvo aikoo lopettaa S90-sedanin tuonnin Kiinasta Yhdysvaltoihin ja auto poistunee koko valikoimasta matalan volyymin takia.

Monet valmistajat ovat yrittäneet kiertää tullit "varastoimalla" autoja Yhdysvaltoihin ennen tullien voimaantuloa. Tämä on johtanut lyhytaikaiseen vientipiikkiin, mutta asiantuntijat varoittavat, että kysyntä tulee laskemaan, kun hinnat nousevat ja kuluttajien ostovoima heikkenee. Lisäksi tullit ulottuvat komponentteihin, kuten moottoreihin, vaihteistoihin ja sähköjärjestelmiin. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Kanadassa valmistettu ja Yhdysvalloissa viimeistelty osa voi joutua maksamaan tullit kahteen kertaan – ensin osana komponenttia ja sitten osana valmista ajoneuvoa

Trumpin hallinto puolustaa päätöstä kotimaisen tuotannon ja työpaikkojen suojelulla. Valkoisen talon mukaan tullit voivat tuoda jopa 100 miljardia dollarin lisätulot vuosittain ja vauhdittaa yhdysvaltalaista autoteollisuutta.

Euroopan komissio on kuitenkin varoittanut, että tullit voivat johtaa vastatoimiin ja laajempaan kauppasotaan. EU:n kauppakomissaari Maroš Šefčovič on matkustanut Washingtoniin useita kertoja yrittääkseen neuvotella ratkaisua, mutta Trump on toistaiseksi pitänyt kiinni linjastaan.

Samaan aikaan EU:n vientirakenne osoittaa, kuinka keskeinen rooli autoteollisuudella on. Sähkölaitteet muodostavat 9,1 % viennistä, lääkkeet 6 %, mineraalipolttoaineet 4,7 % ja muovit 4,2 %. Mutta yksikään näistä ei ole yhtä riippuvainen Yhdysvaltain markkinoista kuin ajoneuvot.

Mikäli tullit jäävät pysyviksi, seuraukset voivat olla pitkäkestoisia. Pahimmillaan kyseessä on isku koko eurooppalaiselle teolliselle selkärangalle. Eurooppalaiset autonvalmistajat kärsivät jo nyt supistuneista sisämarkkinoista ja halvempien kiinalaisten sähköajoneuvojen aiheuttamasta uudesta kilpailusta. Autoteollisuuden ongelmat painaisivat Euroopan taloutta, joka ei kasvanut lainkaan vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Sisämarkkinat ja uudet liittolaiset keskiössä

Euroopan unioni tuskin aikoo jäädä passiiviseksi Trumpin uusien autotuontitullien edessä. Komissio on jo käynnistänyt neuvottelut tilanteen purkamiseksi, mutta samalla EU valmistautuu laajempaan strategiseen vastaukseen. Lisähaasteita varautumiseen tuo Yhdysvaltain alati nopeastikin muuttuva politiikka tullien suhteen.

Yksi keskeinen keino varautumiseen on sisämarkkinoiden vahvistaminen. Komissio suunnittelee uusia tukitoimia, joilla pyritään lisäämään eurooppalaisten autojen kysyntää kotimarkkinoilla. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sähköautojen ostotukien laajentamista, latausverkostojen nopeutettua rakentamista sekä vihreän siirtymän investointien kohdentamista autoteollisuuteen. EU:n sisämarkkinat ovat suuret – yli 440 miljoonaa kuluttajaa – mutta ne eivät ole yhtä dynaamiset kuin Yhdysvaltain markkinat. Kuluttajien ostovoima vaihtelee suuresti maiden välillä ja esimerkiksi Itä-Euroopan maissa uusien autojen kysyntä on edelleen rajallista.

Todennäköisesti EU pyrkii monipuolistamaan kauppasuhteitaan. Neuvottelut uusista vapaakauppasopimuksista Latinalaisen Amerikan, Kaakkois-Aasian ja Afrikan maiden kanssa ovat jo käynnissä. Tavoitteena on vähentää riippuvuutta Yhdysvaltain markkinoista ja avata uusia vientiväyliä eurooppalaisille ajoneuvoille ja teknologialle.