Hyväkuntoinen soratie päihittää pahasti vaurioituneen päällystetyn tien

Suomen maantieverkosta noin 35 prosenttia koostuu sorateistä. Vaikka tyypillisellä soratiellä liikkuu vain alle sata ajoneuvoa päivässä, sorateillä on merkittävä rooli erityisesti maa- ja metsätaloudessa sekä huoltovarmuuden turvaamisessa. Sorateiden ajettavuus voi kuitenkin kärsiä vaihtelevista sääolosuhteista, vaurioista ja pölyämisestä.

Soratiet ovat erittäin merkittäviä tien varren asukkaille, huoltovarmuudelle, elinkeinoelämälle ja kuljetusketjuille. Myös maa- ja metsätaloudelle ympärivuotinen liikennöitävyys sorateillä on hyvin tärkeää. Esimerkiksi maatalouden kuljetukset keskittyvätkin juuri vähäliikenteiselle tieverkolle, Varsinais-Suomen ELY-keskus kertoo.

Suomessa on noin 27 000 kilometriä sorateitä, joista useimmat tiet ovat vanhojen ja kapeiden kulkureittien paranneltuja versioita. Ne vaurioituvat erityisesti runsaiden sateiden ja keväällä maan sulamisen vuoksi. Vaikka sorateiden kunto ei aina vastaa tienkäyttäjien odotuksia, hyväkuntoisella soratiellä on kuitenkin huomattavasti parempi ajettavuus kuin pahasti vaurioituneella päällystetyllä tiellä.

Soratiet vaativat huoltoa pysyäkseen kunnossa

Sorateiden kunto vaihtelee jatkuvasti, ja niiden laatuvaatimukset sallivat melko paljon virheitä. Liikennettä vaarantavia puutteita ei saa kuitenkaan esiintyä. Ajomukavuutta haittaavia puutteita saa esiintyä yksittäisillä lyhyillä jaksoilla, jos pääosa tiestöstä on laatuvaatimusten mukaisessa kunnossa. Tienkäyttäjää saattaakin ihmetyttää, kun annettu palaute ei aina johda toimenpiteisiin, vaan soratien todetaan olevan laatuvaatimusten mukaisessa kunnossa.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen mukaan sorateiden rakenteellinen kunto on monien tekijöiden summa. Soratielle iso haaste on, jos vettä tulee kerralla paljon. Runsaat sateet pehmittävät soratiet. Tienkäyttäjille se tuntuu pinnan epätasaisuutena ja liejuuntumisena. Toisaalta jatkuva kuivuuskin aiheuttaa ongelmia, koska tie tarvitsee myös kosteutta pysyäkseen hyvässä kunnossa. Vuodenaikojen ja sääolosuhteiden vaihdellessa soratiet tarvitsevat monenlaisia toimenpiteitä, jotta ne pysyisivät liikennöitävässä kunnossa.

Myös pölyämistä yritetään ehkäistä

Pitkien poutajaksojen aikana soratien pintakerros kuivuu liikaa, jolloin tie alkaa pölytä. Sorateiden peruskunnostus tapahtuu keväisin, jolloin suoritetaan sorateiden kevätmuokkaus ja pölynsidonta. Pölyämisen ehkäisemiseksi tien pinnalle levitetään suolaa ja vettä. Suola sitoo itseensä kosteutta, ja se hidastaa tien pinnan kuivumista.

Suolaus ei kuitenkaan tehoa kovin hyvin, jos takana on ollut pitkä sateeton jakso. Tällöin tien pinnassa ei ole tarpeeksi kosteutta, jonka suola voisi sitoa. Näissä tilanteissa on odotettava pidempijaksoista sadetta, jotta pölyäminen saadaan hallintaan.

Soratien pölyämistä arvioidaan ajamalla tietä henkilöautolla 60 km/h nopeudella. Tällä nopeudella ajettaessa pölyäminen saattaa olla laatuvaatimusten mukaista, eli pöly ei juurikaan leviä pientareiden ulkopuolelle. 80 km/h ajettaessa pölyäminen voi olla jo selvästi haitallisempaa. Tienkäyttäjät voivat itse vaikuttaa pölyämiseen ajonopeuttaan säätämällä.

Ylileveys sorateiden ongelmana

Sorateillä on taipumus leventyä ajan kuluessa, kun murskeita siirtyy ojan luiskaan. Sorateiden liian suureksi kasvanut leveys on yleinen ongelma, mikä vaikeuttaa niiden kunnossapitoa ja nostaa kustannuksia. Leveitä sorateitä kavennetaan takaisin tavoiteleveyteen ja tien muoto palautetaan hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Tien pinnan oikea sivukaltevuus takaa veden johtumisen ojiin, sillä tiellä makaava vesi aiheuttaa kuoppaisuutta ja epätasaisuutta.

Ylileveällä soratiellä on usein myös ongelmana liian jyrkkä luiskakaltevuus, joka entisestään edesauttaa tien leventymistä, kun tien reunaa kuormitetaan. Toisin kuin voisi luulla, leveämpi tie ei ole turvallisempi, sillä usein nopeudet suurenevat samassa suhteessa tien leventyessä.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen mukaan ylileveät tiet vaikuttavat suoraan myös teiden sorastuksen materiaalikulutukseen. Jos tie on ylileveä, jää kulutuskerros ohuemmaksi, sillä hoitourakoihin on määritelty tietty määrä soratonneja. Kustannukset vaikuttavat siis tehtäviin hoitotoimiin. Esimerkiksi sorateiden päällystämiseen tai rakenteen parantamiseen ei ole olemassa rahoitusta. Lisäksi on hyvä huomioida kestävä luonnonvarojen käyttö. Mitä enemmän materiaaleja tarvitaan, sitä enemmän kulutetaan kallioalueita.

Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus