Koeajo: Fiat e-Ducato – houkutteleva vaihtoehto

Sähköinen iso pakettiauto on houkutteleva mutta kallis vaihtoehto. Jos on mahdollista ajaa halvalla sähköllä, sopii laskea, kannattaako investointi. Sähkö-Ducaton hinnat alkavat 70 390 eurosta.

Sähkö tulee vauhdilla myös hyötyajoneuvoihin, Stellantis päivitti hiljattain koko mallistonsa. Malliston isoimmasta päästä Fiat e-Ducato tarjoaa jo sellaisen kokonaispaketin, että se alkaa olla kiinnostava vaihtoehto. Ja Ducaton sisarparven muut edustajathan ovat Citroën Jumper, Opel Movano ja Peugeot Boxer. Pakettiautoissa badge engineering on tuttua puuhaa.

Tehoa piisaa

Sähköisen Ducaton voimanlähteenä on 200 kW (270 hv) sähkömoottori, jonka suurin vääntömomentti on 410 Nm. Voimaa siis piisaa. Kuskin valittavana on kolme ajotilaa, jotka määrittelevät käytössä olevan tehon. Eco-asetuksella maksimiteho on 120 kW, normaalimoodissa tehoa on 160 kW ja Power-tilassa käytössä on sitten kaikki 200 kW.

Ja jos sähköpaku ei ole vielä vaihtoehto, toki Ducatoa tarjotaan myös perinteisillä voimalinjoilla: 2,2-litraisen turbodieselin teho on joko 88 (120 hv), 103 (140 hv) tai 132 (180 hv) kilowattia. Tehot ovat siis ennallaan. Uutta automaattiin päätyville on nyt kahdeksanvaihteinen momentinmuuntimella varustettu vaihteisto.

Reilusti isompi akku

Ducaton pohjarakenteisiin on pakattu uusi 110 kWh Li-NMC- eli litiumioninikkelimagnaanikobalttiakku, ja se on fiksu kompromissi hinnan, kapasiteetin ja turvallisuuden suhteen. Akuston luvataan tarjoavan ajomatkaa enimmillään 370 kilometrin verran ilman latausta. Kyseinen akkukemia on omiaan hyötyajoneuvoihin.

Parasta akustossa on kuitenkin sen kapasiteetti, jonka myötä e-Ducaton toimintamatka on kasvanut sen edeltäjän 280 kilometrin lukemasta nykyiseen 370 kilometriin. Nyt toimintamatka alkaa olla jo sellainen, ettei akun varausta tarvitse olla koko ajan miettimässä – varsinkin kun latausinfra on kasvanut vauhdilla.

Toki painava akku nostaa auton omaa painoa, mikä laskee kantavuutta. Kompromisseja joutuu siis ehkä tekemään.

Akun lataus tapahtuu joko seinälaturista vaihtovirralla 11 kW teholla tai pikalaturista tasavirralla jo varsin kiitettävällä 150 kW teholla. Pikalautaus nollasta 80:aan prosenttiin onnistuu venytetyn lounaan aikana 55 minuutissa. 11 kW -laturista akun lataaminen tyhjästä täyteen kestää 11 tuntia 45 minuuttia eli akku latautuu täyteen normipäivän päätteeksi.

Ajon aikana energiaa otetaan luonnollisesti myös talteen, ja talteenoton tehoa voi säätää neliportaisesti ratista löytyvillä vipukytkimillä.

Ulkoista viilausta

Nopein tapa tunnistaa uusittu Ducato on uusi keula. Se on myös ainoa muutos ulkonäköön. Säleikössä on kolme suorakulmaista riviä, joissa on pyöristetyt kulmat ja erimuotoisia suorakulmioita. Ne on jaettu symmetrisesti keskelle keulaa sijoitetun Fiat-logon molemmille puolille. Myös puskuria on ehostettu hieman. Ilme on näin ihan riittävän freesi.

