Maistiainen: Toyota C-HR – hyvästit tylsyydelle?

Toyota C-HR haluaa olla erilainen Toyota ja sitä se onkin, vaikka sukujuuriaan ei voi täysin paeta.

Aika näyttää jääkö Toyota C-HR pelkäksi alaviitteeksi autovalmistajan historiassa vai onko se uuden aikakauden alku, mutta ainakin yhtiöllä itsellään on luottoa mallin suhteen. Toyotan perustyylistä poikkeava muotoilu, poikkeava nimi ja poikkeava auto kertovat samaa sanomaa: tämä ei ole tavallinen tuote. Suunnitteluvaiheen vetovastuuta on annettu enemmän Euroopan jaostoille ja kyseessä on ensimmäinen Toyota, joka viedään kaikkialle maailmassa Turkin tehtailta.

Mutta onko kaikki tämä vain turhaa mainospuhetta, onko Coupé High-Rider hienoista aikeista huolimatta hiukan märkä rätti? Hyviä uutisia: ei ole. Auto varmasti herättää tunteita, puolesta ja vastaan. Takapenkin sivuikkunoista ei juuri näe ulos ja vimmalla veistetty muotokieli näyttää nykyaikaiselta, mutta tuskin vanhenee kovin hyvin. Sisusta on kiitettävän tilava ja ankeaa harmautta on piristetty kuvioimalla esimerkiksi ovien muovipaneeleita ja kattoverhoilua jännittävästi. Pienet niksit toimivat, mutta osa muovilaaduista on silti melkoisen halpoja.

Ratin takana asiat ovat kuitenkin paremmin. Pintakovan jousituksen takaa löytyy mainio henkilöautomainen ajettavuus, joka ottaa mutkat vastaan tyytyväisenä. Koeajossa ollut 1,8-litrainen hybridivoimalinja (122 hv / 90 kW) on tuttu juttu Toyotan muusta mallistosta, mutta se tarjoilee riittävät voimavarat sujuvaan arkiajoon. Miinuspuolena on bensiinimoottorin karkea äänekkyys, joka johtunee osin CVT-vaihteistosta. Myös tuuli suhisee voimakkaasti maantienopeuksissa.

Riittävätkö C-HR:n eväät alati kiristyvässä C-segmentin crossover-kisassa? Ainakin alku on lupaava, sillä Suomessa tilauskirjaa on täytetty jo ennakkoon noin 300 auton verran, mikä on uudelle mallille kova saavutus.

Teksti ja kuvat: Aake Kinnunen