23.3.2024

Koeajo: Yamaha MT-09 – hiottu timantti

Urheilullisempi ajoasento, hienostuneempi elektroniikka ja kolmisylinterisen hauska suorituskyky. MT-09:n neljäs sukupolvi vie Yamahaa yhä powernakumaisempaan suuntaan.

Kun Yamaha 10 vuotta sitten yllätti esittelemällä rähinähenkisen, kolmisylinterisen MT-09 -nakumallin, ei moottoripyöräilevä maailma varmasti osannut vielä aavistaa minkälainen lähtölaukaus se tulisi olemaan koko Yamaha-malliston muutokselle perinteisestä japanilaisesta moottoripyöräsuunnittelusta aivan uudenlaiseen urheilullisuuteen.

Sen jälkeen MT-mallisto on kasvanut molempiin suuntiin niin, että seitsemän mallin laivueessa MT-09 edustaa nyt tarkalleen puoliväliä. Sen alapuolelta löytyvät kevytmoottoripyörä MT-125, A2-luokan MT-03 ja 73-hevosvoimainen MT-07. Nollaysin yläpuolella taas ovat sen premiumversio MT-09 SP, 1000-kuutioinen MT-10 ja sen premiumversio MT-10 SP. Sekä MT-07 että nyt koeajettu MT-09 ovat saatavilla myös A2-luokan 35 kilowatin tehoon kuristettuina.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Neljäs pykälä suorituskykyisempään suuntaan

Nyt vuorossa on MT-09:n neljäs sukupolvi. Ensimmäinen sukupolvi oli sekä ajoasennoltaan että ominaisuuksiltaan selvästi supermoto-sukuinen ja edusti myös niitä harvoja moottoripyörämalleja, joka kokeneidenkin motoristien mielestä oli jopa liian terävä kaasunvasteeltaan.

Mallisukupolvien myötä särmiä on hiottu ja ajoasento on vähitellen muuttunut urheilullisemmin eteen nojaavaksi. Uusimmassa sukupolvessa on jo puhtaasti powernakumainen ajoasento. Nyt MT-09 kilpaileekin suoraan esimerkiksi Kawasaki Z900:n ja KTM 890 Duke R:n kanssa samoista asiakkaista.

Muista japanilaismerkeistä Yamaha pyrkii erottumaan rähinähenkisyydellään, ja kaikessa markkinoinnissa korostetaankin ”Dark Side of Japan” -teemaa. Tuntuu jopa jossain määrin erikoiselta, että ison japanilaismerkin julkaisemilla mainosvideoilla häikäilemättömästi keulitaan, poltetaan kumia ja ajetaan yleisessä liikenteessä melko rähinähenkisellä asenteella.

Moottori kaiken keskipisteenä

Koska pelkistetyssä nakupyörässä on käytännössä vain moottori ja kaksi pyörää, nousee voimanlähteen merkitys pyörän koeajossa normaalia suurempaan rooliin. Malliuudistuksen yhteydessä kolmisylinterinen CP3-moottori on päivitetty uusimman Euro5+ -normin mukaiseksi, mutta teho- ja vääntölukemat ovat pysyneet ennallaan.

Tehoa on edelleen 119 hevosvoimaa ja vääntöä 93 newtonmetriä. Muutoksia on kuitenkin tehty niin imusuppiloihin, moottorinohjaukseen kuin pakoputkistoonkin, jotta moottori täyttäisi aiempaa tiukemmat päästö- ja melunormit.

Kuljettaja voi Yamaha Ride Control -asetuksilla (YRC) valita omaan ajotyyliin ja kulloiseenkin ajotilanteeseen sopivimman kolmesta ajotilasta; Sport, Street ja Rain. Sportissa kaasunvaste on terävin ja lineaarisin, ja ajoavustimet esisäädetty sallivimpiin asentoihin. Rain-asetuksella tehontuotto on maltillisinta ja avustimet säädetty herkimmilleen.Eri ajotilojen erot ovat huomattavat, esimerkiksi Street-tilassa kaasuvaste on melko välitön, mutta kaasunavauksilla läpi kierrosalueen tehontuotto maltillisempaa kuin Sport-asetuksella.

Kun normit rajoittavat pakoääniä, niin Yamaha on ratkaissut tunnelmapuolen tankin päällä olevilla ritilöillä, joiden kautta urheilullisen rivikolmosen imuäänien sulosoinnut suuntautuvat suoraan kohti kuljettajaa; mitä enemmän avaa kaasua sitä selkeämmin imuäänet kuuluvat. Tässäkin suhteessa eroa on myös ajoasetusten välillä, sillä Sport-asetuksella imuäänet kuuluvat selvästi kovempina kuin muilla asetuksilla.

Koeajon mutkatieiloittelussa Sport-asetus tuntui hauskimmalta, mutta Street-asetuksen välittömän kaasunvasteen ansiosta se ei tunnelmaltaan paljoakaan hävinnyt Sport-tilalle. Vasta suuremmissa nopeuksissa ja yläkierroksilla tuntui, että moottorin Sport-asetuksen edut tulivat selkeämmin esille.

