VTT:n tutkija: 700 000 ladattavaa henkilöautoa vuonna 2030 voi yhä toteutua

Käyttötesti Kia Niro EV pikalataus CCS esilämmitys

”Alkuvuoden tilanteessa näkyy vahvasti siirtymä lataushybrideistä täyssähköautoihin eli esimerkiksi Norjassa jo pitkään nähty trendi vahvistuu myös meillä.”

Suomi on liikenteen sähköistymisessä Norjan tiellä, uskoo vastanimitetty VTT:n tutkimusprofessori.

VTT:n Mikko Pihlajatie arvioi, että tilannettamme voi verrata edelläkävijämaa Norjaan autoilun sähköistymisessä. Hänen nähdäkseen tavoite vuoden 2030 päämäärästä eli 700 000 ladattavasta henkilöautosta, joista valtaosa on täyssähköautoja, on edelleen realistinen.

– Alkuvuoden tilanteessa näkyy vahvasti siirtymä lataushybrideistä täyssähköautoihin eli esimerkiksi Norjassa jo pitkään nähty trendi vahvistuu myös meillä. Vaikka autojen kokonaismyynti on laskenut, ensirekisteröidyistä autoista jo yli puolet on ladattavia ja suunnan voi olettaa jatkuvan, Pihlajatie arvioi.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Keskiössä akkuvalmistuksen skaalaus

Tutkimusprofessorin mukaan suurimmat kysymykset kehityksessä tällä hetkellä liittyvät sähköautojen ja niiden akkujen valmistuksen skaalaukseen sekä toimitusketjuun ja sen pullonkauloihin sähköautojen kysynnän kasvaessa.

– Latausverkoston kasvu on pysynyt toistaiseksi hyvin sähköautojen kasvun tahdissa, eli en usko tällä hetkellä latauksen saatavuuden juurikaan hidastavan sähköautojen myyntiä tai tilauksia.

Mieltymyksiä ja muita tekijöitä

Tutkija suostuu arvioimaan myös kotitalouksien autonhankinnan eri näkökulmia suhteessa liikenteen ympäristötavoitteisiin.

Voidaanko näin ripeään (tavoitevuosi 2030) henkilöautoilun sähköistymiseen päästä ilman yksityishenkilöille suunnattuja hankintatukia ja/tai verotukia?

– Oleellinen iso viesti autoilussa, kuljetuksissa sekä energia-asioissa ylipäätään on, että fossiilienergiasta pyritään eroon ja sen voi odottaa kallistuvan suhteessa puhtaisiin energialähteisiin ja energian kantajiin, Pihlajatie erittelee.

Hän tähdentää, että sähköinen liikenne on energiatehokkuutensa ja nollapäästöisyytensä kautta käyttövoimavaihtoehtona lähtökohtaisesti hyvässä asemassa. Liikkumistapojen ja käyttövoiman valinnassa vaikutta kuitenkin moni muukin asia.

– Vaikka auton tai ajoneuvon käyttövoiman valinnassa on paljon henkilökohtaisiin mieltymyksiin liittyviä tekijöitä, moni katsoo tarkasti auton ostohintaa tai toivottavasti ennemminkin sen omistamisen kokonaiskustannusta.

Markkinat hoitavat

Tutkimusprofessori uskoo markkinoiden lopulta hoitavan asian.

– Kokonaiskustannuksen muodostumiseen voidaan vaikuttaa monin tavoin esimerkiksi suorilla tuilla, infra-avustuksilla, (fossiilijakeen) valmisteveroilla tai veroluontoisten maksujen hiilidioksidiprogressiolla. Oleellista on vaikuttaa kokonaisuuteen mahdollisimman neutraaleilla ohjauskeinoilla niin, että puhtaat käyttövoimat parantavat kokonaiskilpailukykyään, ja antaa markkinan hoitaa loput, Pihlajatie kiteyttää.

Hänen mielestään kuitenkin ”kohdistetut ja todennäköisesti määräaikaiset nollapäästöajoneuvojen tuet ovat edelleen perusteltuja niissä osissa markkinaa, joissa muutos on vielä alkuvaiheessa.”

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Vihreästä siirtymästä kilpailukykyä!

Tutkimusprofessorilla on muutama toive tulevan hallituksen ohjelmaan ja toimiin liittyen, jotka liittyvät käynnissä olevaan vihreän ja digitaalisen siirtymän uusjakoon.

– Tämä koskee energiaa, teollisuutta, rakennettua ympäristöä ja liikennettä. Uusiutuvan ja päästöttömän energian, akkuteollisuuden ja vetyklusterin alueilla Suomen kannattaa tavoitella merkittäviä investointeja ja puhtaan teknologian arvontuottoa koko arvoketjussa.

Pihlajatien näkemyksen mukaan vihreästä siirtymästä voi tulla Suomen kilpailukykytekijä.

– Panokset kannattaakin nopeasti siirtää fossiilienergiaa tukevista tai säilyttävistä rakenteista eteenpäin katsoviin toimiin ja niiden vahvistamiseen. Liikenteen osalta, päästötavoitteista ei kannata tinkiä vaan hakea toimenpiteitä, jotka edesauttavat fossiilittomuuden saavuttamista kustannustehokkaasti ja markkinalähtöisesti.

Teksti: Marko Jokela Kuvat: Moottorin arkisto

a:9:{i:0;s:5:"90084";i:1;s:6:"134007";i:2;s:6:"111314";i:3;s:6:"134014";i:4;s:6:"133941";i:5;s:6:"126255";i:6;s:6:"111309";i:7;s:6:"116433";i:8;s:6:"136449";}