Tukholma – matkavinkit herkuttelijoille ja kulttuurinälkään

Ruotsin pääkaupunki on lähellä ja matkailuelämyksiensä puolesta niin runsas, että ei ole laisinkaan huono idea käyttää perillä aikaa enemmän kuin yhden päivän.

Tukholmassa on monia käyntikohteita, jotka risteilyvieraat saattavat päiväretkellä sivuuttaa tietämättään tai aikapulasta johtuen. Mutta jos suunnittelee matkan ennakolta ehtii moniaalle – ja jos yöpyy Tukholmassa yön tai kaksi, ehtii koluta monta kiinnostavaa kulttuurikohdetta, kauppaa ja elämyksellistä museota.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kauppahallien herkut ja tuoksut

Tukholmassa on lukuisia kauppahalleja, joissa voi ihmetellä ja maistella monenlaisia ruokatuotteita ja ostaa myös ruotsalaisherkkuja kotiinviemisiksi. Monille suomalaisille risteilyvieraille kenties tutuin kauppahalleista on Hötorgshallen, joka sattuu kätevästi etenkin Åhléns ja NK tavarataloihin tai Gallerian ja MOOD Stockholm ostoskeskuksiin suuntaavien shoppailuturistien reitille.

Norrmalmin Hötörgetilla sijaitsevasta kauppahallista voi ostaa myös monenlaista pikkupurtavaa, jotta jaksaa jatkaa kaupunkikierrosta. Tarjolla on myös kansainvälisiä ruokaherkkuja. Hallissa on myös kahviloita ja ravintoloita.

Östermalmshallen – iäkäs ja viehättävä

Kovin kaukana Hötorgetilta ei ole myöskään Östermalmshallen, joka on Tukholman kauppahallien kaunein. Tunnelma on viipyilevä ja rauhallinen, kahvilat ovat varsin kansoitettuja arkipäivinäkin. Paikka on ilmiselvästi monen kaupunkilaisen suosittu kohtauspaikka keskellä päivää.

Myymälöiden tiskit ovat houkuttavia ja koristeelliset puitteet näyttäviä. Hallista saa hyvän kokonaiskuvan yläparvelta, jossa voi ruokailla tai kahvitella.

Vanha ja perinteikäs kauppahalli on käynyt läpi mittavan kunnostuksen. Vuonna 1888 rakennettu Östermalmin kauppahalli avattiin uudelleen mittavan peruskorjauksen jälkeen keväällä 2020.

Södermalmilla sijaitsee puolestaan kaupungin nuorin kauppahalli Söderhallarna. Kauppahalli avautui vuonna 1992. Tarjolla on monenlaisia herkkuliikkeitä, ravintoloita ja kahviloita.

Stureplanilla sijaitseva Stockholms matmarknad on nimensä mukaisesti ruokakeidas, jonka valttina on laadukas ja kestävästi tuotettu liha, kala ja vihannekset.

Persoonallinen taiteilijakoti – Millesgården museum

Tukholman keskustasta matka metrolla Ropstenin asemalle ja sieltä edelleen bussilla perille Millesgårdeniin vie parikymmentä minuuttia. Se matka kannattaa tehdä, sillä perillä odottaa viehättävä, ja persoonallinen taiteen ystävien ja esteetikkojen matkailukohde.

Millesgården sijaitsee Lidingössä Värtänin satama-aluetta vastapäätä lahden toiselle rannalla.

Ainutlaatuinen taidemuseo ja veistospuisto oli kuvanveistäjä ja monitaitaja Carl Millesin (1875–1955) koti ja työateljee. Paikka on myös ainutlaatuinen antiikkikokoelma ja

taidegalleria, jonka yhteydessä on museokauppa ja ravintola. Millesgårdenin vaihtuvat näyttelyt ovat esillä pääsisäänkäynnin taidehallissa.

Taiteilijan kodin rakensivat vuonna 1908 kuvanveistäjä Carl Milles ja hänen vaimonsa taiteilija Olga Milles. Kokonaisuus muistuttaa omalla tavallaan Hvitträskiä.

Rakennukset ja niiden edustan merinäköalat tarjoava noin 200 taideteoksen veistospuisto on avoinna ympäri vuoden.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Nordiska Museet ja suositun näyttelyn jatkoaika

Ruotsin suurin kulttuurihistoriallinen museo, Pohjoismainen museo, kertoo ihmisten arjesta ja juhlasta. Esillä on myös vaihtuvia näyttelyitä.

Nordiska Museetin Paris of the North – NK´s French Atelier 1902–1966 tarkoittaa syksyyn 2023 avoinna olevaa näyttelyä, joka sukeltaa kiinnostavasti naisten muodin maailmaan. Muotiluomuksia on 1900-luvun alusta aina 1960-luvulle asti.