Ykkösvaihde riittää 108 kilometrin mittarinopeuteen ja kakkonen 142:een asti, kun taas kuutosvaihteella satasen mittarinopeudessa kierroksia on tarkalleen 4000. Välitykset vaikuttivat sekä pienimpien että suurimman vaihteen, kuin myös vaihteiden porrastuksen osalta varsin sopivilta, joskin hieman äkkiväärästi toimiva kytkin vaatii huomiota, jotta liikkeellelähdöistä saa sujuvia.

Moottori vetää jopa kuutosvaihteella sujuvasti täysin tyhjäkäyntikierroksilta alkaen, mutta parhaimmillaan sen ominaisuudet ovat kun kierroslukumittari näyttää yli 6000:n lukemia. Silloin tapahtuu nopeasti ja paljon, mikä taas edellyttää kuljettajalta tarkkuutta ja malttia.

Erityisesti näissä nopeissa ajotilanteissa kuljettajaa auttaa molempiin suuntiin kytkimettömän vaihteiden vaihdon mahdollistava quickshifter-vaihdeavustin. Yamahan nimittää sitä kolmannen sukupolven neljään suuntaan toimivaksi shifteriksi, sillä vaihteiden vaihto suuremmalle onnistuu myös kaasun ollessa suljettuna ja pienemmälle vaihto kaasun ollessa avattuna.

Saattaa ensin kuulostaa tarpeettomilta lisäyksiltä toimintaan, mutta koeajopäivän aikana näitä tilanteita tuli esiin useitakin. Maltillisempaan ja tasaisempaan ajoon taas tuo mukavuutta varustukseen kuuluva vakionopeussäädin.

Uusi mittaristo

Jos edellämainituista ajotiloista ei löydy sopivaa yhdistelmää, niin lisäksi tarjolla on kaksi räätälöitävissä olevaa ajotilaa, joissa kuljettaja voi valita haluamansa yhdistelmät eri ajoavustimien herkkyyksien ja moottorin kaasunvasteen välillä.

Kaikki säädöt pystyy tekemään joko suoraan mittariston ja ohjaustangon joystickin avulla, tai vaihtoehtoisesti älypuhelimella, kunhan on ensin liittänyt pyörän mittariston ja puhelimen toisiinsa ilmaisen Yamaha MyRide -sovelluksen avulla. Sen avulla kuljettaja voi nähdä mittariston kautta myös puhelu- ja viesti-ilmoitukset, ohjata kypäräpuhelimeen tulevaa musiikkia ja myös käyttää ilmaista Garmin StreetCross -navigointijärjestelmää, joka tulee napinpainalluksella näkyviin mittaristoon.

Mittaristossa on myös neljä valittavaa teemaa, joilla näytön voi vaihtaa hipsterityylistä urheilullisempaan vaihtoehtoon, jossa kierroslukunäyttö on pääosassa. Viiden tuuman värinäytön kontrasti ja luettavuus ovat erittäin hyvällä tasolla.

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Tarkkaan harkitut ominaisuudet

Jousituksen perussäädöt ovat sopiva kompromissi maantie- ja kaupunkiajoon, eli juuri sinne mihin pyörä on suunniteltukin. Aivan paras pintaherkkyys kuitenkin puuttuu ja hidastetöyssyjen ylityksissä tuntuu, että paluuvaimennusta voisi säätää vähän perusasetusta tiukemmalle.

Etujarrun alkupurenta on hyvä ja teho riittävä. Tuntumaltaan jarrut yltävät lähelle kiitettävää, mutta pientä epämääräistä kumipallomaisuutta on havaittavissa tehokkaissa jarrutuksissa. Jousituksen ja jarrujen kohdalla on arvostelussa kuitenkin huomioitava, että pari kuukautta MT-09:a myöhemmin markkinoille tulee MT-09 SP, jossa juuri nämä komponentit on vaihdettu hinnakkaampiin ja ominaisuudet ovat siten varmasti vieläkin korkeammalla tasolla, jopa rata-ajoa silmälläpitäen.

Kaarteisiin Yamaha kääntyy uuden runkogeometrian ja kuljettajan aiempaa nojaavamman ajoasennon ansiosta entistä kevyemmin. Myös ensiasennusrengas on vaihtunut Bridgestonen uusimpaan S23 -malliin, mikä muuttaa tuntumaa aikaisemmasta. Hitaissa vauhdeissa renkaan tuntuma on sporttouringmainen, mutta urheilullisemmassa ajossa pito ja tuntuma muuttuvat selvästi urheilullisemmiksi.

Kuusiakselinen liiketunnistin haistelee reaaliajassa pyörän asentoa ja liikettä eteen-taakse, ylös-alas ja vasemmalle-oikealle, ja säätelee ajoavustimien toimintaa tarpeen mukaan. Luiston- ja keulimiseneston sekä ABS-jarrujen ohella kuljettajan turvana on luistokytkin ja siihen liitetty BSR-järjestelmä, joka esimerkiksi pienemmälle vaihteelle vaihtaessa avaa tarvittaessa vähän kaasuläppiä, jos moottorijarru muuten uhkaisi nousta niin voimakkaaksi että se saisi takarenkaan luistamaan.

Vilkkukatkaisin keksitty uudelleen

Ajoasentoa on muokattu todella rankalla kädellä, sillä ohjaustanko on nyt aiempaa alempana, mutta jalkatappeja on siirretty peräti 30,6 millimetriä taaksepäin ja nostettu 9,5 millimetriä ylemmäs. Kun vielä satula on muotoiltu aiempaa tasaisemmaksi, niin nojaavamman ajosennon ansiosta erityisesti eturenkaan tuntuma on selvästi aiempaa parempi korostuen suurissa nopeuksissa.

Ajotuntumaa parantaa sekin, että vaihdepoljin on nyt muotoiltu aiempaa litteämmäksi, jolloin isommalle ja pienemmälle vaihtaessa jalkaa tarvitsee siirtää aiempaa vähemmän polkimen alta polkimen päälle.

Suurempi muutos kuljettajan kannalta on uusiksi suunnitellut ohjaustangon katkaisimet. Mittaristoa ohjataan viiteen suuntaan liikkuvalla joystickillä, ja valikoissa surffaaminen ja asetusten muuttaminen on ilahduttavan intuitiivista.

Yamaha on myös keksinyt vilkkukatkaisimen uudelleen, sillä perinteisen vasemmalle oikealle ja sisään liikkuvan  katkaisimen sijaan vasemmalla kädellä ohjataan nyt keinukytkintä, jota painetaan vasemmasta tai oikeasta laidasta.

Lyhyt painallus ja suuntavilkku vilkahtaa kolme kertaa (esimerkiksi kaistanvaihdossa), ja pidempi painallus niin vilkku jää päälle ja automaattisammutus vaimentaa sen 150 ajetun metrin tai 15 sekunnin kuluttua, tai kuljettaja voi sammuttaa suuntavilkun painamalla samaa painiketta toistamiseen. Hieman Harley-Davidsonin järjestelmää matkiva systeemi, myös siinä mielessä että  keinukytkimen sijoitus on hyvä, mutta muotoilu ja tuntuma voisivat olla vähän onnistuneempia.

Satula on nyt kaksiosainen, ja kuljettajan satula muotoiltu aiempaa tasaisemmaksi. Kuljettajan istuimen takaosa voisi olla vieläkin tasaisempi, sillä loivasti ylöspäin kaareutuvana se ei tarjoa tukea, mutta tasaisessa ajossa valuttaa kuljettajaa kuitenkin eteenpäin. Muuten satulan tuntuma vaikutti onnistuneelta.

Kokonaisuus kiitettävällä tasolla

Ulkoiselta olemukseltaan MT-09 on edelleen ”toiminnallisen kaunis”. Käytännössä tämä näkyy mm. näkyvän äänenvaimentimen puuttumisena, kun moottorin alle sijoitetun ison pöntön ulostulot on suunnattu suoraan kohti maata. Uudelleen muotoillut led-ajovalot tuovat ilmeeseen lisää aggressiivisuutta, ja erityisesti koeajopyörän Midnight Cyan -värityksen turkoosit vanteet tekevät pyörästä varsinaisen huomiomagneetin.

Koeajon kannalta ”ongelmallisinta” Yamahassa on se, että pyörä sopii niin hyvin käteen, että eri ominaisuuksien arviointi vaatii suurta huomiota, että ylipäätään jää jotain sanottavaa mieleen tasapainoisista ominaisuuksista.

Ominaisuuksia on jälleen hiottu malliuudistuksen yhteydessä entistä tasapainoisemmiksi. Hauskuutta ja suorituskykyä on riittävästi, ja tarvittaessa monikäyttöisyyttä voi parantaa mm. lisävarusteena saatavalla tuulilasilla, sivulaukuilla ja muilla tehdaslisävarusteilla.

Jos taas oma ajo painottuu pelkästään urheilullisten ominaisuuksien ulosmittaamiseen ja haluaa käydä usein moottoriradalla, silloin kannattanee katse kääntää MT-09 SP -malliin.

Teksti: Janne Huhtala; Kuvat: Yamaha

Yamaha MT-09

Moottori
3
-syl. rivimoottori 890 cm3,
nestejäähdytys
6 vaihdetta, ketjuveto
87.5
kW (119 hv) / 10 000 r/min
93
Nm / 7 000 r/min

Mitat
Istuinkorkeus 825 mm
Akseliväli 1430  mm
Polttonestesäiliö 14 l

Paino tankattuna 193 kg

Rengaskoko
edessä 120/70ZR17
takana 180/55ZR17

Takuu 2 vuotta

Hinta 14 405 €

Mainos (teksti jatkuu alla)

Mainos päättyy

Kommentoi artikkelia

Luetuimmat