Lisäksi etenkin sähköautossa on loogista, että ajovalot on toteutettu LED-tekniikalla. Valinnaisvarusteena saatavaan ajovaloyksikköön kuuluvat päivä-, lähi- ja kaukovaloajovalot sekä vilkut – kaikki siis LEDeillä.

Eikä kasvojenkohotusta ole tehty pelkästään optinen puoli edellä, uudistuksissa on mukana myös annos käytännöllisyyttä. Stellantisin mukaan Ducatoon tehdyt muutokset parantavat auton aerodynamiikkaa ja vähentävät siten kulutusta. Saavutettu etu on Stellantisin mukaan viiden prosentin luokkaa edeltäjään verrattuna. Se on suora lisä tuottavuuteen.

Sisäistä kauneutta

Vuonna 2006 esitellyn kolmannen sukupolven Ducaton ikä näkyy ohjaamossa, vaikka monia asioita onkin modernisoitu edellisissä kahdessa faceliftissä. Puutteita on kuitenkin yhä; esimerkiksi ratti liikkuu edelleen vain korkeussuunnassa, pituussäätöä ei ole. Muutenkin kabiinin ergonomia jättää toivomisen varaa. Monilla kilpailijoilla ohjaamot ovat menneet selvästi enemmän kohti henkilöautomaista mukavuutta.

Digitaalisaation osalta ollaan kuitenkin ajan tasalla. Mittaristo on e-Ducatossa vakiona 7-tuumainen ja digitaalinen. Sen kaverina on kojelaudassa 10-tuumainen multimediajärjestelmä. Siitä löytyvät tuttuun tapaan mm. navigointi, Apple CarPlay sekä Android Auto.

Plussaa tulee myös lisävarusteena saatavasta digitaalisesta taustapeilistä, jonka 8,9-tuumainen ruutu piirtää tarkkaa kuvaa kolmanteen jarruvaloon piilotetusta laajakulmakamerasta. Kuvan kirkkautta voi säätää tai näytön voi myös sammuttaa kokonaan peilin alla sijaitsevista painikkeista.

Säilytystilaa erilaisille esineille on myös kiitettävästi, ja keskipaikan selkänojasta taittuu esiin työtaso vaikkapa kannettavalle tietokoneelle – tai ruokailutaso evästauolle.

Ne näppärät pikkuapulaiset

Digitaalisaatioon kuuluu myös se, että Fiatin sähköarkkitehtuuri tukee enimmillään 21 erilaista kuljettajaa avustavaa järjestelmää. Autonomisen ajamisen taso on yhä kakkonen eli auto voi ohjata, kiihdyttää ja jarruttaa itseään ilman kuljettajan toimenpiteitä. Lyhyellä koeajolenkillä kaistavahti toimii edelleen hieman neuroottisesti.

Ilman kuormaa meno on aavistuksen pomputtavaa, vaikka painava ja auton painopistettä mataloittava akusto tasoittaakin menoa. Täyteen kuormattuna Ducato on tunnetusti hyvä ajaa.

Vakiovarusteisiin kuuluvat mm. autonominen hätäjarrutus jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden tunnistuksella, kaistavahti, nopeusrajoitusten tunnistus, nopeudenrajoitin, väsymyksen ja tarkkaamattomuuden tunnistus sekä parannettu ajohallintajärjestelmä, johon kuuluvat sivutuuliavustin sekä törmäyksen jälkeinen jarrutus. Mukautuva vakionopeudensäädin ja 360 asteen pysäköintiavustin ovat edelleen lisävarusteita.

Retkeilyversio?

Ducato on tunnetusti myös yleinen pohja retkeily- ja matkailuautoille. Uuden isomman akuston myötä toimintamatka on kasvanut sellaiseksi, että siirtyminen sähköön myös näissä alkaa houkutella. Akun paino tosin tarkoittaa sitä, että painorajat tulevat turhan nopeasti vastaan. Nykyaikana on tosin tarjolla paljon kevyitä rakennusmateriaaleja ja siten mahdollisuus rakentaa hipsterielämäntapaintiaaneille sopivanlainen menopeli.