Näyttely on ollut niin suosittu, että sen aukioloa on jatkettu alkuperäisestä suunnitelmasta vuodella.

Näyttelyn vetovoima perustuu muotiluomuksiin mutta ennen kaikkea niiden takana olevan käsityötaidon esittelyyn. Vaikkei tilaa ole liiaksi, on vaateiden ja eri muotivirtausten esillepano on tehty selkeästi ja kiinnostavasti.

Ohittamaton Vaasamuseo

Aivan ohittamaton käyntikohde Tukholman kävijöille on Vaasamuseo, enkä ole ainoa sinne monta monituista kertaa suunnannut. Museossa käy vuosittain yli 1,5 miljoonaa kävijää.

Museon valtit ovat eittämättömät: kiinnostava rakennusarkkitehtuuri, näyttävän historiallisen puualuksen esillepano, mukava ravintola ja kiinnostava museomyymälä. Kaikkein kiehtovinta museokierroksella on kuitenkin pohtia, miksi mahtavalle sota-alukselle saattoi käydä niin kehnosti. Miksi Vasa-laiva kallistui ja upposi ensimmäisellä matkallaan Tukholman satamassa 10. elokuuta vuonna 1628?

333 vuotta merenpohjassa nostajiinsa odottava sotalaiva nostettiin – vappujäynien aatelilla eli suomalaisten teekkarisukeltajien laivaan viemällä Paavo Nurmi -patsaalla varustettuna – vuonna 1961. Vasa-alus on maailman parhaiten säilynyt 1600-luvun laiva.

Opastettuja englanninkielisiä kierroksia on tarjolla useita kertoja päivässä. Äänioppaita on saatavana useilla eri kielillä.

Juhlien juhla ja Nobel-palkintomuseo

Ruotsalaisen Alfred Nobelin (1833–1896) elämäntyö ja sen tunnetuin seuraus eli Nobelin palkinnot saavat arvoisensa esillepanon Tukholman Gamla Stanissa sijaitsevassa Nobel-palkintomuseossa.

Kemisti, insinööri ja dynamiitin keksijä määräsi testamentissaan omaisuutensa käytettäväksi Nobel-palkintoja jakavan säätiön perustamiseksi – ja loppu on historiaa.

Suurmies kirjoitti testamentissaan, että hän halusi palkita niitä, jotka olivat tehneet suurimman hyvän ihmiskunnalle. Nobel-museossa palkinnon saajat ja heidän tarinansa heräävät henkiin.

Museossa on pysyvä näyttely ja vaihtuvia näyttelyitä. Uusi vaihtuvanäyttely Everlasting Life yhdistää tieteen, taiteen ja kulttuurihistorian ja esittelee erilaisia lähestymistapoja ikuisuuteen, valaisee aikamme kohtalokkaita kysymyksiä ja antaa toivoa tulevaisuudesta.

Yksi Ruotsin seuratuimpia televisiolähetyksiä on vuotuinen 1 250 hengen Nobel-juhla, jonka valmistelusta kerrotaan monin tavoin kuten kattauksien ja vieraiden juhlapukujen kautta. Museossa esillä oleva valokuvien ja elokuvien kavalkadi antaa kuvan siitä, miltä Nobel-festivaali on näyttänyt kautta aikojen. Ensimmäinen juhlatilaisuus järjestettiin jo vuonna 1901, jolloin Nobel-palkinto jaettiin ensimmäisen kerran.

Museo on siirtymässä nykyisistä ahtaista tiloistaan uuteen Nobel-keskukseen, joka valmistuu Slusseniin vuodeksi 2029.

Ruotsalaisten juhlien juhla on ollut sykähdyttävä kokemus myös arvovieraille. Elämyksen on sanoittanut muun maussa Wassily Leontief, taloustieteiden palkinnon saaja vuonna 1973, joka totesi: ”Tänään yksi näistä saduista toteutui; Ruokailen kuninkaan ja prinsessan kanssa kultaisessa salissa, jota ympäröivät heidän hovinsa armolliset naiset ja herrat.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kuninkaanlinnan kivijalan Livrutskammaren

Ehdoton oma suosikki Tukholmassa pitää majaa kuninkaanlinnan kivijalassa. Varsin huomaamaton sisäänkäynti voi olla hankalaa löytää, mutta etsintä kannattaa. Varuskamari on kooltaan pieni museo, joka kuitenkin jättää kävijälleen vahvan muistijäljen.

Esillä hovi- ja sotahistoriaa tyylikkäästi esiteltynä. Kuninkaanlinnan kellariholveissa voi ihastella lasivitriineissä upeita pukuja sekä loisteliaita vaunuja. Esillä on esimerkiksi myös paraatihaarniskoja, kuninkaallisten perheiden kokoelmiin kuuluvia aseita, täytetty sotahevonen ja Kustaa III:n naamiaisasu.

Teksti ja kuvat: Marko Jokela