19.7.2024

Uutta tekniikkaa: Audi A5:n himmenevä panoraamakatto

Kuva Audi, Saint-Gobain Sekurit
Audi A5 Avant

Unohtakaa väliverhot, uusi PDLC-tekniikka (Polymer Dispersed Liquid Crystal eli polymeerihajotettu nestekide) taikoo auton panoraamakaton kirkkaasta lasista hetkessä maitolasimaisen.

Isot panoraamakatot ovat hienoja. Ne luovat matkustamoon aivan uudenlaisen avaruuden ja valon tunteen. Kuumana päivänä iso lasi vain lämpenee ja myös päästää sisään lämpöä, joten sen ja matkustamon väliin tarvitaan väliverho – mielellään tietysti sähkökäyttöinen. Entä jos olisi olemassa toisenlainen ratkaisu?

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

48 voltin tekniikkaa tämäkin

PDLC-tekniikka ei ole keksintönä uusi. Samaa sumentamistekniikkaa on käytetty jo aiemmin mm. rakennusteollisuudessa; esimerkiksi konttorissa, jossa vaikkapa kokoustilan lasiseinät pitää saada tarvittaessa sumennettua. Asuinrakennuksissa teknologiaa on käytetty puolestaan esimerkiksi kylpyhuoneiden ikkunoissa. Myös lentokoneissa on käytössä vastaavaa teknologiaa. 

Uudessa Audi A5 -perheessä lasikaton himmentämiseen on luonnollisesti myös useampi asetus, joten vain myös osa katosta voidaan himmentää.

Periaatteessa kyseessä on varsin yksinkertainen ratkaisu. Nestekiteet liuotetaan ensin nestemäiseen polymeeriin – siis eräänlaiseen kalvoon. Taikatemppu tämän PDLC-kalvon sumentamiseen onnistuu nestekidemolekyylien sähköisen luonteen ansiosta. Kiteillä on negatiivinen ja positiivinen napavaraus eli toinen pää on negatiivinen ja toinen positiivinen.

Kun kalvossa ei ole sähköjännitettä, kiteet lepäävät kalvossa pääosin vaaka-asennossa, eikä valo pääse kulkemaan vapaasti kalvon läpi. Valo taittuu kiteistä toisiin, joten kalvo on maitolasimainen. Kun kalvoon kytketään 48 voltin jännite, sähkökenttä saa kiteet asettumaan samansuuntaisesti pystyyn kuin tinasotilaat. Näin valo pääsee kulkemaan kiteiden läpi hyvin vähäisellä sironnalla eli katto on läpinäkyvä.

Kasvattaa pääntilaa

Audi A5:n takapenkillä ei ole liikaa ylimääräistä pääntilaa, joten panoraamakatto tuo apua tähänkin. Normaalisti iso lasikaton ja matkustamon välissä pitäisi siis olla avattava/suljettava väliverho. Sumennustekniikan ansiosta sellaista ei tarvita, joten katon rakenteissa säästyy tilaa muutaman sentin verran. PDLC-katto on myös kevyempi kuin perinteinen lasinen panoraamakatto, jossa on sähköisesti ohjattu väliverho.

Kirkkaalla säällä sumennetun lasin läpi pääsee enemmän valoa kuin väliverhon läpi. Tätä tärkeämpi on kuitenkin katon ominaisuus suojata matkustajia lämpötilan vaihteluilta. Lasin sisin kerros on 100 kertaa ohuempi kuin hiuskarva, mutta se heijastaa suurimman osan auringon säteiden infrapunasäteilystä. Toinen kerros estää lämpöä pääsemästä auton sisätiloihin kesällä ja vastaavasti poistumasta autosta talvella.

Kommentit (2)

  • HEIKKI JOUSI

    Sama tekniikka on ymmärtääkseni käytössä myös ID.7 -mallin lasikatossa.

    • Moottorin toimitus

      Kyllä, ja sama tekniikka on käytössä myös jo useammassa Renaultin mallissa. Teknologia tulee yleistymään, koska se ei ole kovin kallis toteuttaa ja tuo mukanaan monia etuja. Auton paino alenee verrattuna siihen, jos käytössä oli normaali lasikatto ja moottorilla ohjattu väliverho, ja lisäksi väliverhon poistaminen kattoverhoilun rakenteista kasvattaa pääntilaa parilla sentillä. Lisäksi himmennys voidaan säätää vain osaan lasista eli esimerkiksi takapenkillä matkustavien lasten suojaksi. Katon käytössä on toki rajoitteita kovalla pakkasella.
      Esimerkiksi Renaultilla himmennys ei toimi yli 20 asteen pakkasilla – mutta toisaalta sen tarve on silloin myös luonnollisesti vähäisempi.

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat