Yli kovaa kulkevan sähköpotkulaudan käyttö voi koitua kalliiksi

Asiantuntija muistuttaa, että laitteet, jotka ylittävät kevyen sähköisen liikennevälineen maksimirajat nopeuden tai tehon osalta, tulee aina liikennevakuuttaa.

Katukuvassa voi viilettää myös sellaisia sähköpotkulautoja, joilla voi päästellä lujempaa kuin määräykset sallivat.

Liikennevakuutuskeskus (LVK) muistuttaa sähköpotkulautojen ja vastaavien kulkupelien ostajia selvittämään vakuuttamisvelvollisuuden kannalta hankittavan laitteen huippunopeuden ja -tehon. Pääsääntö on selkeä: mikäli laite kulkee yli 25 km/h tai se on teholtaan yli 1 kW, se tulee liikennevakuuttaa.

Liikennevakuutuskeskus teroittaa mieliin, että laitteen itse säätäminen kulkemaan korkeintaan 25 kilometriä tunnissa ei poista laitteen vakuuttamisvelvollisuutta.

Liikennevakuutuskeskuksen mukaan kulkupelin huippunopeudeksi katsotaan laitteen valmistajan, maahantuojan tai myyjäliikkeen asettama huippunopeus.

Eräissä myynti-ilmoituksissa on kerrottu, että katukäyttöön on kaupan sähköpotkulautoja, joiden nimellisteho on jopa 2–3 kW ja laudan huippunopeus voi olla jopa 60 km/h tai enemmän.

Liikennevakuutuskeskuksen korvauspäällikkö Antti Tuulensuu lupautuu kertomaan vakuutusvelvollisuuden ja korvausten eri puolista.

Mitä laki sanoo korvausvelvollisuuksista, jos aiheuttaja on ajanut luvattomalla ylikovaa kulkevalla sähköpotkulaudalla (jonka nimellisteho tai nopeus on yli sallitun) ja aiheuttanut kolarin a, kevyen liikenteen väylällä, b, tieliikenteen seassa?

– Laitteet, jotka ylittävät kevyen sähköisen liikennevälineen maksimirajat nopeuden tai tehon osalta, tulee liikennevakuuttaa. Vakuuttamattoman laitteen aiheuttamista vahingoista vastaa liikennevakuutuslain mukaisesti Liikennevakuutuskeskus.

– Jos laitteen teho on yli 1 kW tai nopeus yli 25 km/h, on suositeltavaa selvittää, saako laitetta käyttää Suomen tieliikenteessä.

Mitä käytäntö on tällaisessa kolaritilanteessa aiheuttajan omien esinevahinkojen ja vammautumisten korvauksien suhteen?

– Vakuuttamattoman ajoneuvon omistaja ei ole oikeutettu liikennevakuutuslain mukaisiin korvauksiin kärsimistään henkilövahingoista, eikä omalle ajoneuvolle aiheutuneita vahinkoja liikennevakuutuslain mukaan korvata. Myös mahdollisen vapaaehtoisen omaisuusvakuutuksen osalta korvattavuudessa voi olla rajoituksia, jos laite ei ole määräysten mukainen.

Voiko vakuuttamattomalla sähköpotkulaudalla kolarin aiheuttava joutua rikosoikeudellisiin vastuisiin ja pitkiin korvausaikoihin, jos seurauksena on vaikea pitkäkestoista kuntoutusta vaativa ja/tai työkyvyn romahduttava vamma?

– Kolaroinnista voi seurata erilaisia rikosoikeudellisia seuraamuksia. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi liikenneturvallisuuden vaarantaminen tai vammantuottamus.

Joutuuko ao. kolarin aiheuttaja maksamaan myös takautuvasti jotakin vakuutusmaksuja, lauta kun ei olisi voinutkaan olla liikenteeseen rekisteröity ja vakuutettu?

– Liikennevakuuttamisvelvollisuus koskee lähtökohtaisesti myös sellaista ajoneuvoa, jota ei tarvitse rekisteröidä. Myös sellaisilla liikennevakuutuslaissa tarkoitetuilla ajoneuvoilla, kuten tehokkailla ja nopeilla sähköpotkulaudoilla, tulee olla liikennevakuutus, vaikka niitä ei ole rekisteröity liikennekäyttöön, korvauspäällikkö Antti Tuulensuu selvittää.

– Ajoneuvoa ei saa käyttää edes maastoajossa ilman vakuutusta. Mikäli ajoneuvon lakisääteisen liikennevakuutuksen ottaminen on laiminlyöty, Liikennevakuutuskeskus perii vakuutusmaksua vastaavan maksun sekä laiminlyöntimaksun siltä ajalta, jonka ajoneuvo on ollut vakuuttamaton.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kevyet moottoriajoneuvot vakuutettava

LVK:n nettisivuilla on lista ajoneuvoista, jotka tarvitsee vakuuttaa. Tämän velvollisuuden piiriin kuuluvat kevyet moottoriajoneuvot.

Jos liikkumisväline ylittää joko 1 kW tai 25 km/h, se tulee liikennevakuuttaa.

Maksimiteholla (kW tai W) tarkoitetaan liikkumisvälineen eteenpäin vieviä voimia.

Liikennevakuutus otetaan vakuutusyhtiöstä. Liikennevakuutuksen ottaminen on laissa määrätty velvoite.

Näin sanoo laki kevyistä sähkökulkineista

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin nettisivuilla kerrotaan, miten lait suhtautuvat kevyisiin sähköajoneuvoihin kuten kovasti suosittuihin sähköpotkulautoihin.

Traficom valistaa, että kevyitä sähköajoneuvoja ovat muun muassa erilaiset itsestään tasapainottuvat Segway-tyyppiset henkilökuljettimet, sähköpotkulaudat, yksinomaan iäkkäiden henkilöiden tai liikuntarajoitteisten käyttöön tarkoitetut kolmi- tai nelipyöräiset skootterit, sähkörollaattorit sekä muut vastaavat ajoneuvot.

Käytöstä kerrotaan seuraavaa: ”Isompia, enintään 25 km/h kulkevia ja maksimissaan 1 kW tehoisia kevyitä sähköajoneuvoja käytetään polkupyöräilijän liikennesäännöillä, eli oikea paikka näillä laitteilla liikkumiseen on pääsääntöisesti pyörätie. Tosin kävelyvauhtia liikuttaessa itsestään tasapainottuvilla laitteilla saa käyttää myös jalkakäytävää.”

Sähköavusteiset polkupyörät eivät tarvitse liikennevakuutusta. Niissä moottorin teho saa olla korkeintaan 250 W ja avustuksen tulee kytkeytyä pois päältä, kun nopeutta on yli 25 km/h. Pyörässä voi olla niin sanottu lähtöavustus, eli se voi liikkua polkematta enintään 6 km/h. Nämä luokitellaan lainsäädännössä polkupyöriksi, ja niillä liikuttaessa noudatetaan polkupyöräilijöiden liikennesääntöjä.

Näille kevyille sähköajoneuvoille kuten sähköavusteisille polkupyörille ei siis ei tarvitse eikä voi ottaa liikennevakuutusta.

Tee nettitesti!

Liikennevakuutuskeskuksen verkkosivuilla on nettitesti, joka auttaa arvioimaan, tuleeko ajoneuvolle ottaa liikennevakuutus.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Mikä Liikennevakuutuskeskus?

Liikennevakuutuskeskus (LVK) on se taho, joka viimekädessä turvaa liikennevahingon kärsineen oikeudet. Keskus huolehtii myös lakisääteisen liikennevakuutuksen laiminlyönnin seurauksista. Keskuksen jäseniä ovat kaikki liikennevakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa.

Liikennevakuutuskeskuksessa toimiva Onnettomuustietoinstituutti (OTI) edistää liikenneturvallisuutta koordinoimalla liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien toimintaa ja keräämällä tilastotietoa onnettomuuksista.

Teksti: Marko Jokela Avausgrafiikka: Traficom Lähteet: Traficom, Liikennevakuutuskeskus & tämä