14.11.2016 Liikenne Autopalot – kehnosti tutkittu uhka Henkilöauto joutui sivuluisuun vasemmalle ohjautuvassa kaarteessa ja ajautui oikealle tieltä ulos. Onnettomuus tapahtui päivänvalossa. Sää oli poutainen ja tien pinta kuiva. Ajoneuvo vaurioitui ja paloi kauttaaltaan. Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Roihuava auto on kuolemanpätsi, josta tulisi päästä ripeästi pakenemaan. Ulf Björnstig on huolissaan. Kokenut kirurgi ja tutkija on sitä mieltä, että kolareissa syttyvien autopalojen tutkimus on retuperällä – niin Ruotsissa, muissa Pohjoismaissa kuin Euroopan laajuisestikin. Umeån yliopiston kirurgian vanhempi professori kertoo, että vaikka autopaloissa kuolleiden määrä on Ruotsissa laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana, ei määrä ole laskenut yhtä nopeasti kuin muunlaisten kolarikuolemien määrä. – Autonvalmistajat eivät ole kovin innostuneita keskustelemaan tästä aiheesta, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että jotain täytyy tehdä, Björnstig linjaa. Henkilöauto ajoi yhdystietä pitkin ja ajautui vasemmalle kaartuvassa kaarteessa ajosuunnassaan oikealle puolelle ulos tieltä osuen puihin. Ajoneuvo ja maasto syttyivät palamaan. Sää oli pilvipoutainen ja tiellä vallitsi kuiva kesäkeli. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Pakoon pätsistä Ruotsissa on viimeisen 11 vuoden aikana kuollut 181 ihmistä kolareissa, joissa auto on syttynyt palamaan. Kaksi kolmesta näistä uhreista olisi kuollut muihinkin saamiinsa vakaviin vammoihin, mutta kolmasosalla uhreista välitön kuolinsyy olivat palovammat ja/tai savukaasujen hengittäminen. Suurella energialla palava auto on kuolemanpätsi, josta tulisi päästä ripeästi pakenemaan jos halutaan välttyä vakavilta loukkaantumisilta tai kuolemilta. Ruotsin autopaloissa kuolleista valtaosa, 55 prosenttia, on ollut matkustajia kuten takaistuimilla matkaavia lapsia. Björnstig heijastaa seinälle kolarivalokuvia, jotka vetävät hiljaiseksi. Niissä uhrit eivät ole ehtineet paeta. Osaksi törmäystestejä? Tutkijan näkemykset perustuvat pitkään kokemukseen, sillä Björnstig on työskennellyt aiemmin myös Ruotsin tiehallinnon liikenneturvallisuudesta vastaavana johtajana. Hän tätä nykyä mukana myös Ruotsin Autoliiton Motormännenin toiminnassa. Björnstig ehdottaa, että autojen paloherkkyys törmäystilanteissa pitäisi ottaa pysyväksi osaksi arvostettuja Euro NCAP -törmäystestejä. – Kyse on sen testaamisesta mitä tapahtuu oikeassa elämässä, kun autot kolaroivat ja syttyvät palamaan. Tarvitsemme lisää tietoa miksi auto syttyy ja miten syttymisherkkyyttä voitaisiin alentaa. Henkilöauto ajoi yhdystietä pitkin ja ajautui vasemmalle kaartuvassa kaarteessa ajosuunnassaan oikealle puolelle ulos tieltä osuen puihin. Ajoneuvo ja maasto syttyivät palamaan. Sää oli pilvipoutainen ja tiellä vallitsi kuiva kesäkeli. Saabin testejä haikaillen Björnstigin tietämän mukaan autonvalmistajista vain edesmennyt Saab testasi säännöllisesti kolariturvallisuutta siten, että testitörmäytetyn auton moottori oli käynnissä. – Moottori käy oikeissakin kolareissa, eikä välttämättä kukaan pysty ainakaan välittömästi sammuttamaan sitä. Tutkimusten mukaan palo saa varsin usein alkunsa moottoritilasta. Kuuma moottori ja vuotavat nesteet ovat vaarallinen yhdistelmä. Björnstig kertoo, että hieman yli puolessa (52 %) Ruotsissa sattuneista autopaloista ei ole tiedossa palon syttymissyytä. Lähes neljäsosa (23 %) paloista sai alkunsa moottoritilasta, 12 prosenttia polttoainesäiliöstä (kaasu/polttoneste) ja 11 prosenttia jostain muusta syystä. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Viisi ehdotusta Björnstig toivoo aktiivisia toimia niin kolaritestaajilta, tutkijoilta, autonvalmistajilta, viranomaisilta kuin myös meiltä autoilijoilta – vapaaehtoisesti tai uusien määräysten velvoittamina. Björnstig haluaa ensinnäkin nykyistä perehtyneempää ja vakiintuneempaa palokolarien tutkimusta. Hän myös toivoo autoihin automaattisia sammutusjärjestelmiä ja pakollisia käsisammuttimia. Autojen paloja ehkäiseviä teknisiä ratkaisuja tulisi niin ikään kehittää. Ja auton nesteiden tulisi olla koostumukseltaan sellaisia, etteivät ne ole niin syttymisherkkiä kuin nykyisin. Kuorma-auton suistuminen vasemmalle ulos maantieltä vasemmalle johtavan kaarteen lopussa. Tapahtumahetkellä oli hämärää ja sää oli kirkas. Tien ajoradan kestopäällyste oli hyväkuntoinen ja kuiva. Ajoneuvo syttyi palamaan ja tuhoutui täysin. Uusia uhkia Kaasu- ja sähköautot ovat Björnstigin mielestä uusi uhka palotuvallisuuden näkökulmasta. – Kaasu- ja sähköautojen paloherkkyydestä tai siitä, mitä tapahtuu jos palo syttyy, on liian vähän tutkittua tietoa. Vaihtoehtoisia polttoaineita käyttävät autot ovat uudenlainen uhka uudenlaisten myrkyllisten savukaasujen vuoksi. – Savukaasujen hengittäminen voi aiheuttaa kuoleman, joten palavasta autosta pelastautumisen nopeus on entistä tärkeämpää. Savukaasut ovat uhka myös kolaripaikalle saapuvalle pelastushenkilöstölle. – Tiedämme yhä liian vähän esimerkiksi siitä, miten sähköautojen akkunesteet reagoivat kemiaallisesti palotilanteissa. Surulliset luurangot Tutkija näyttää muutaman mieliinpainuvan kuvan. Yhdessä niissä on tien kaiderakenteisiin törmännyt ilmiliekeissä roihuava sähköauto ja toisessa kaksi nokakkain tarkoituksella törmäytettyä kaasubussia, joista on jäljellä vain surulliset luurangot. Toisen linja-auton alumiiniset runkorakenteet ovat pitkälti sulaneet, sillä palossa kuumuus yltyi muutamassa minuutissa yli tuhanteen celsiusasteeseen. – Valtoimenaan roihuava suurenergiapalo on kutakuinkin mahdoton pelastustehtävä ammattilaisillekin, sillä liekit lyövät ylös ja sivuille jopa 20 metrin päähän. – Ja miettikääpä, mikäli tällainen palo riehuu kaupungin ahtaassa katukuilussa, siinä ovat vaarassa myös lähitalojen asukkaat. Henkilöauto suistui tieltä moottoritien kaarteessa. Sää oli lumisateinen, tien pinta luminen ja jäinen. Onnettomuus tapahtui pimeään aikaan valaistulla tieosalla. Ajoneuvo syttyi palamaan. Mainos (teksti jatkuu alla)Mainos päättyy Suomessakin syytä varautua autopaloihin Kolaripalojen määrä ei ole laskenut. Suomessa on vuosina 2002–2015 sattunut 79 sellaista henkilöauton kuolonkolaria, joissa auto on törmäyksen jälkeen palanut osittain ja 100 kolaria, joissa auto on palanut kokonaan. Näissä kolareissa on ollut mukana 179 ihmistä. Luvut kaivoi Moottorille Onnettomuustietoinstituutin yhteyspäällikkö Tapio Koisaari. – Kolari, jossa henkilöauto syttyy palamaan, on Suomessa kohtalaisen harvinainen tapaus. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei ongelma ole olemassa, Koisaari huomauttaa. – Ja vaikka kolaripalojen lukumäärä on pysynyt vuosikausia aika samalla tasolla, ei niiden määrä ole toisaalta laskenutkaan. Henkilöautojen vuosien 2002–2015 palokolareissa kuolleista 19 ihmisen peruskuolinsyy olivat palovammat. Erilaisiin savukaasusta johtuviin myrkytyksiin kuoli 9 ihmistä. Kaikkien kolareissa kuolleiden kuolinsyytä ei perinpohjaisesta tutkinnasta huolimatta saada aina selville. Kärähdys voi laajeta Koisaari kummastelee, miksei julkisuudessa ole keskusteltu enempää henkilöautojen lämmityslaitteiden etuvastuksista. Monella autonvalmistajalla on ollut ongelmia vastusten kärähdettyä kesken ajon. – Omalla kohdallakin näin on käynyt kolme kertaa. Kärähdys voi joissakin tilanteissa laajeta vakavastikin, joten ruotsalaisprofessorin ehdotus pakollisista käsisammuttimista autoissa ei ole laisinkaan huono, Koisaari pohtii. Koisaari uskoo, että autonvalmistajat ottavat syttymisasiat vakavasti esimerkiksi materiaalivalinnoissa, vaikkeivat tekisikään erityisiä paloturvallisuustestejä automalleilleen. Sitä Koisaari ei usko, että törmäystestit heti laajenisivat myös autojen palamisalttiutta koetteleviksi. – Testijärjestelyt olisivat vaativia. Yksistään testien toistettavuus takaaminen tarkalleen samanlaisena eri autoille voi osoittautua ylipääsemättömäksi. Bussipalosta suuronnettomuus Koisaari nostaa esiin yllättävät ja nopeasti etenevät bussipalot. Niissä on ilmeinen suuronnettomuusvaara, sillä linja-auto voi olla täynnään ihmisiä ja palo voi roihuta kapeassa katukuilussa sytyttäen ympäristöään. – Suomessakin on bussipaloissa oltu muutaman kerran todella lähellä katastrofia, mutta onneksi ihmiset ovat ehtineet ajoissa ulos. Teksti: Marko Jokela Kuvat: Onnettomuustietoinstituutti Lue lisää Kaikki artikkelit 17.4.2024 Liikenne Veroaikeet: Autoilulle keppiä ja porkkanaa 16.4.2024 Uutinen Dacia Duster alkaen 24399 euroa – eikä muitakaan hintoja tarvitse muistaa kuin kaksi 12.4.2024 Sähköautot Porsche odottaa uuden Taycanin myötä uusia asiakkaita – automalli noussut Porschen myydyimmäksi malliksi 11.4.2024 Uutinen Volkkarin sähköfarkku nähtiin ensi kertaa Suomessa – tätä on luvassa kesällä lisää 10.4.2024 Uutinen Vertailu: sähkö- ja bensiiniauton kustannukset – bensabudjetista sähkönsäästöön 8.4.2024 Yleinen Taksin käyttö: kuluttajien karut kokemukset – myös kuskit kertovat 7.4.2024 Uutinen Boeingin syvä kierre: vaaratilanteita, oikeusjuttuja, laadunvalvonnan puutteita, konetoimitusten myöhästymisiä 3.4.2024 Uutinen Arvottavan Yamaha MT-07:n uusi omistaja selvillä – onni potkaisi Mattia 3.4.2024 Uutinen Useita nastarenkaita poistettava myynnistä välittömästi – Moottori havaitsi renkaissa epäselvyyksiä jo talvella tekemässään selvityksessä Jaa artikkeli: Facebook Jaa facebookissa X Jaa X:ssä LinkedIn Jaa LinkedInissä Luetuimmat Vuorokausi Viikko Kuukausi 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 17.4.2024 Ajoneuvot Uudistunut Nissan Qashqai leikittelee muun muassa valoilla, väreillä ja isompien autojen herkuilla 16.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: ”onko teillä edes oikeita työkaluja autoonne?” 17.4.2024 Koeajo Koeajo: Mercedes-Benz CLE Coupé – kun osakesalkku pullistelee 16.4.2024 Ajoneuvot Tesla Model Y sai myös Suomessa houkuttelevan uuden version - Long Range RWD nostaa toimintamatkaa mutta laskee hintaa 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 17.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: tältä olisi näyttänyt ainutlaatuinen Porschen versio Lada 2103:sta, jota VAZ ei lopulta hyväksynyt 16.4.2024 Käyttötesti käytetyllä Käyttötesti käytetyllä: ”onko teillä edes oikeita työkaluja autoonne?” 11.4.2024 Liikenneturvallisuus Suomessa myytävä turvaistuin hajosi törmäyskokeessa – aiheuttaa vakavan loukkaantumisriskin lapselle 16.4.2024 Koeajo Koeajo: Škoda Superb Combi – kuin hengähdystauko kaiken nykymaailman hektisyyden keskellä 24.3.2024 Ajoneuvot Et ollutkaan ainoa, joka ei ymmärtänyt Audin numeropohjaista mallimerkintäpolitiikkaa - siksi se siirtyy historiaan 20.3.2024 Ajoneuvot Vanhassa, yli 170 000 kilometriä ajetussa Škodassa havaittiin suuri öljynkulutus pian kauppojen jälkeen – myyjän mielestä autossa ei ollut vikaa luovutushetkellä 1.4.2024 Nimi muutettu Nimi muutettu: Toyota Yariksen avolavaversio ei ole ollenkaan hassumpi 14.4.2024 Koeajo Maistiainen: Dacia Duster on nyt kokonaan uusi ja osoittaa tietä koko merkille 9.4.2024 Autoilu Auton kilometrimittaria rukattu – mistä huijaus paljastuu?