Tyypillinen liikennekuolema: nuoren kuskin vakava ylinopeus ja humalatila

Nuoret kuljettajat näkyvät liikennekuolemien tilastoissa yliedustettuina. Joka viides kuollut on alle 25-vuotias.

”Nuori kuljettaja menehtyi auto-onnettomuudessa. Kyydissä olleet kaksi matkustajaa loukkaantuivat vakavasti. Ajokeli oli onnettomuushetkellä hyvä ja nopeusrajoitus 40 kilometriä tunnissa.”

Edellä annettu kuvaus kertoo tyypillisestä suomalaisesta liikennekuolemasta. Onnettomuuden taustalla on usein pyhä kolminaisuus: kova ylinopeus, nuori kuljettaja ja päihteet.

– Kun kevät koittaa ja aurinko paistaa, poliisin pitäisi antaa kelivaroitus, sanoo Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen Ylikomisario Timo Leppälä.

Kevät ja kesä ovat etenkin nuorten liikennekuoleminen kulta-aikaa. Kun lumet sulavat, alkaa kaasujalkaa polttaa. Silloin rytisee pelti, eikä vakavilta onnettomuuksilta vältytä.

Tieliikenne vie vuosittain yli 200 ihmishenkeä

Tieliikenteessä kuoli vuonna 2021 yhteensä 219 ihmistä. Näistä alle 25-vuotiaita on vajaa viidennes, vaikka nuoria on väestöstä vain noin yksitoista prosenttia. Riski kuolettavalle onnettomuudelle on siis moninkertainen muihin ikäryhmiin verrattuna.

Yleisimmin nuori menehtyy henkilöautossa, jonka kyydissä on muita nuoria. Tapauksille on tyypillistä myös se, että kuolleita tai vakavasti loukkaantuneita on useampia. Hyvin usein taustalla on myös alkoholi tai huumeet.

– Nuorten käyttäytymiselle tyypillistä on impulsiivisuus, heikko päätöksenteko ja ennakoinnin vähyys, listaa Poliisitarkastaja Heikki Kallio Poliisihallituksesta.

Nuorten onnettomuustilastossa näkyy tosin positiivistakin kehitystä, sillä alle 30-vuotiaiden liikennekuolemat ovat vähentyneet muita ikäryhmiä nopeammin vuodesta 2010 saakka. Tieliikenteessä menettää silti edelleen henkensä melkein 50 alle 25-vuotiasta.

– Jokainen näistä kuolemista on inhimillinen tragedia. Joku menettää lapsensa ja ystävänsä, huokaa Ylikomisario Timo Leppälä.

Erityisesti nuorten kuljettajien kuolemantapauksien ehkäisemiseksi tuli tehdä jotain, sillä elämän katkeaminen alkumetreillä on joka kerta tilanne, joka tulisi voida estää. Mikä siis keinoksi?

Lisää valvontaa yöaikaan

Poliisin keinovalikoimasta löytyy sekä valvontaa että ennaltaehkäisyä. Valvontaa kohdennetaan riskisyihin, eli nopeuden, päihteiden, keskittymistä häiritsevien laitteiden ja turvalaitteiden käytön valvontaan. Erityisesti valvontaa suoritetaan sellaisina aikoina ja sellaisissa paikoissa, joissa on paljon nuoria kuljettajia.

Käytännössä tämä tarkoittaa lisää valvontaa viikonloppuöihin ja kokoontumisajoihin. Erityisen tarkkailun kohteena ovat nuoret miehet, joista riskikuljettajia on arvion mukaan 10–17 prosenttia ikäryhmästä.

Erityisesti tähän riskiryhmään halutaan päästä kiinni rekisteröimällä toistuvia liikennerikkomuksia suorittavia kuskeja ja räikeimmissä tapauksissa takavarikoida kulkuvälineitä.

Varmasti tehokkaampi keino on kuitenkin vaikuttaminen, jonka ajatuksena on viestiä nuorille kuljettajille liikenneturvallisuudesta. Ajatuksena kertoa riskeistä, jotka liittyvät erityisesti ylinopeuteen ja päihteiden käyttöön.

– Aihe on vaikea, sillä liikenneturvallisuus ei ole nuorilla ihan ensimmäisenä asiana mielessä, toteaa Poliisiylitarkastaja Hannu Kautto.

Nuoren kuljettajan silmien avaaminen liikenneturvallisuudelle on luonnollisesti haaste, sillä riskien ymmärtäminen on vaikeaa. Moni kokee olevansa liikenteessä kuolemattomia.

Poliisin on resurssiensa puitteissa tarkoitus lisätä myös liikennevalistusta ja -kasvatusta muiden toimijoiden kanssa erityisesti toisen asteen oppilaille. Poliisiylitarkastaja Kautto peräänkuuluttaa myös vanhempien vastuuta asiassa.

– Vanhempien on ihan hyvä olla perillä siitä, miten ja kenen kyydissä nuoret liikkuvat.

Teksti ja kuvat: Tuomas Rajala