Uudet käyttövoimat, uudet liikennemerkit

Uudistuvassa tieliikennelaissa otetaan huomioon autojen tekninen kehitys.

Lakiluonnos uudeksi tieliikennelaiksi tuoreuttaa ja täydentää nykyistä vuodelta 1982 peräisin olevaa lakia monin osin – myös uusien vaihtoehtoisten polttoaineiden näkökulmasta. Nykyinen tieliikennelaki on näiltäkin osin pahoin vanhentunut, sillä ajoneuvot ja niiden käyttämät polttoaineet ovat kehittyneet huimasti 35 vuoden aikana. Kehitys vaatii lakimuutosten lisäksi uusia liikennemerkkejä.

Uudistuvan lain luonnoksessa on monia uusia tai uudistuvia liikennemerkkejä, jotka varsin suurella todennäköisyydellä toteutetaan.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Sähkö, vety ja kaasu

Uuden lakiluonnoksen liikennemerkeissä on otettu huomioon myös vaihtoehtoiset polttoaineet, sähköautojen lataus ja vähäpäästöisten autojen pysäköinti.

Neljä uutta merkkiä kertoisivat, mitä polttoainetta jakeluasemalta saa. Ne ovat: bensiini tai etanoli (G10.1), paineistettu maakaasu (G10.2), sähkö (G10.3) ja vety (G10.4).

Kumma kyllä, ehdotuksessa ei ole lainkaan otettu huomioon paineistettua biokaasua (CBG), jota saa useilta kaasuasemilta, joissa on tarjolla paineistettua maakaasua. Suomessa on myös erillisiä biokaasuasemia.

Sähköauton latauspaikka

Lisäkilvellä H22 osoitettaisiin ladattaville sähkökäyttöiselle ajoneuvolle tarkoitettu latauspaikka. Lisäkilpeä käytettäisiin yleensä merkin E2 (pysäköintipaikka) yhteydessä.

Vaihtoehtoisesti myös merkin C38 (pysäköinti kielletty) yhteydessä esimerkiksi lisäkilvellä ”Ei koske (sähköautojen latausta)”.

Vähäpäästöiset autot huomioon

Lisäkilvellä H12 (ajoneuvoryhmä) osoitettaviin ajoneuvoryhmiin lisättäisiin myös vähäpäästöinen auto H12.12.

Jos kielto, rajoitus, määräys tai sääntö ei koske lisäkilvessä ilmaistua ajoneuvoluokkaa, lisäkilvessä käytettäisiin tekstiä ”Ei koske”.

Vähäpäästöisellä autolla tarkoitettaisiin autoa jonka hiilidioksidipäästöt alittavat lisäkilvessä merkityn lukeman (g/km). Hiilidioksidipäästöllä tarkoitetaan ajoneuvoliikennerekisteriin merkittyä yhdistettyä hiilidioksidipäästöä eli kansan kielellä auton normikulutusta.

Hiilidioksidipäästö on suorassa suhteessa auton kulutukseen. Esimerkiksi litra dieseliä tuottaa hiilidioksidia (CO₂) 2 660 grammaa, litra bensiiniä 2 350 grammaa. Hiilidioksidipäästöt on mitattu vuonna 1996 käyttöön otetun NEDC-mittaustavan mukaan.

Koska nykyiset valmistajien ilmoittamat normikulutukset ja hiilidioksidipäästöt eivät enää ole kovin realistisia autotekniikan kehittymisen myötä, aikavälillä 2017–2020 otetaan käyttöön uusi, realistisempi WLTP-normimittaus.

WLTP-normi on uusi kansainvälinen yhteismitallinen tapa mitata kevyiden moottoriajoneuvojen pakokaasupäästöjä sisältäen myös CO₂-päästöt eli polttonesteen kulutuksen. Laboratoriossa mitattua WLTP-sykliä tullaan täydentämään liikenteessä ajettavin RDE-mittauksin (Real Driving Emissions).

Hallituksen esitys uudeksi tieliikennelaiksi on tarkoitus viedä eduskunnan käsiteltäviksi syksyllä 2017.

Teksti: Timo Turkula Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vanhentunut ja paikattu laki

Nykyistä lakia on paikattu monin asetuksin, mikä on tehnyt tieliikennelaista sekavan ja vanhanaikaisen nykyisen ja tulevaisuuden liikenteen vaatimuksiin.

Sääntelyä uudistamalla vastattaisiin paremmin perustuslain, kansainvälisten sopimusten ja EU:n lainsäädännön asettamiin vaatimuksiin. Tieliikenteen nopea tekninen kehitys ja automaatio otettaisiin voimassa olevaa lainsäädäntöä paremmin huomioon.

Aikaisemmin tieliikennelaki uudistettiin tiheämmin välein. Vuonna 1957 voimaan astunut tieliikennelaki korvattiin uudella jo vuonna1982 eli 25 vuoden kuluttua. Nyt uudistusväli on venähtänyt 35 vuoteen – tai sitäkin pitemmäksi ajaksi, mikäli uuden tieliikennelain voimaan tulo lykkäytyy ensi vuoteen.

Teksti: Timo Turkula