Uutta pintaa yli 3 000 tiekilometrille – tiestön nykykunnon ylläpito vaatisi enemmän

Tieverkon nykykunnon ylläpitämiseksi vaadittaisiin vuosittain noin 4 000 kilometrin mittaista päällystysohjelmaa. Päällystyksiin käytössä tänä vuonna 180 miljoonaa euroa.

Autoilijat tietävät mitä korjausvelka tarkoittaa käytännössä. Murtuneita päällystyksiä, ajossa täristävää rokonarpisuutta, yllättäviä painumia, urautuneisuutta, murtuneita teiden reunoja ja kuoppia sekä haalistuneita tieviivoituksia.

Kohennusta on kuitenkin luvassa ainakin tulevalle kesäkaudelle, jolloin teiden päällystyksiä voidaan sääolojen suosiessa tehdä.

Valtion teistä vastuullinen Väylävirasto kertoo, että kuluvalle hallituskaudelle on osoitettu tieverkon korjausvelan purkuun 520 miljoonaa euroa, josta vuonna 2024 saatiin käyttöön 250 miljoonaa.

Tällä europotilla päällystettiin maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä yhteensä noin 4 050 kilometriä.

Nyt luvassa on toinen hyvä vuosi peräkkäin, kun lisärahoitusta on käytössä 200 miljoonaa euroa, josta päällystämiseen käytetään 180 miljoonaa.

Korjausvelan kasvun hidastamista

Kuluvana vuonna käytetään kaiken kaikkiaan päällysteiden korjaukseen ja tiemerkintöihin käytetään 365 miljoonaa euroa. Väylävirastosta arvioidaan, että korjausvelan kasvua saadaan hidastettua vuonna 2025.

Korjausvelan vähentäminen vaatisi enemmän rahaa.

Vakaan rahoitustason jatkuvuus on Väyläviraston tärkeää niin tieverkon kunnon kuin koko alan toiminnan kannalta.

Väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta on tyytyväisillä mielin.

– Olemme erittäin tyytyväisiä lisärahoitukseen. Tavoitteemme yhdessä ELY-keskusten kanssa on päällystää tänä vuonna yhteensä yli 3 000 kilometriä maanteitä sekä kävely- ja pyöräilyväyliä.

Tieverkon nykykunnon ylläpitämiseksi vaadittaisiin vuosittain kuitenkin noin 4 000 kilometrin mittaista päällystysohjelmaa. Huonokuntoisia päällystettyjä maanteitä oli vuoden 2024 lopussa noin 10 200 kilometriä, mutta ilman lisärahoitusta määrä olisi ollut huomattavasti suurempi. Nyt lukema oli jopa hieman pienempi kuin vuotta aiemmin.

Anttila tähdentää, että viime vuoden tapaan päällystystöitä voidaan kohdistaa vilkkaimman tieverkon lisäksi myös muille, alueellisesti merkittäville teille.

– Lisäksi pystymme parantamaan teiden rakenteita pitkäjänteisesti, mikä on todella tärkeää.

Bitumin hinta määrää

Lopulliseen päällystyskilometrien toteumaan vaikuttavat oleellisesti sekä teiden rakenteille tehtävät parantamistoimenpiteet että asvaltin sideaineena käytettävän bitumin hinnan kehittyminen työkauden aikana. Myös sääolosuhteet ja esimerkiksi talven aikana syntyneiden päällystevaurioiden suuruusluokka vaikuttavat toteumaan. Päällystystyöt alkavat aikaisintaan vapun tienoilla.

Mitattu kuntotieto ratkaisee

Päällystyksiä tarvitaan Suomessa moniaalla, mutta millä perustein aina riittämättömät päällystysrahat vuosittain jaetaan eri teiden osalle?

– Kohteet valitaan kuntotietoihin perustuen, ja kaikkia kohteita ei siis ole vielä päätetty. Panostamme päällystämisen lisäksi myös teiden rakenteellisiin korjauksiin, mutta esimerkiksi vähäliikenteisemmän verkon ongelmat eivät ratkea vielä yhden tai kahdenkaan kesän ponnistuksilla, Anttila muistuttaa

Alueellisesta tienpidosta vastaavat ELY-keskukset kilpailuttavat maanteiden päällystysurakat, ja kilpailutukset jatkuvat paikoin aina alkukesään asti. Päällystysohjelmat varmistuvat eri tahtiin eri puolilla maata. Osa päällystyskauden kohteista valitaan vielä keväällä päivittyvien, viimeisten kuntomittausten pohjalta.

Osa korjausrahoista siltoihin

Yksi murheenkryyni Suomen tiestöllä ovat sillat, joista moni on tullut jo peruskorjausikään. Jos niitä ei korjata ajoissa, nousevat kustannukset. Painorajoitukset ja kiertotiet heikentävät sekä ajettavuutta että saavutettavuutta. Väyläviraston omistuksessa on noin 15 000 maantiesiltaa. Uuden kuntoluokituksen perusteella huonokuntoisten siltojen määrä jatkaa edelleen kasvuaan.

Moottori kertoi siltojen heikosta tilanteesta aiemmin (20.8.2024) otsikolla Sillat sairastavat – Suomessa on 862 huonokuntoista maantiesiltaa.

Väylävirasto kertoo, että tämän vuoden lisärahoituksesta 20 miljoonaa euroa käytetään tieverkon siltojen korjaamiseen. Huonokuntoisia siltoja voidaan korjausvelkarahan avulla korjata etupainotteisesti, jolloin mahdollisiin ongelmiin tartutaan ennen kuin ne ehtivät kasvaa suuremmiksi. Kaiken kaikkiaan tieverkon siltojen ja muiden taitorakenteiden korjauksiin käytetään kuluvana vuonna 111 miljoonaa euroa.

– Tavoitteena on korjata noin 150 maantiesiltaa. Siltoja korjaamalla ehkäistään tieliikenteen pullonkauloja ja huolehditaan elinkeinoelämälle sekä huoltovarmuudelle tärkeistä kuljetusreiteistä. Ilman siltojen riittävää kuntoa ei niiden välisten tieosuuksien päällystämisestä saataisi täysimääräistä hyötyä. Korjausvelan kasvua siis hidastetaan myös pintaa syvemmältä, Anttila toteaa.